Miksi jotkut kuvittelevat, että akateemisuus tekee ihmisestä jotenkin kypsemmän ja humaanimman?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma näkemykseni on se, että tohtorikoulutuksessa opetaan tällaiseen. Heille opetaan, että vain korkeasti koulutettujen mielipiteillä, sanomisilla ja kirjoituksilla on merkitystä. Ei-akateemisten ajatukset ja kokemukset voi sivuuttaa. En tiedä, miten yleistä tämä on, mutta olen havainnut tällaisen selkeän muutoksen yhden tutun kanssa keskustellessani. Hän sanoi suoraan, ettei edes lue artikkeleita tai muuta materiaalia, jollei kirjoittaja ole vähintään maisteri.

Olisi kiva tietää, mistä aiheesta keskustelitte. Jos tuttusi haluaa nimenomaan tietoa jostain aiheesta, niin mikäpä järki olisi lukea jostain asia-aiheesta mielipiteitä tai muuta mutua. Mutta tuskin hän ulottaa tätä asiaa arkisiin asioihin, joissa voi ihan hyvin kuunnella toisten kokemuksia.

 Jos itse olet perehtynyt johonkin asia-aiheeseen enemmän, on lähinnä pitkästyttävää ja jaarittelua kuunnella, mitä joku Teppo Tavallinen on mieltä aiheesta varsinkin vielä puuttellisilla arkitiedoillaan.

Ymmärrätkö mikä argumentaatiovirhe tekstissäsi on?

Kerro ihmeessä, niin saan tekstille tulkinnan, jota en itse odottanut olevan olemassakaan.

Kannattaako noin puutteellisilla arkitiedoilla yrittää keulia netissä?

Tämähän on keskustelupalsta, eli arkitiedon varassa keskustelu passaa tähän kontekstiin varsin hyvin. Et tainnut nyt kumota aiemmasta väittämästäni mitään, vaikka kovasti sillä kehuskelit.

Tarkoitatko ettet osaa argumentaatiovirheitä vai ette käynyt niitä tällä välin opettelemassa? Kauanko pitää odotella, että otat asiat haltuun ja pyydät anteeksi ensimmäisen viestisi typeryyttä? :O

Minä kyllä arvelisin, että ne akateemiset jotka ovat humaaneja ihmisiä,olivat sitä jo ennen koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mitään kuvitelmaa, vaan totta. Akateemiset ovat humaanimpia kuin matalammin koulutetummat. Olen lukenut monia kansanmurhista kertovia kirjoja. Niissä on tutkittu sitä, millaiset ihmiset helpoiten syyllistyvät kansanmurhaan. Kaikissa kansanmurhissa nimenomaan matalasti koulutetut ovat innokkaimpia ja julmimpia tappajia. Matalasti koulutetummat ajattelevat keskimäärin mustavalkoisemmin kuin akateemiset. Matalasti koulutetut ajattelevat, että kun joku tietty ihmisryhmä hävitetään, asiat ovat heti paremmin. He myös uskovat helposti kaiken propagandan, mitä joku keksii väittää jostain ihmisryhmästä. Akateemiset tajuavat, ettei asia ole ihan niin yksinkertainen, ja heillä on enemmän lähdekritiikkiä.

Kyllä tällainen selväkin korrelaatio taitaa tosiaan olla älykkyyden kanssa ainakin. Muistuu mieleen joskus näkemäni dokkari My Lain joukkomurhasta Vietnamissa jossa runsaat 500 kyläläistä murhattiin ja yhtenä syynä tapahtumalle pidettiin, että joukkueenjohtahja (William Calley nimeltään) oli juuri ja juuri läpäissyt armeijan hänen asemalleen asettamat älykkyysrajat. Esimerkkejä näistä on tietty vaikka kuinka. Tällaiset rajat muuten on käytössä käytännössä joka armeijalla ja niin on Suomessakin. Eli jos älykkyys sitten korreloi akateemisuuden kanssa (niin kuin tekeekin) niin..

Jos taas viittaa tuolla ihmisryhmä-kommentillasi esim. maahanmuuttoon niin siinäkin olettaisi älykkäillä ihmisillä olevan enemmän tervettä järkeä jonka sitten voi sumentaa vaikka yltiösuvaitsevaisuus siinä kuin joskus joku muukin aate.

Kun kerran akateemisuus on teistä tekee immuuniksi hirmutöille niin miksi ne akateemiset ovat juuri suunnittelemassa kaikkein pahimmat kauhdeuset toisten samanlaisten kanssa, kehittävät propagandan ja muut keinot pakottaa kaikki tottelemaan? Oliko ei-akateemiset suunnittelemassa atomipommia ja pudottamassa niitä siviilien niskaan?

Akateemisissa on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia ihmisiä: keskivertoälykkäitä ja keskivertoa älykkäämpiä. Näistä tämä älykkäämpien ryhmä jakautuu taas karkeasti ottaen kahteen ryhmään, joita molempia yhdistää tietynlainen analyyttisyys:

1) Niihin, jotka haluavat ymmärtää maailmaa, ihmisten toimintaa jne. Tämä voi näyttäytyä ulospäin ylimielisyytenä ja "yltiösuvaitsevaisuutena", vaikka tosiaan taustalla on vain pyrkimys ymmärtää asioiden välisiä suhteita ja yleensäkin asioita kokonaisuuksina. Otetaan nyt vaikka sosiologit tähän esimerkiksi.

2) Niihin, jotka ymmärtävät syy-seuraussuhteita mutta jotka syystä tai toisesta eivät ole niin ihmisystävällisiä tyyppejä. Näistä hyvä esimerkki on ketjussa mainittu J. H-a, joka on kyllä humanistitohtori (väitöskirja on kirkkoslaavista), mutta jonka poliittinen ajattelu on kokoomustakin kylmemmän oikeistolaista (talouspoliittisesti suhtautuu myös köyhyyteen erittäin nuivasti).

Voi myös olla, että empaattisuuden puutteen ja älykkyytensä ansiosta juuri jälkimmäisen ryhmän edustajat osaavat valjastaa älykkyytensä oman edun tavoitteluun; tarttua esimerkiksi trendikkääseen aiheeseen ja rakentaa uransa sen varaan (J. H-a) tai lähteä talouspolitiikan liskoeliitin joukkoon lobbaamaan EK:n ja suurpääoman asiaa isolla palkalla.

Joten ei, akateemisuus ei tee ihmisestä automaattisesti humaanimpaa. Analyyttisemmän kyllä, mutta moni akateeminen on jo alunperin taipuvainen analyyttiseen otteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma näkemykseni on se, että tohtorikoulutuksessa opetaan tällaiseen. Heille opetaan, että vain korkeasti koulutettujen mielipiteillä, sanomisilla ja kirjoituksilla on merkitystä. Ei-akateemisten ajatukset ja kokemukset voi sivuuttaa. En tiedä, miten yleistä tämä on, mutta olen havainnut tällaisen selkeän muutoksen yhden tutun kanssa keskustellessani. Hän sanoi suoraan, ettei edes lue artikkeleita tai muuta materiaalia, jollei kirjoittaja ole vähintään maisteri.

Olisi kiva tietää, mistä aiheesta keskustelitte. Jos tuttusi haluaa nimenomaan tietoa jostain aiheesta, niin mikäpä järki olisi lukea jostain asia-aiheesta mielipiteitä tai muuta mutua. Mutta tuskin hän ulottaa tätä asiaa arkisiin asioihin, joissa voi ihan hyvin kuunnella toisten kokemuksia.

 Jos itse olet perehtynyt johonkin asia-aiheeseen enemmän, on lähinnä pitkästyttävää ja jaarittelua kuunnella, mitä joku Teppo Tavallinen on mieltä aiheesta varsinkin vielä puuttellisilla arkitiedoillaan.

Ymmärrätkö mikä argumentaatiovirhe tekstissäsi on?

Kerro ihmeessä, niin saan tekstille tulkinnan, jota en itse odottanut olevan olemassakaan.

Kannattaako noin puutteellisilla arkitiedoilla yrittää keulia netissä?

Tämähän on keskustelupalsta, eli arkitiedon varassa keskustelu passaa tähän kontekstiin varsin hyvin. Et tainnut nyt kumota aiemmasta väittämästäni mitään, vaikka kovasti sillä kehuskelit.

Tarkoitatko ettet osaa argumentaatiovirheitä vai ette käynyt niitä tällä välin opettelemassa? Kauanko pitää odotella, että otat asiat haltuun ja pyydät anteeksi ensimmäisen viestisi typeryyttä? :O

Jos oikeasti kyse olisi argumentaatiovirheestä, olisit jo helposti osoittanut sen.

Ainii, mut kun olitkin trolli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mitään kuvitelmaa, vaan totta. Akateemiset ovat humaanimpia kuin matalammin koulutetummat. Olen lukenut monia kansanmurhista kertovia kirjoja. Niissä on tutkittu sitä, millaiset ihmiset helpoiten syyllistyvät kansanmurhaan. Kaikissa kansanmurhissa nimenomaan matalasti koulutetut ovat innokkaimpia ja julmimpia tappajia. Matalasti koulutetummat ajattelevat keskimäärin mustavalkoisemmin kuin akateemiset. Matalasti koulutetut ajattelevat, että kun joku tietty ihmisryhmä hävitetään, asiat ovat heti paremmin. He myös uskovat helposti kaiken propagandan, mitä joku keksii väittää jostain ihmisryhmästä. Akateemiset tajuavat, ettei asia ole ihan niin yksinkertainen, ja heillä on enemmän lähdekritiikkiä.

Kyllä tällainen selväkin korrelaatio taitaa tosiaan olla älykkyyden kanssa ainakin. Muistuu mieleen joskus näkemäni dokkari My Lain joukkomurhasta Vietnamissa jossa runsaat 500 kyläläistä murhattiin ja yhtenä syynä tapahtumalle pidettiin, että joukkueenjohtahja (William Calley nimeltään) oli juuri ja juuri läpäissyt armeijan hänen asemalleen asettamat älykkyysrajat. Esimerkkejä näistä on tietty vaikka kuinka. Tällaiset rajat muuten on käytössä käytännössä joka armeijalla ja niin on Suomessakin. Eli jos älykkyys sitten korreloi akateemisuuden kanssa (niin kuin tekeekin) niin..

Jos taas viittaa tuolla ihmisryhmä-kommentillasi esim. maahanmuuttoon niin siinäkin olettaisi älykkäillä ihmisillä olevan enemmän tervettä järkeä jonka sitten voi sumentaa vaikka yltiösuvaitsevaisuus siinä kuin joskus joku muukin aate.

Kaikilla armeijoilla ja myös siis Suomen puolustusvoimilla on karkeat älykkyystestit ja psykologinen testi. Näiden testien tulokset ovat ehdoton NO-GO, jos pistemäärä jää alle johtajakoulutukseen sopivan tason eli aliupseerikoulutukseen on rajana jotakuinkin ÄO 100 ja psykologisista testeistä ei merkittävään psyykkiseen vikaan viittaavaa ja upseerikoulutukseen rajana jotakuinkin ÄO 110 eikä mitään psyykkiseen vikaan viittaavaa psykologisessa testissä.

Selvät psyykkiset häiriöt kuten hankala pakko-oireisuus, persoonallisuuden epävakaus, harhaluuloisuushäiriöt puhumattakaan skitsotyyppisestä persoonallisuudesta tai skitsofreniasta sulkevat tietenkin pois johtajakoulutuksesta (skitsofreenikko koko palveluksesta tietysti, mutta tulee esii kyllä muutenkin kuintesteissä eli käytöksessä harhoineen yms.)

ÄO-testauksella karsitaan taas pois ne jotka eivät ihan kykene riittävän hyvin oppimaan uutta ja tekemään päätöksiä nopeasti järkevästi ja ymmärtämään asioita riittävästi.

Sodassa kuitenkin ääriolosuhteissa saattaa jokainen hajota niin että alkaa käyttäytyä siten kuten ei ikinä siviilielämässä käyttäytyisi. "Every man has his breaking point" sotilaslääketieteellisen kirjallisuuden mukaan. Pitkäaikainen jatkuva vaikea psyykkinen ja fyysinen stressi ja jatkuvassa kuolemanpelossa eläminen sekä tappaminen ja kuolema ja vaikeat vammat yms. saattavat psyykkisesti vahvemmankin kehittyvän katkeraksi ihmisraunioksi vihaamaan vihollista niin että raiskaa vihollisten naisia vaikka oliskin älykäs ja psyykkisesti terve alunperin ollut ennen sotaa.

Vierailija kirjoitti:

Hmm. Ei otsikossa kuvaamaasi yhteyttä voi mitenkään tehdä akateemisuuden ja humaanisuuden  välille, kypsyyden kanssa ehkä.

Akateeminen koulutus poikkeaa AMK- tai keskiasteenkoulutuksen kanssa siinä, että sen tarkoitus ei suoranaisesti ole valmistaa tiettyyn ammattiin, vaan antaa valmiudet mm. analyyttiseen ajatteluun, syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen ja asioiden ymmärtämiseen ilmiötasolla. Tästä johtuen akaateemisen koulutuksen omaavat ihmiset eivät useinkaan näe asioita mustavalkoisina, eivätkä ole niitä, jotka ensimmäisenä ovat pää punaisena tuomitsemassa asioita julkisissa keskusteluissa. Tästä seuraa, että akateemiset voidaan nähdä hieman ylimielisinä tai omahyväisenä, koska he eivät ole niin taipuvaisia olemaan samaa mieltä äänekkäimpien kanssa. Nykypäivän julkista keskustelua vaivaa se, että monesti äänekkäin saa eniten palstatilaa ja pienen kansanryhmän mielipiteille voi täten tulla kohtuuttoman suuri arvo. Ääripäät huutavat ja suuri enemmistö, johon monesti kuuluu paljon akateemisiakin, on hiljaa. Kypsyyteen ja sydämen sivistykseen kuuluu mielestäni se, että osataan ottaa huomioon asioihin vaikuttavia tekijöitä monipuolisesti, ennen kuin muodostetaan mielipide. Valitettavasti tällaiset mielipiteet vaan jäävät niiden varjoon, jotka muodostetaan miettimättä ja tuupataan ulos mahdollisimman kovalla äänellä. 

Voi kun tää oliskin totta. Akateemisilla on omat kuppikunnat, joissa määritellään ihan tasan tarkalleen mikä on hyväksyttyä ajattelua ja mikä ei. Kriittisyys my ass. Kaikki tämän tietää.

Itselläni on sellainen kuva, että täällä yliopistolla on aika tavallista sakkia. Sanoisin, että tuo väite akateemisesta ylimielisyydestä liittyy yleensä siihen, että akateemisesta koulutettu ihminen yleensä ei keskustelussa luovuta pelkästään enemmistömielipiteen vuoksi, jos siis haluaa oikeasti keskustella. Tottakai minäkin usein vaan mutisen "joo, joo", kun kuulen tyhmiä perustelemattomia mielipiteitä. Ei sitä nyt viitsi kokoajan tapella kuitenkaan.

Akateemiseen koulutukseen nyt kuuluu se, että väitteet perustellaan asia-argumentein ja pyritään loogiseen ajatteluun. Voipa olla usein jopa niin, että asioihin ei ole yhtä ja ainoaa ratkaisua. Tämä voi sitten ärsyttää ns. elämänkoululaista, josta nyt tuntuu vaan siltä, että asiat on tietyllä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mitään kuvitelmaa, vaan totta. Akateemiset ovat humaanimpia kuin matalammin koulutetummat. Olen lukenut monia kansanmurhista kertovia kirjoja. Niissä on tutkittu sitä, millaiset ihmiset helpoiten syyllistyvät kansanmurhaan. Kaikissa kansanmurhissa nimenomaan matalasti koulutetut ovat innokkaimpia ja julmimpia tappajia. Matalasti koulutetummat ajattelevat keskimäärin mustavalkoisemmin kuin akateemiset. Matalasti koulutetut ajattelevat, että kun joku tietty ihmisryhmä hävitetään, asiat ovat heti paremmin. He myös uskovat helposti kaiken propagandan, mitä joku keksii väittää jostain ihmisryhmästä. Akateemiset tajuavat, ettei asia ole ihan niin yksinkertainen, ja heillä on enemmän lähdekritiikkiä.

Akateemisilla on aivan vastaavaa nokkimisjärjestystä ja tietyt kriittiset osataan savustaa yhteisöstä pihalle hyvinkin nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on sellainen kuva, että täällä yliopistolla on aika tavallista sakkia. Sanoisin, että tuo väite akateemisesta ylimielisyydestä liittyy yleensä siihen, että akateemisesta koulutettu ihminen yleensä ei keskustelussa luovuta pelkästään enemmistömielipiteen vuoksi, jos siis haluaa oikeasti keskustella. Tottakai minäkin usein vaan mutisen "joo, joo", kun kuulen tyhmiä perustelemattomia mielipiteitä. Ei sitä nyt viitsi kokoajan tapella kuitenkaan.

Akateemiseen koulutukseen nyt kuuluu se, että väitteet perustellaan asia-argumentein ja pyritään loogiseen ajatteluun. Voipa olla usein jopa niin, että asioihin ei ole yhtä ja ainoaa ratkaisua. Tämä voi sitten ärsyttää ns. elämänkoululaista, josta nyt tuntuu vaan siltä, että asiat on tietyllä tavalla.

Riippuu tosi paljon yliopistosta. Jossain keskisuuressa kaupungissa on ihan eri meininki kuin esim Helsingissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm. Ei otsikossa kuvaamaasi yhteyttä voi mitenkään tehdä akateemisuuden ja humaanisuuden  välille, kypsyyden kanssa ehkä.

Akateeminen koulutus poikkeaa AMK- tai keskiasteenkoulutuksen kanssa siinä, että sen tarkoitus ei suoranaisesti ole valmistaa tiettyyn ammattiin, vaan antaa valmiudet mm. analyyttiseen ajatteluun, syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen ja asioiden ymmärtämiseen ilmiötasolla. Tästä johtuen akaateemisen koulutuksen omaavat ihmiset eivät useinkaan näe asioita mustavalkoisina, eivätkä ole niitä, jotka ensimmäisenä ovat pää punaisena tuomitsemassa asioita julkisissa keskusteluissa. Tästä seuraa, että akateemiset voidaan nähdä hieman ylimielisinä tai omahyväisenä, koska he eivät ole niin taipuvaisia olemaan samaa mieltä äänekkäimpien kanssa. Nykypäivän julkista keskustelua vaivaa se, että monesti äänekkäin saa eniten palstatilaa ja pienen kansanryhmän mielipiteille voi täten tulla kohtuuttoman suuri arvo. Ääripäät huutavat ja suuri enemmistö, johon monesti kuuluu paljon akateemisiakin, on hiljaa. Kypsyyteen ja sydämen sivistykseen kuuluu mielestäni se, että osataan ottaa huomioon asioihin vaikuttavia tekijöitä monipuolisesti, ennen kuin muodostetaan mielipide. Valitettavasti tällaiset mielipiteet vaan jäävät niiden varjoon, jotka muodostetaan miettimättä ja tuupataan ulos mahdollisimman kovalla äänellä. 

Voi kun tää oliskin totta. Akateemisilla on omat kuppikunnat, joissa määritellään ihan tasan tarkalleen mikä on hyväksyttyä ajattelua ja mikä ei. Kriittisyys my ass. Kaikki tämän tietää.

No jaa. Kyllä kaikenlainen ajattelu on akatemiassa sallittua, vaan se kritiikki pitää pystyä perustelemaan asia-argumentein. Ja sitten on sellaisia asioita, joita ei parane lähteä kyseenalaistamaan jos ei halua vaikuttaa k..ipäältä, sanotaan nyt vaikka kaikkien yhtäläinen ihmisarvo.

Täälläkin akateemiset kilvan pyrkivät kieltämään ylimielisyyden ilmiönä kääntämällä asian vain hyväksi argumentaatiotaidoksi ja kyvyksi ajatelle syvällisesti. Eikö ole ironista? Eikö se jo kerro, että ilmiö on oikeasti todellinen?

Mutkuei.

"Mä vaan ajattelen paremmin, nii siksi susta tuntuu et mä olisin ylimielinen, vaikka oon ihan tavis. Paitsi et oon fiksumpi"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mitään kuvitelmaa, vaan totta. Akateemiset ovat humaanimpia kuin matalammin koulutetummat. Olen lukenut monia kansanmurhista kertovia kirjoja. Niissä on tutkittu sitä, millaiset ihmiset helpoiten syyllistyvät kansanmurhaan. Kaikissa kansanmurhissa nimenomaan matalasti koulutetut ovat innokkaimpia ja julmimpia tappajia. Matalasti koulutetummat ajattelevat keskimäärin mustavalkoisemmin kuin akateemiset. Matalasti koulutetut ajattelevat, että kun joku tietty ihmisryhmä hävitetään, asiat ovat heti paremmin. He myös uskovat helposti kaiken propagandan, mitä joku keksii väittää jostain ihmisryhmästä. Akateemiset tajuavat, ettei asia ole ihan niin yksinkertainen, ja heillä on enemmän lähdekritiikkiä.

Kyllä tällainen selväkin korrelaatio taitaa tosiaan olla älykkyyden kanssa ainakin. Muistuu mieleen joskus näkemäni dokkari My Lain joukkomurhasta Vietnamissa jossa runsaat 500 kyläläistä murhattiin ja yhtenä syynä tapahtumalle pidettiin, että joukkueenjohtahja (William Calley nimeltään) oli juuri ja juuri läpäissyt armeijan hänen asemalleen asettamat älykkyysrajat. Esimerkkejä näistä on tietty vaikka kuinka. Tällaiset rajat muuten on käytössä käytännössä joka armeijalla ja niin on Suomessakin. Eli jos älykkyys sitten korreloi akateemisuuden kanssa (niin kuin tekeekin) niin..

Jos taas viittaa tuolla ihmisryhmä-kommentillasi esim. maahanmuuttoon niin siinäkin olettaisi älykkäillä ihmisillä olevan enemmän tervettä järkeä jonka sitten voi sumentaa vaikka yltiösuvaitsevaisuus siinä kuin joskus joku muukin aate.

Kun kerran akateemisuus on teistä tekee immuuniksi hirmutöille niin miksi ne akateemiset ovat juuri suunnittelemassa kaikkein pahimmat kauhdeuset toisten samanlaisten kanssa, kehittävät propagandan ja muut keinot pakottaa kaikki tottelemaan? Oliko ei-akateemiset suunnittelemassa atomipommia ja pudottamassa niitä siviilien niskaan?

Atomipommin jamyöhemmin myös vetypommin kehittäneet ihmiset olivat äärimmäisen älykkäitä fyysikkoja ja matemaatikkoja. Olen ymmärtänyt että itse pommin kehittäminen oli niin kova haaste ja niin mielenkintoista ja innostavaa kun pääsivät soveltamaan uusinta modernia fysiikkaa aivan maailman eturintamassa että se kehitystyö oli se kiinnostuksen kohde, ei se mitä sillä kehitetyllä laitteella olisi tarkoitus tehdä. Tutkiessaan ja soveltaessaan kaunista sileää plutoniumpalloa oli asiassa jotain faustista ja varmaan monelle tuli mieleen miten joki noin upea ja kaunis esine voi tehdä sitä mitä se tekee jos sitä käytetään taistelussa sodassa.

Ensimmäisen atomipommin räjäyttämisen jälkeen eli Trinity-kokeen jälkeen Oppenheimer ajatteli mielessään nähdessään räjähdyksen että " nyt minusta on tullut Kuolema, maailmojen tuhoaja" vanhan hindiläisen tekstin mukaan.

Neuvostoliitossa Shakrahov joka sai Neuvostoliitolle kehitettyä vetypommin kääntyi myöhemmin rauhanaktivistiksi ja toisinajattelijaksi. Einstein sanoi että jos olisi tiennyt mihin hänen tutkimuksensa ja teoriansa johtaa hän olisi mieluummin ryhtynyt valmistamaan käkikelloja.

Toisaalta ydinpelote kauhun tasapainoineen USA:n ja Neuvostoliiton välillä on estänyt kolmannen maailmansodan ja vetypommit estävät merkittävän maailmanlaajuisen sodan edelleen, minkä takia ne ovat ne rauhanaseet jotka takaavat rauhan. Tässä toteutuu paradoksi joka jo Rooman ajoista lähtien on tunnettu "Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan".

Vierailija kirjoitti:

Akateemisen vinttikonttorissa taitaa kuitenkin olla resursseja ja potentiaalia himpun verran enemmän kuin amiksella.

Haluaisitko kuitenkin vastata aloitukseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mitään kuvitelmaa, vaan totta. Akateemiset ovat humaanimpia kuin matalammin koulutetummat. Olen lukenut monia kansanmurhista kertovia kirjoja. Niissä on tutkittu sitä, millaiset ihmiset helpoiten syyllistyvät kansanmurhaan. Kaikissa kansanmurhissa nimenomaan matalasti koulutetut ovat innokkaimpia ja julmimpia tappajia. Matalasti koulutetummat ajattelevat keskimäärin mustavalkoisemmin kuin akateemiset. Matalasti koulutetut ajattelevat, että kun joku tietty ihmisryhmä hävitetään, asiat ovat heti paremmin. He myös uskovat helposti kaiken propagandan, mitä joku keksii väittää jostain ihmisryhmästä. Akateemiset tajuavat, ettei asia ole ihan niin yksinkertainen, ja heillä on enemmän lähdekritiikkiä.

Akateemisilla on aivan vastaavaa nokkimisjärjestystä ja tietyt kriittiset osataan savustaa yhteisöstä pihalle hyvinkin nopeasti.

Tyypillistä äärioikeistolaista uhriutumista havaittavissa. Se on kyllä ihan oma syy, jos ei osaa perustella kritiikkiään niin että se otettaisiin vastaan. Nokkimisjärjestys akatemiasta kyllä löytyy mutta se liittyy mm. julkaisujen määrään, professuurin tai vastaavan tuomaan auktoriteettiasemaan ja vastaaviin tekijöihin, jotka ovat spesifimmin työyhteisöön ja tieteen tekemiseen liittyviä ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Akateeminen eliitti miettii parhaillaan jotain ankaraa näpäytystä, jossa ensin ilkeillään wt wt wt ja sitten sanotaan, että akateemisethan vasta ihmisrakkaita ovatkin. :)

Toinen ryhmä joka tekee samaa on hipsterit.... Ollaan niin ihmisrakkaita mutta jos porukkaan eksyy H&M vaatteissa kulkeva juntti joka kuuntelee Antti Tuiskua niin ihmisrakkaus katoaa aika nopeasti. 

Sotilaslääkäri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mitään kuvitelmaa, vaan totta. Akateemiset ovat humaanimpia kuin matalammin koulutetummat. Olen lukenut monia kansanmurhista kertovia kirjoja. Niissä on tutkittu sitä, millaiset ihmiset helpoiten syyllistyvät kansanmurhaan. Kaikissa kansanmurhissa nimenomaan matalasti koulutetut ovat innokkaimpia ja julmimpia tappajia. Matalasti koulutetummat ajattelevat keskimäärin mustavalkoisemmin kuin akateemiset. Matalasti koulutetut ajattelevat, että kun joku tietty ihmisryhmä hävitetään, asiat ovat heti paremmin. He myös uskovat helposti kaiken propagandan, mitä joku keksii väittää jostain ihmisryhmästä. Akateemiset tajuavat, ettei asia ole ihan niin yksinkertainen, ja heillä on enemmän lähdekritiikkiä.

Kyllä tällainen selväkin korrelaatio taitaa tosiaan olla älykkyyden kanssa ainakin. Muistuu mieleen joskus näkemäni dokkari My Lain joukkomurhasta Vietnamissa jossa runsaat 500 kyläläistä murhattiin ja yhtenä syynä tapahtumalle pidettiin, että joukkueenjohtahja (William Calley nimeltään) oli juuri ja juuri läpäissyt armeijan hänen asemalleen asettamat älykkyysrajat. Esimerkkejä näistä on tietty vaikka kuinka. Tällaiset rajat muuten on käytössä käytännössä joka armeijalla ja niin on Suomessakin. Eli jos älykkyys sitten korreloi akateemisuuden kanssa (niin kuin tekeekin) niin..

Jos taas viittaa tuolla ihmisryhmä-kommentillasi esim. maahanmuuttoon niin siinäkin olettaisi älykkäillä ihmisillä olevan enemmän tervettä järkeä jonka sitten voi sumentaa vaikka yltiösuvaitsevaisuus siinä kuin joskus joku muukin aate.

Kaikilla armeijoilla ja myös siis Suomen puolustusvoimilla on karkeat älykkyystestit ja psykologinen testi. Näiden testien tulokset ovat ehdoton NO-GO, jos pistemäärä jää alle johtajakoulutukseen sopivan tason eli aliupseerikoulutukseen on rajana jotakuinkin ÄO 100 ja psykologisista testeistä ei merkittävään psyykkiseen vikaan viittaavaa ja upseerikoulutukseen rajana jotakuinkin ÄO 110 eikä mitään psyykkiseen vikaan viittaavaa psykologisessa testissä.

Selvät psyykkiset häiriöt kuten hankala pakko-oireisuus, persoonallisuuden epävakaus, harhaluuloisuushäiriöt puhumattakaan skitsotyyppisestä persoonallisuudesta tai skitsofreniasta sulkevat tietenkin pois johtajakoulutuksesta (skitsofreenikko koko palveluksesta tietysti, mutta tulee esii kyllä muutenkin kuintesteissä eli käytöksessä harhoineen yms.)

ÄO-testauksella karsitaan taas pois ne jotka eivät ihan kykene riittävän hyvin oppimaan uutta ja tekemään päätöksiä nopeasti järkevästi ja ymmärtämään asioita riittävästi.

Sodassa kuitenkin ääriolosuhteissa saattaa jokainen hajota niin että alkaa käyttäytyä siten kuten ei ikinä siviilielämässä käyttäytyisi. "Every man has his breaking point" sotilaslääketieteellisen kirjallisuuden mukaan. Pitkäaikainen jatkuva vaikea psyykkinen ja fyysinen stressi ja jatkuvassa kuolemanpelossa eläminen sekä tappaminen ja kuolema ja vaikeat vammat yms. saattavat psyykkisesti vahvemmankin kehittyvän katkeraksi ihmisraunioksi vihaamaan vihollista niin että raiskaa vihollisten naisia vaikka oliskin älykäs ja psyykkisesti terve alunperin ollut ennen sotaa.

Tähän voisi lisätä vielä sen, että tutkitusti sadistisuuteen tai psykopatiaan taipumattomatkin ihmiset tottelevat lähes poikkeuksetta ylemmältä taholta/auktoriteetilta tulevia käskyjä, vaikka ne olisivat ristiriidassa oman moraalin kanssa (eli sisältäisivät esim. kidutusta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma näkemykseni on se, että tohtorikoulutuksessa opetaan tällaiseen. Heille opetaan, että vain korkeasti koulutettujen mielipiteillä, sanomisilla ja kirjoituksilla on merkitystä. Ei-akateemisten ajatukset ja kokemukset voi sivuuttaa. En tiedä, miten yleistä tämä on, mutta olen havainnut tällaisen selkeän muutoksen yhden tutun kanssa keskustellessani. Hän sanoi suoraan, ettei edes lue artikkeleita tai muuta materiaalia, jollei kirjoittaja ole vähintään maisteri.

Olisi kiva tietää, mistä aiheesta keskustelitte. Jos tuttusi haluaa nimenomaan tietoa jostain aiheesta, niin mikäpä järki olisi lukea jostain asia-aiheesta mielipiteitä tai muuta mutua. Mutta tuskin hän ulottaa tätä asiaa arkisiin asioihin, joissa voi ihan hyvin kuunnella toisten kokemuksia.

 Jos itse olet perehtynyt johonkin asia-aiheeseen enemmän, on lähinnä pitkästyttävää ja jaarittelua kuunnella, mitä joku Teppo Tavallinen on mieltä aiheesta varsinkin vielä puuttellisilla arkitiedoillaan.

Ymmärrätkö mikä argumentaatiovirhe tekstissäsi on?

Kerro ihmeessä, niin saan tekstille tulkinnan, jota en itse odottanut olevan olemassakaan.

Kannattaako noin puutteellisilla arkitiedoilla yrittää keulia netissä?

Tämähän on keskustelupalsta, eli arkitiedon varassa keskustelu passaa tähän kontekstiin varsin hyvin. Et tainnut nyt kumota aiemmasta väittämästäni mitään, vaikka kovasti sillä kehuskelit.

Tarkoitatko ettet osaa argumentaatiovirheitä vai ette käynyt niitä tällä välin opettelemassa? Kauanko pitää odotella, että otat asiat haltuun ja pyydät anteeksi ensimmäisen viestisi typeryyttä? :O

Jos oikeasti kyse olisi argumentaatiovirheestä, olisit jo helposti osoittanut sen.

Ainii, mut kun olitkin trolli.

Mikä ylimielisyys. :) Taisi tulla osaamisen ja oppimisen raja vastaan, mutta ylpeys ei anna periksi myöntää. Kyllähän ketä vaan harmittaa, jos jää tyhmyydestä kiinni, mutta sinulle se olikin isompi ongelma. Nythän sinulla on kuitenkin viikonloppu aikaa tehdä läksyt ennen kuin palaat palstalle fiksumpana. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mitään kuvitelmaa, vaan totta. Akateemiset ovat humaanimpia kuin matalammin koulutetummat. Olen lukenut monia kansanmurhista kertovia kirjoja. Niissä on tutkittu sitä, millaiset ihmiset helpoiten syyllistyvät kansanmurhaan. Kaikissa kansanmurhissa nimenomaan matalasti koulutetut ovat innokkaimpia ja julmimpia tappajia. Matalasti koulutetummat ajattelevat keskimäärin mustavalkoisemmin kuin akateemiset. Matalasti koulutetut ajattelevat, että kun joku tietty ihmisryhmä hävitetään, asiat ovat heti paremmin. He myös uskovat helposti kaiken propagandan, mitä joku keksii väittää jostain ihmisryhmästä. Akateemiset tajuavat, ettei asia ole ihan niin yksinkertainen, ja heillä on enemmän lähdekritiikkiä.

Akateemisilla on aivan vastaavaa nokkimisjärjestystä ja tietyt kriittiset osataan savustaa yhteisöstä pihalle hyvinkin nopeasti.

Tyypillistä äärioikeistolaista uhriutumista havaittavissa. Se on kyllä ihan oma syy, jos ei osaa perustella kritiikkiään niin että se otettaisiin vastaan. Nokkimisjärjestys akatemiasta kyllä löytyy mutta se liittyy mm. julkaisujen määrään, professuurin tai vastaavan tuomaan auktoriteettiasemaan ja vastaaviin tekijöihin, jotka ovat spesifimmin työyhteisöön ja tieteen tekemiseen liittyviä ongelmia.

Aha. Tässäkö sitä kuuluisaa kriittisyyttä ja monipuolista ajattelua sitten taas on tarjolla? En puhunut omasta taustastani yhtään mitään, et eipä nuo hätiköidyt, värittyneet johtopäätökset oikein hyvää kuvaa anna.

Eivät ole itse akateemisia. Karseimpia ovat teekkarit. Amk:laiset olisivat myös,jos olisivat akateemisia.