Lapsen isä ei halua enää tavata lastaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei exä ole lastenhoitaja.

Tästä saa kuvan ettei ex ota lasta, koska lähihuoltaja voi mennä vaikka ulos huvittelemaan sillä aikaa. Aikaisemmista, ettei elareita voi maksaa, koska lähi voi jotenkin hyötyä niistä.

Mä en mennyt kymmeneen vuoteen yhtään mihinkään, kun olin totaali-yh. Ei siis tullut uutta suhdettakaan, kun kaikki vapaa-aika meni lapsen kanssa kotona, mutta lapsen kanssa on hyvät suhteet edelleen. Silti eksä jaksoi järjestää käräjäoikeudessa kohtauksiaan, vaikkei edes halunnut tavata lastaan. Hänelle olisi kelvannut vain rajaton tapaamisoikeus mihin vuorokauden aikaan tahansa milloin tahansa ilman sovittuja tapaamisia. Kyse oli siis pelkästä kostosta ja kiusanteosta. Mies oli niin katkera, ettei pystynyt lainkaan näkemään asioita lapsen kannalta. Jotkut miehet ovat oikeasti sairaita kusipäitä, joille pitäisi polttaa otsaan varoitusmerkki.

Olen sitä mieltä, että lapselle olisi parasta, jos mies ei hoida tapaamisasioita kuntoon, esim. 2 kuukauden ajassa erosta, häneltä voitaisiin kieltää tapaamiset. Ei ole lapsen etu tavata puolituntematonta, väkivaltaista ja arvaamatonta juoppoa. Vaikka sossut näin sanovatkin. Ihmettelin usein miten heillä oli sellainen käsitys lapsuudesta. Olivatko jotain juopporemmin vahinkoja itsekin?

Vierailija kirjoitti:

Hanki todisteet, ap. Sillä kun joskus vielä tappelette lapsen asioista, mies onkin yhtäkkiä ihana isukki, jos sulla ei ole mustaa valkoisella.

No mutta.

"Lapsen etu":)

En nähnyt isääni (tai muutenkaan kuullut hänestä) 2-3 vuoteen lainkaan, noin eskari- toka luokka. Se oli vaikeaa.

Sitten isä ilmestyi takaisin kuin mitään ei olisi ollut.

Kunnes hylkäsi taas viidesluokkalaisena.

En oman kokemukseni jälkeen luottaisi siihen, että kerran kadonnut ja palannut isä olisi tullut niin vakaaksi, etteikö voisi kadota uudelleen ja uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

En nähnyt isääni (tai muutenkaan kuullut hänestä) 2-3 vuoteen lainkaan, noin eskari- toka luokka. Se oli vaikeaa.

Sitten isä ilmestyi takaisin kuin mitään ei olisi ollut.

Kunnes hylkäsi taas viidesluokkalaisena.

En oman kokemukseni jälkeen luottaisi siihen, että kerran kadonnut ja palannut isä olisi tullut niin vakaaksi, etteikö voisi kadota uudelleen ja uudelleen.

Lapsen etu on ainakin yksi vastuullinen ja ennakoitava vanhempi.

Toki lapsen etu on myös tietää kuka hänen isänsä on, mielellään myös olla tavannut useasti ja tuntea hänet ihmisenä. Vaikka olisi renttukin. Sen sijaan ei voi olla lapsen etu että epäluotettavalla rentulla on häneen jotain oikeuksia lain ja sopimusten nojalla ja voisi hakea poliisien kanssa itselleen.

Mies varmaan sai tietää että lapsi ei edes ole hänen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oisko täällä ketään joka olisi joutunut hakemaan käräjäoikeuden kautta muutosta tapaamissopimukseen?

Minä! Läpihuutojuttu, koska lasten isä ei ilmestynyt ensin sinne lastenvalvojalle eikä sitten oikeuteenkaan. Tapaamiset siis otettiin pois.

Meillä meni eron jälkeen puolisen vuotta niin, että isä noudatti tapaamisia. Sitten seuraavan puolen vuoden aikana alkoi perumaan yhä useammin ja lopulta tuli se isäviikonloppu, jona ei ottanut mitään yhteyttä. Ei tullut paikalle, ei perunut, ei vastannut puheluihin. Lopulta ei tavannut lapsiaan kolmeen kuukauteen ja laitoin tuon tapaamisten perumisprosessin etenemään. Nuorempi lapsi oli 2v. Itseäkin hirvitti, että isä, jota lapsi ei ole nähnyt kuukausiin, vaatii hänet yhtäkkiä viikoksi luokseen.

Kiitos vastauksesta! Meillä isä on nähnyt lasta viimeksi toukokuussa ja nyt olisi ollut tosiaan lastenvalvojan aika johon ei saapunut ja ilmoitti ettei enää aio tavata.

Kunnioitetaan miehen päätöstä. Hänellä on pätevä syy tehdä kuten tekee. Hän ehkä haluaa enemmän etäisyyttä ahdistavaan tilanteeseen.

No, kunnioituksesta en tiedä, mutta eihän tuollasessa tilanteessa voi muuta kuin antaa miehen vapaasti tehdä tahtonsa mukaan, oli toimintaan pätevä syy tai ei. Eihän ketään voi pakottaa lapsiaan tapaamaan...

Tapaamis- ja huoltajuusasiat kannattaa aina pitää ajan tasalla ja katsoa, että sopimus muutetaan vastaamaan sen hetkistä tilannetta, jos toinen vanhempi ei aiemmin sovittua noudata. Se on lapsen etu, tuo vakautta elämään eikä pääse tulemaan tuota "vaatii lasta viikoksi, vaikkei lapsi häntä edes muista". Jos sopparissa lukee, että lapsilla on viikon kesäloma etän luona, mukulat haetaan vaikka poliisin kanssa. Ihan sama, vaikka lapsi pelkää vieraan aikuisen luona.

On myös lähin etu toki. Voi suunnitella normaalisti elämää eteenpäin, kun tietää, milloin lapset kotona ja milloin ei vai onko ihan aina.

Meillä on käräjien kautta uudistettu tapaamissopimus, tosin syynä tälle ei ollut vain isän tahto olla tapaamatta. Alkuperäisellä lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella isä pystyi pompottamaan ja pompotti miten tahtoi, lasten kanssa olisi pitänyt hypätä autoon ja ajaa hevonkuuseen lapsia tapaamiseen viemään jopa tunnin varoitusajalla, lisäksi tapaamiset eivät muutenkaan noudattaneet sopimusta (eli olleet ennakoitavissa millään tavalla). 

Melkein puolitoista vuotta kesti prosessi juristin tapaamisesta siihen, kun käräjät nuijansa kopauttivat. Isä saa edelleen tavata lapsia vapaasti itselleen sopivina aikoina, mutta tapaamiset on ilmoitettava ajoissa (eli samassa tahdissa kuin työvuorolistat tulevat) ja vahvistettava vielä paria päivää ennen tapaamista (samalla voi sitten kätevästi esittää tavaratoiveensa, esim. uikkarit mukaan tms.)

Sellaista tapaamissopimusta ei kyllä mikään käräjäoikeus tee, missä isää kiellettäisi tapaamasta lasta, jollei syynä ole isän suoranainen vaarallisuus.

Nyt seitsemän vuotta eron jälkeen tapaamiset vihdoin toimii, kuten niiden pitäisi ja tilanne on ollut näin onnellinen jo peräti yli puoli vuotta. Käräjien sopimus ollut voimassa kuitenkin jo useamman vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on käräjien kautta uudistettu tapaamissopimus, tosin syynä tälle ei ollut vain isän tahto olla tapaamatta. Alkuperäisellä lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella isä pystyi pompottamaan ja pompotti miten tahtoi, lasten kanssa olisi pitänyt hypätä autoon ja ajaa hevonkuuseen lapsia tapaamiseen viemään jopa tunnin varoitusajalla, lisäksi tapaamiset eivät muutenkaan noudattaneet sopimusta (eli olleet ennakoitavissa millään tavalla). 

Melkein puolitoista vuotta kesti prosessi juristin tapaamisesta siihen, kun käräjät nuijansa kopauttivat. Isä saa edelleen tavata lapsia vapaasti itselleen sopivina aikoina, mutta tapaamiset on ilmoitettava ajoissa (eli samassa tahdissa kuin työvuorolistat tulevat) ja vahvistettava vielä paria päivää ennen tapaamista (samalla voi sitten kätevästi esittää tavaratoiveensa, esim. uikkarit mukaan tms.)

Sellaista tapaamissopimusta ei kyllä mikään käräjäoikeus tee, missä isää kiellettäisi tapaamasta lasta, jollei syynä ole isän suoranainen vaarallisuus.

Nyt seitsemän vuotta eron jälkeen tapaamiset vihdoin toimii, kuten niiden pitäisi ja tilanne on ollut näin onnellinen jo peräti yli puoli vuotta. Käräjien sopimus ollut voimassa kuitenkin jo useamman vuoden.

Meillä prosessiin meni n. vuosi. Isää ei siis kielletty tapaamasta lapsia, vaan otettiin sovitut tapaamiset pois, koska eivät toteutuneet muutenkaan.

Ei tarvi mun ja lapsien istua portailla joka toinen perjantai odottamassa, että josko isä NYT hakisi jälkikasvunsa. Mihinkään ei tietty voisi näinä viikonloppuina lähteä, koska se olisi tapaamisten estämistä :D

Ilman sopparin muuttamista oltais nyt istuttu 4 vuotta... Tänä aikana isä on tavannut lapsia 3krt, joista yksi vahinko. Kerran myös kännissä soitteli, että hirveä ikävä on. Käskin soittaa selvin päin niin toki saa tavata lapset, otetaan vaikka eväät ja mennään puistoon. Ei soittanut.

T.18

Taitaa osassa tapauksista olla niin että kommunikaatio ei ole toiminut ennen lasten hankintaa/saamista miehen ja naisen välillä. Oikeasti jos mies ei syystä tai toisesta ole halunnut lasta sillä hetkellä (tai ylipäätään)ja nainen ehkäisystä (pillerit unohtuneet/ei toimi ja kondomi puuttunut/rikkoutunut) ja puheista (käytetään ehkäisyä == en halua lasta) huolimatta päättää pitää lapsen niin ei ole mikään ihme jos mies on jatkossakin vastahankainen. Jos suhde on mennyt lasten tekoaikaan päin persettä ja on epäillyksiä syrjähypyistä ei tämäkään edesauta miehen myönteistä suhdetta (ehkä) omaan lapseen.

Ei nämä asiat ole noin yksinkertaisia kuin edellä kommentoivat rauhan sopulit antavat ymmmärtää. Kun lapsin on äidillään kokoaikaisesti asetelma on miehen näkökulmasta katsoen äiti, lapsi ja sossu vastaan mies. Ja kun oot asetelmassa ilman sosiaalisia tukiverkkoja tyyliin minä vastaan maailma niin tuskin se äidinkään mieliala vastaavassa tilanteessa mikään ruusuinen on.

mun vanhimman tyttäreni isä tapasi lastaan säännöllisesti lomilla ja joka toinen viikonloppu melkein 10 vuotta, sitten tuli uusi nainen ja 13 v teinityttö ei ollutkaan kiva juttu , vaikka uudella naisella oli itselläänkin lapsi. mies pisti lapseen välit poikki. ja minä kostin. hain kaikki mahdolliset indeksikoroitukset takautuvasti elareihin ja pistin isän maksamaan elareita tytön lukion loppuun asti. nyt isällä ja tytöllä ( liki 30 v) on näennäiset välit, tapaavat 2 x vuodessa mutta isän kotiin tyttö ei saa mennä kylään . isän vaimo kertoo työkavereilleen että miehellään ei ole lapsia....

Vierailija kirjoitti:

mun vanhimman tyttäreni isä tapasi lastaan säännöllisesti lomilla ja joka toinen viikonloppu melkein 10 vuotta, sitten tuli uusi nainen ja 13 v teinityttö ei ollutkaan kiva juttu , vaikka uudella naisella oli itselläänkin lapsi. mies pisti lapseen välit poikki. ja minä kostin. hain kaikki mahdolliset indeksikoroitukset takautuvasti elareihin ja pistin isän maksamaan elareita tytön lukion loppuun asti. nyt isällä ja tytöllä ( liki 30 v) on näennäiset välit, tapaavat 2 x vuodessa mutta isän kotiin tyttö ei saa mennä kylään . isän vaimo kertoo työkavereilleen että miehellään ei ole lapsia....

Näin kävi meilläkin, kun uus eukko löytyi. Tosin lapsi ei enää halua tavata isäänsä ollenkaan (isä yritti kun ero eukosta tuli). Ap haet nyt ainakin yksinhuoltajuutta jos sinulla ei sitä vielä ole. Tulette tarvimaan isän nimmareita jos jonkinnäköisiin asiakirjoihin koulussa yms jos teillä on yhteishuoltajuus.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen isä ilmoitti pari vkoa sitten että ei aio enää tavata lastaan. Ei tullut myöskään lastenvalvojalle sovittuna aikana.

Meillä on sopimus että ottaa joka toinen vkl.

Haluaisin päivittää sopimuksen tilannetta vastaavaksi, mutta miten onnistuu jos isä ei tule lastenvalvojalle?

Olisiko jollain ollut vastaavanlainen tilanne?

Ymmärrän isää hyvin. Aidosti lastaan rakastava äiti ei mene mistään syystä oikeuteen tapaamisoikeutta koskien, vaan lapsia koskevat asiat sovitaan kasvotusten ja kunnioituksella. Varmaan oot niitä jätkiä, joille oma herkkähipiäisyys on tärkeämpää kuin lasten hyvinvointi. Unohda sun pienisieluisuus ja anna isän nähdä lasta yhtä paljon kuin itsekin näät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna kun arvaat, olet kärttämässä lisää elareita ja siksi aika lastenvalvojalle? Ei ihme jos mies kyllästyi ja kieltäytyi tulemasta. Mies varmasti ajatteli, että kun ei tapaa lasta niin ei tarvitse maksaa elareitakaan.

Jostain syystä naiset kuvittelevat etteivät ne elarit vaikuta lapsen ja isän suhteeseen "koska ne rahathan on lapselle eikä minulle" (mitä nyt maksetaan sinun tilillesi eikä sinulle ole mitään tilivelvollisuutta niiden rahojen käytöstä), mutta kyllä ne vaikuttavat. Valitettavasti. Ja tämä tajutaan vasta sitten liian myöhään ja itketään katkerasti.

Ainoa keino saada jatkossa asiat muutettua sopimusten osalta on käsittely oikeudessa, jos ette pääse niistä yhdessä sopuun lastenvalvojalla.

Eipä ole lapsella kummoinen isä, jos sellainen asia kuin RAHA vaikuttaa omaan vanhemmuuteen tuolla tavalla. Sinä olet isä. Sinulla on lapsi. Se on suhde, joka vaikuttaa ja määrittää sekä sinun että lapsesi elämää todella pitkälle. Oletko ollut läsnä, osoittanut rakastavasi, välittäväsi, puhaltanut pipin pois, lukenut iltasadun, vienyt leikkipuistoon, kuljettanut harkkoihin? Isän ja lapsen suhde on tosi tärkeä. Sillä, maksatko elatusmaksuja 100 euroa vai 300 euroa, ei pitäisi olla mitään merkitystä siihen, että sinä olet nyt pienen ihmisen isä. 

Kun lapsi asuu äitinsä kanssa, niin hän ostaa lapselle muunn muassa ruokaa joka päivä. Hän ostaa myös vaipat, muskarit, mekot, sukkahousut, villapaidat, pulkat, rattaat, talvikengät ja välikausihaalarit, vie lapsen lääkäriin, parturiin, uimahalliin ja ostaa kerhokaverin synttärilahjan, vain joitakin lapsiperheen arkisia kuluja mainitakseni. Sinä olet lapsen isä, toinen vanhempi, ja velvollisuutesi on isänä ja vanhempana maksaa suurin piirtein puolet noista kuluista. Sitä kutsutaan elatusmaksuksi ja jos miehellä yhtään on vastuuntuntoa ja järkeä ja isyyttä päässä, niin hän hoitaa tuon maksun iloisesti ja mukisematta.

Olen tehnyt kaikkea tuota lasten etu mielessäni mistä hurmoshenkisesti kirjoitit. Silti eksä kohtelee minua ylimielisesti ja asettaa uuden miehensä kilveksi ja härnääjäksi itsensä ja lasten väliin. Ei tunnu hyvältä. Ajattelin antaa hänen maistaa omaa lääkettään. Katsotaan millainen hätä tulee kun elareita ei kuulukaan tilille. Menköön vaikka perinnän kautta sitten aikanaan.

Löytyyköhän tästä maasta enää naisia, jotka ymmärtävät mitä tarkoittaa kunnioitus ja toisen ihmisen arvostaminen.

Kostat siis lasten kautta sen, että sua kiukuttaa, koska lasten äiti mielestäsi "käyttäytyy ylimielisesti" sinua kohtaan ja hänellä on uusi mies? Jos ajatuksen juoksu aikuisella ihmisellä ja vanhemmalla on tätä luokkaa, niin eip siin sit mittään.   

Yksinhuoltajuus minulla jo onneksi on. Isyydestä ei ole epävarmuutta ja elareihin kummatkin ovat tyytyväisiä.

Jutella en voi hänen kanssaan koska ei halua jutella asiasta kanssani kasvotusten, viesteillä, puhelimitse,savumerkeillä kirjekyyhkyillä eikä muillakaan tyyleillä.

Ja jos on nyt vielä jollekin epäselvää, niin en halua estää tapaamisia, mutta todellakin haluan ajatella lapseni etua ja se ei ole vieraan ihmisen luokse väkisin meneminen.

Tästä nyt on aivan turha kenenkään isän hernettä vetää nenään. Jos on valmis hylkäämään lapsensa, ihan mistä tahansa syystä, niin ymmärrys loppuu siihen.

Isä halusi lapsen ja lapsi tehtiin yrittämällä.

Ehkäisy ei unohtunut, mies ei halunnut aborttia, enkä ole toiminut mitenkään muutenkaan isän oikeuksia polkien.

Nyt pitää vaan osan täällä ymmärtää, että tässä maailmassa mulkkuja riittää, vaikka he olisivatkin isejä.

Ei lapsi tee mitään tällaisella "isällä". Et voi pakottaa ketään ottamaan vastuuta. millainen on lapsen ja isän suhde silloin? Ei ole lapsen parasta. Keskity lapseesi ja ole hänelle hyvä äiti. Tämä isähän on kypsymätön ihminen. Vai onko niin että lapsen saanti ei ollut molempien toivomus. Oli miten oli lapsi tästä tilanteesta kärsii jos teet siitä ison asian. Ei lapsi yhtä isää kaipaa jos on kunnon äiti! Usko pois parempi ilman isää kuin huonon isän kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Ei exä ole lastenhoitaja.

Hyvin sanottu!

Kun hankin lapselleni hoitajan, tulee hän kotiini ennalta sovittuna aikana hoitamaan lastani palkanmaksua vastaan. Lapseni isä puolestaan osallistuu lapseni elämään jokapäiväisesti, koska omasta halustaan on kanssani lapsen halunnut ja lasta rakastaa. Hän ajattelee aina lapsen parasta ja haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa tämän kanssa :)

Kuten jo sanoin, lapsi oli molempien toive. En ole pakottamassa isää ottamaan lasta, enkä myöskään estämässä tapaamisia. Haluan vain saada sopimuksen päivitettyä vastaamaan nykyistä tilannetta, että isä ei voi pitkän ajan kuluttua ruveta vaatimaan lasta luokseen niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna kun arvaat, olet kärttämässä lisää elareita ja siksi aika lastenvalvojalle? Ei ihme jos mies kyllästyi ja kieltäytyi tulemasta. Mies varmasti ajatteli, että kun ei tapaa lasta niin ei tarvitse maksaa elareitakaan.

Jostain syystä naiset kuvittelevat etteivät ne elarit vaikuta lapsen ja isän suhteeseen "koska ne rahathan on lapselle eikä minulle" (mitä nyt maksetaan sinun tilillesi eikä sinulle ole mitään tilivelvollisuutta niiden rahojen käytöstä), mutta kyllä ne vaikuttavat. Valitettavasti. Ja tämä tajutaan vasta sitten liian myöhään ja itketään katkerasti.

Ainoa keino saada jatkossa asiat muutettua sopimusten osalta on käsittely oikeudessa, jos ette pääse niistä yhdessä sopuun lastenvalvojalla.

Eipä ole lapsella kummoinen isä, jos sellainen asia kuin RAHA vaikuttaa omaan vanhemmuuteen tuolla tavalla. Sinä olet isä. Sinulla on lapsi. Se on suhde, joka vaikuttaa ja määrittää sekä sinun että lapsesi elämää todella pitkälle. Oletko ollut läsnä, osoittanut rakastavasi, välittäväsi, puhaltanut pipin pois, lukenut iltasadun, vienyt leikkipuistoon, kuljettanut harkkoihin? Isän ja lapsen suhde on tosi tärkeä. Sillä, maksatko elatusmaksuja 100 euroa vai 300 euroa, ei pitäisi olla mitään merkitystä siihen, että sinä olet nyt pienen ihmisen isä. 

Kun lapsi asuu äitinsä kanssa, niin hän ostaa lapselle muunn muassa ruokaa joka päivä. Hän ostaa myös vaipat, muskarit, mekot, sukkahousut, villapaidat, pulkat, rattaat, talvikengät ja välikausihaalarit, vie lapsen lääkäriin, parturiin, uimahalliin ja ostaa kerhokaverin synttärilahjan, vain joitakin lapsiperheen arkisia kuluja mainitakseni. Sinä olet lapsen isä, toinen vanhempi, ja velvollisuutesi on isänä ja vanhempana maksaa suurin piirtein puolet noista kuluista. Sitä kutsutaan elatusmaksuksi ja jos miehellä yhtään on vastuuntuntoa ja järkeä ja isyyttä päässä, niin hän hoitaa tuon maksun iloisesti ja mukisematta.

Olen tehnyt kaikkea tuota lasten etu mielessäni mistä hurmoshenkisesti kirjoitit. Silti eksä kohtelee minua ylimielisesti ja asettaa uuden miehensä kilveksi ja härnääjäksi itsensä ja lasten väliin. Ei tunnu hyvältä. Ajattelin antaa hänen maistaa omaa lääkettään. Katsotaan millainen hätä tulee kun elareita ei kuulukaan tilille. Menköön vaikka perinnän kautta sitten aikanaan.

Löytyyköhän tästä maasta enää naisia, jotka ymmärtävät mitä tarkoittaa kunnioitus ja toisen ihmisen arvostaminen.

Miksi sinun pitää tulla tähän ketjuun avautumaan, kun ap:lla on ihan eri ongelma. Olen pahoillani puolestasi, mutta avaa oma ketjusi omasta näkökulmastasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen isä ilmoitti pari vkoa sitten että ei aio enää tavata lastaan. Ei tullut myöskään lastenvalvojalle sovittuna aikana.

Meillä on sopimus että ottaa joka toinen vkl.

Haluaisin päivittää sopimuksen tilannetta vastaavaksi, mutta miten onnistuu jos isä ei tule lastenvalvojalle?

Olisiko jollain ollut vastaavanlainen tilanne?

Ymmärrän isää hyvin. Aidosti lastaan rakastava äiti ei mene mistään syystä oikeuteen tapaamisoikeutta koskien, vaan lapsia koskevat asiat sovitaan kasvotusten ja kunnioituksella. Varmaan oot niitä jätkiä, joille oma herkkähipiäisyys on tärkeämpää kuin lasten hyvinvointi. Unohda sun pienisieluisuus ja anna isän nähdä lasta yhtä paljon kuin itsekin näät. 

Ilmeisesti näitä ihmisiä todellakin on, jotka ovat täysin kykenemättömiä tarkastelemaan tilannetta muuta kuin itsensä kannalta.

Lapsen etu on otettava huomioon, on ihan kauheata lapselle arvuutella tuleeko isä tällä kertaa hakemaan vai ei, jättää elinikäiset traumat. Lisäksi isä on ihan selkeästi sanonut, että häntä ei kiinnosta lasta nähdä. Varmaan tekisi lapselle tosi hyvää olla ihmisen kanssa joka ei hänestä välitä?

Inhottavia jotkut vastaukset. Välinpitämättömiä isiä ja tunnevammaisia naisia, jotka haluavat miehen jättävän lapsensa. Maailma mennyt epämiellyttävään suuntaan.