Kehtaako aikuisena mennä kauppaan vain ostamaan itselleen mässyä?

Osta mässyn lisäksi vielä pornolehti ja mynthon pastilleja.

Vierailija kirjoitti:

Ai kauheeta, taas yksi asia mitä en ole älynnyt hävetä. Ensi kerralla karkkia ostaessani yritän muistaa luimuilla ja olla syyllisen näköinen.

Eikös sitä pitäsi pahoitella ja pyytää anteeksi, eikä luikkia karkuun vastuutaan, kun tuolla tavoin ostamalla määssyä aattaa tulla osoittaneeksi, että pian jossain alkaa happohyökkäys..  

Tää on tosi noloa, mutta kerran kun ostin järkyttävän kasan roskaruokaa, laitin sen kanssa yhden syntymäpäiväkortin ja jotain bilekrääsää kyytipojaksi. Kyllä se näinkin onnistuu..

Nykyään ei tosin hävetä paljon yhtään, paitsi jos on nuori komea poika kassalla tai kassajonossa. Mutta ei ne mua muutenkaan kattelis niin mitä väliä loppujen lopuksi!

Minua ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä myyjä ostoksistani ajattelee. Poikkeuksena kuitenkin eräs lähikauppani myyjä, jonka edessä minua hävettää ostaa herkkuja, alkoholia tai tamponeja.. Taidan olla vähän ihastunut. Noh, onpahan muutaman kerran jäänyt turhat herkuttelut väliin kun on vaihtunut karkkipussi omenaksi tai siideripullo jäänyt kauppaan. Tamponit pyrin ostamaan muualta.

Tiedostan siis itsekin, että tämä on ihan absurdia, mutta en mahda asialle mitään :D

Vain jos on paukuissa

Onneksi näitä häpeiliöitä varten on niitä itsepalvelukassoja.

Kyllä kehtaa. 

Aikuisena ei mieti pätkääkään sitä, mitä muut ajattelevat ostoksistani, kun sen tietää ettei ne oikeasti  kiinnosta ketään. Ja jos kiinnostaa niin kyseessä ei ole minun ongelmani.

Itse olen ex-bulimikko. Ei koskaan ole ollut ongelmia ostaa lähikaupasta vaikkapa kolme suklaalevyä lapsille lauantaikarkeiksi - ilman että lapset ovat mukana tai että ostaisi mitään muuta. Mutta silloin, kun meni itselleen ostamaan ahmintaherkkeja, niin aina piti käydä jossain muualla kaupassa, yleensä isommassa marketissa. Ihan kuin kaupassa seurattaisiin mun ostoksia tai otsassani lukisi, että nämä menee lapsille, mutta nämä syön itse seuraavan puolen tunnin aikana.

Nykyisin ei onneksi ole ongelmaa ahmimisessa eikä herkkujen ostamisessa lähikaupasta, joskus jopa itselle.

Ruokamarketin kassan työ on niin puuduttavaa liukuhihnahommaa, ettei siinä jaksa ajatella yhtään mitään asiakkaista ja heidän ostoksistaan. Yhden työvuoron aikana voi joutua palvelemaan jopa 400-500 kaupassakävijää nääs. Ja teitä mässyn ostajia on muuten paljon liikkeellä, ihan kaikenikäisiä. Normimeininkiä.