Te jotka olette jo vähän varttuneemmassa iässä! Mikä vuosikymmen oli parasta aikaa? 60-luku, 70-luku, 80-luku, 90-luku vai 2000 ->

90-luku oli ihana vuosikymmen!

60-luvulla monilla ihan tavallisilla työläisperheillä oli ensimmäistä kertaa varaa hankkia edes jonkinlainen autonrottelo.

70-luvulla sosiaaliturvaa oli jo sen verran, että nuorilla aikuisilla oli mahdollisuus halutessaan viettää hippielämää.

80-luku oli ensimmäinen vuosikymmen, jolloin suomalaisilla meni keskimäärin varsin hyvin ja kun se oli uutta ja ihmeellistä, siitä osattiin nauttia. Jos nyt jollain menee yhtä hyvin, kuin silloin, niin nyt se on vain tavallista peruselämää. 

90-luvulla tietotekniikka alkoi pikkuhiljaa näkyä siitä kiinnostumattomienkin arjessa.

00-luvulla tuli eurot ja muutenkin kovasti integroiduttiin Eurooppaan. Musiikissa melodian rooli kutistui melko pieneksi.

10-luvulla ... 🤔 Tapahtuiko silloin mitään kiinnostavaa ? Ei nyt ainakaan tule mieleen. Tylsä vuosikymmen.

20-luvun pandemioineen ja sotineen nyt tietysti kaikki tietävät kertomattakin. Tämä vuosikymmen tullaan kuitenkin luultavasti muistamaan myös nettihuijausten, salaliittoteorioiden ja sähköautojen buumista.

Vietin 70-luvulla lapsuuteni ja nuoruuteni. Parasta lapsuudessa oli sen huolettomuus: Mentiin kavereitten luo kylään ilman mitään etukäteen sopimisia, leikiittin ulkona iltamyöhään koko korttelin lapset ja yövyttiin joskus läheisellä pellolla. Teini-ikäisenä oli helppo saada kesätyö: Valitsi vain minne meni. Itse olin ekaa kertaa kesätöissä 15-vuotiaana, mutta pari kaveriani pääsi kauppaan 14-vuotiaana osapäiväiseksi. Koulu oli 70-luvulla ehkä se stressaavin asia, kun piti pyrkiä ensin keskikouluun testeillä ja myöhemmin lukioon todistuksen perusteella. 

80-luku on kuitenkin itselleni ollut se paras. Menin ulkomaille töihin, tapasin siellä tulevan puolisoni ja vietin koko 80-luvun siellä. Kahden henkilön palkalla eli hyvin ja firma maksoi usein myös palkkabonuksia. Homot olivat tässä maassa hyväksyttyjä ja myös AIDS-potilaihin suhtauduttiin normaalisti. 

90-luvulla jouduttiin palaamaan takaisin Suomeen vanhempien sairastumisen vuoksi. Keskelle pahinta lamaa. Olin pitkään työttömänä, ja lähdin välillä opiskelemaan. Sitten olinkin töissä päivät ja iltaisin opiskelin. Rankkaa aikaa, jota avioliitto ei kestänyt, tuli ero. Raskas työ ja opiskelu vaati raskaat huvit: Biletin paljon ja 90-luvun bilekulttuuri tuli tutuksi. En kaipaa sitä aikaa, ja pidän edelleenkin 90-lukua elämäni vaikeimpana aikana.

2000-luvun alussa sain koulutustani vastaavan uuden työn, sekä löysin uuden parisuhteen. Elämä hymyili taas.  Matkustelua, mökkeilyä sekä työssä etenemistä. Vanhempieni kuolemat pahin suru. 2000-luvun alussa tuli Internet ja mielenkiintoiset chatit sekä keskustelufoorumit. 

2010-luku meni edelleen matkustellessa, vanhan talon tyhjentämisessä, Huutonet-kaupoissa ja sen oikean asunnon etsimisessä. 

2020-luku toi omat haasteet. Ensin korona, joka pysäytti elämän aika totaalisesti. Ainut asia, joka ei muuttunut oli työ: Töissä piti käydä joka päivä, eikä etätyöt olleet sallittuja. Kuntoilin tosi paljon, kun ei ollut muuta tekemistä ja hieman terveyden kustannuksella. Olin osallistunut moniin juoksukisoihin, mutta kun maailma taas avautui, juoksukisojen hinnat olivat tuplaantuneet ja monia oli myös lopetettu. 

Vaikka 20-luku on ollut haastavaa koronan ja terveysongelmien vuoksi, pidän silti 90-lukua surkeampana. Luulen, että ne ihmiset, jotka ovat nykyisin yksinäisiä, olisivat olleet paljon yksinäisempiä 90-luvulla, jolloin ei ollut vielä nettiä, ainoastaan joitain maksullisia puhelinchatteja.