Aioimme tarjota asunnosta pyydettyä vähemmän. Välittäjän mukaan kauppaa ei tehdä noin.

Meillä meni v. 2013 näin:

- Hintapyyntö 469 000

- Tarjouksemme 369 000

- Vastatarjous 439 000

- Miedän vastatarjouksemme 400 000 -> hyväksyttiin.

Vierailija kirjoitti:

Löysimme kivan asunnon ja olimme valmiita tekemään tarjouksen. Asunnon hinta oli kuitenkin mielestämme kova, kun siinä oli selkeitä remontointia vaativia kohteita ja päivitystä muutenkin.

Sanoimme suoraan, että remontoinnin jälkeen hinnaksi tulisi alkuperäisellä pyynnillä ihan liikaa ja aiomme tarjota niin ja niin paljon vähemmän.

Välittäjä torppasi yrityksemme tarjota ja väitti, ettei kauppaa nykyään enää tehdä pyyntihinnasta tinkimällä, tai jos tingitään niin nimellinen summa vain.

Häh? Mitä se höpisi? Asunnon hinta on se, mitä siitä halutaan maksaa, eikä remontointia vaille olevasta asunnosta haluta kyllä maksaa huippuhintaa.

Se kauppa kariutui sitten kättelyssä, eikä enää aiota siihen palata, mutta kunhan ihmettelen, maksaako kaikki muka pyyntihinnan tänä päivänä? En usko.

Yleensä 250.000 hintaisesta asunnosta tarjotaan vähemmän, niinkuin 200.000, oman kokemukseni mukaan. Mutta remontitkin pitää suhteuttaa eli vaikka olis 250K pyynti ei yleensä tarjota 150K.

Mutta voi olla että toimeksiantaja (asunnonmyyjä) on sanonut että tästä hinnasta ei tingitä.

Minä tarjosin 2 vuotta sitten 140.000 asunnosta 132.000 ja tarjous meni läpi. Mietin että olisi kannattanut tarjota vielä vähemmän. Tosin remonttiin meni enemmän kuin tuo tingitty 8000 euroa.

Välittäjät ovat just tuollaisia. He yrittävät ostajaa saada tarjoamaan mahdollisimman paljon ja myyjää tyytymään mahdollisimman pieneen hintaan. Kun isäni asuntoa myytiin, niin välittäjä haukkui asunnon täysin sitä arvioidessaan. Hinnaksi laitettin enempi kuin mitä välittäjä arvioi. Asunto meni kaupaksi jo ennen ensimmäistä näyttöä. Omaa asuntoa itse myydessä saimme vaivatta myydyksi asunnon välittäjän tekemää arviota selvästi korkeammalla hinnalla. Ei kannata luottaa välittäjien puheisiin.

No kun taloyhtiökin on pahasti kulahtanut, eikä papukaijamerkintää saa enää noilla avuilla edes isännöitsijätodistukseen, sitten yrittää vielä polkea hintaa alas, omilla mieltymyksillään vaikkapa remontointiin, tilasuunnitelmiin, jne.

"älä pelkää naapurin kkeli, kyllä sen vaimokkeesxsaat hoitoon johonkin sieltä huutamasta" tai sitten et.

Asunnon käypä hinta eli markkinahinta on just tasan se minkä ostaja on valmis siitä maksamaan, välittäjän arvioista viis. Muutenhan asunto ei mene kaupaksi

Vuosi"korjaukset" on eri asia kuin parantelu, käyttötarpeen muuttaminen, koristelu jne.

Me tarjosimme 299.000 pyyntihinnalla olevasta asunnosta ensin 255.000 ja sitten korotimme asteittain 264.000 asti, jonka myyjä hyväksyi.

Kamalaa lukea kiinteistövälittäjien juttuja, joiden mukaan asunnoissa "ei todellakaan ole 10% löysää".  Kyllä niissä vaan on!

Tarjosimme 7 vuotta talosta, jossa asumme, € 50 000,- vähemmän kuin pyyntihinta ja saimme talon samantien tarjotulla summalla.

Pyyntihinta n. 490 000e.

Ajattelimme tarjota n. 400 000e, mutta välittäjä ei ottanut tarjousta vastaan. Saimme vain ripityksen taidottomuudesta asuntokaupoissa.

Asunnossa oli selkeitä korjausta vaativia kohteita, kuten parketti, kylpyosastossa korjattavaa..., puhumattakaan päivityksestä tähän päivään.

Pitäkööt tunkkinsa,

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tarjosimme 7 vuotta talosta, jossa asumme, € 50 000,- vähemmän kuin pyyntihinta ja saimme talon samantien tarjotulla summalla.

Siis 7 vuotta sitten, piti sanoa...

Joo.. kiinteistövälittäjät...oon kuullu myös tapauksista että sanovat näytössä että hinnassa on reilusti tinkivaraa (haluavat asunnon vihdoin kaupaksi)...mun mielestä ei kannata noteerata välittäjää tuossa tapauksessa. Yleensä itse olen seurannut alueen hintatasoa ja huomioinut tehdyt ja tulossa olevat remontit ja aika lähelle olen onnistunut arvioimaan sen hinnan mikä on se sopiva jolla asunto myydään. Sitten tietysti tarjotaan vähän vähemmän ja katsotaan löytyykö myyjän kanssa yhteistä hintaa johon voimme päätyä.

Me myytiin pk-seudulta rivitaloasunto, jonka pyyntihinta 257.000eur oli alueen hintatasoa. Ensimmäinen tarjous oli 215.000eur -> välittäjä sanoi suoraan tarjoajalle, että ei kannata edes paperille tuota tarjousta laittaa ( ja hyvä niin) ja seuraava 240.000eur, johon myös välittäjä sanoi, että tuskin tulee edes vastatarjousta...  (ei annettu vastatarjousta) Sitten kun tarjottiin 250.000eur, niin annettiin vastatarjous  252.500eur ja sillä tuli kaupat. Ei täällä pk-seudulla voi ilmaa hinnoissa pitää, jos haluaa kaupat tehdä ja siten myöskään tinkivara ei ole kummoinen. Nyt kun laitetaan 2v vanha paritalokiinteistö myyntiin, niin ollaan sanottu välittäjälle, että alle 320.000eur tarjouksia ei kannata meille edes kiikuttaa... pyynti 335.000eur.

Olemme myyneet ja ostaneet useita asuntoja. Joskus pyyntihinta on hyvinkin edullinen eikä tinkimisvaraa ole, toisinaan sitten taas tinkimisvaraa on vaikka kuinka. Täysin tapauskohtaista, mistä syystä on itse oltava hyvin perillä kohdealueen hintatasosta. Välittäjät puhuvat omaan pussiinsa sen mukaan mikä milloinkin on heille itselleen eduksi, heiltä ei kannata kysellä.

Riippuu siitäkin, onko hintapyyntö asetettu oikein. Monesti on ihan liian korkea, kun myyjä on ahne. Esim katsoin tilastoista, että x oli ostanut kämpän 200 tuhannella 2 v aikaisemmin ja laittoi myyntiin 450 tuhannella... ei mennyt kaupaksi yllättäen. Tarjosin siitä sen saman 200 t millä se oli myyty 2 v aiemmin ja tämä uusi myyjä oli kuulema loukkaantunut verisesti. Toisesra asunnosta tarjosin ensinäytöllä 300 enemmän kuin hintapyynti, koska tiesin sen olevan hyvin paljon edullisempi ja menevän samantien kaupaksi. Jos siis kohdalle osuu maltillisesti hinnoiteltu asunto, tinkimisvaraa ei ole. Tosin jos se on ollut myynnissä jo pidempään ja hinta poikkeaa toteutuneiden kauppahintojen tasosta, niin voi ja kannattaa tinkiä.

Vierailija kirjoitti:

Me myytiin pk-seudulta rivitaloasunto, jonka pyyntihinta 257.000eur oli alueen hintatasoa. Ensimmäinen tarjous oli 215.000eur -> välittäjä sanoi suoraan tarjoajalle, että ei kannata edes paperille tuota tarjousta laittaa ( ja hyvä niin) ja seuraava 240.000eur, johon myös välittäjä sanoi, että tuskin tulee edes vastatarjousta...  (ei annettu vastatarjousta) Sitten kun tarjottiin 250.000eur, niin annettiin vastatarjous  252.500eur ja sillä tuli kaupat. Ei täällä pk-seudulla voi ilmaa hinnoissa pitää, jos haluaa kaupat tehdä ja siten myöskään tinkivara ei ole kummoinen. Nyt kun laitetaan 2v vanha paritalokiinteistö myyntiin, niin ollaan sanottu välittäjälle, että alle 320.000eur tarjouksia ei kannata meille edes kiikuttaa... pyynti 335.000eur.

Täytyy kuitenkin huomioida remonttitarve. Uutta vastaavaa ei voi verrata vanhempaan asuntoon, eikä hinta voi olla sama. Tietysti, jos joku haluaa maksaa...

Vierailija kirjoitti:

Olemme myyneet ja ostaneet useita asuntoja. Joskus pyyntihinta on hyvinkin edullinen eikä tinkimisvaraa ole, toisinaan sitten taas tinkimisvaraa on vaikka kuinka. Täysin tapauskohtaista, mistä syystä on itse oltava hyvin perillä kohdealueen hintatasosta. Välittäjät puhuvat omaan pussiinsa sen mukaan mikä milloinkin on heille itselleen eduksi, heiltä ei kannata kysellä.

Tämä on se lähtökohta, se oman alueen hintataso on nykyään todella helppo selvittää kun jonkin aikaa seuraa vain lähialueen asuntoilmoituksia. Aika nopeasti saa sitten mielikuvan onko pyyntihinta ok vai ylihintainen. Kkun käy katsomassa asunnon, saa sitten tarkennuksen sille hintamielikuvalle.

Mutta aina kun välittäjä selittää miten kauppaa tehdään oikein, kannattaa vain mielessään haistattaa paskat.

Vierailija kirjoitti:

On ihan normaalia tehdä pyyntihinnan alittavia tarjouksia. Olen asuntokauppaa aika paljon seurannut ja monesti on sellaisiakin tapauksia, joissa välittäjä joutuu lopulta laskemaan hintapyyntöä yhden tai useamman kerran. Yhteensä voi tulla laskua jopa 20 000 e. Tai välittäjä vaihtuu ja hinta laskee siinä yhteydessä. Ja aika vain kuluu ja kuluu, kustannukset juoksevat. 

Kaikki riippuu asunnon myyjästä, millaisin sopimuksen on välittäjän kanssa tehnyt.

Itse kun möin asuntoa, kerroin heti kättelyssä mikä on viimeinen pohjahinta, eikä sen alas mennä, vaikka asunto jäisi myymättä.

Ja eihän kiinteistövälittäjä määrää sitä hintaa, vaan myyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välittäjät ovat monet tortuneita painostamaan. Loput ovat nynnyjä eivätkä saa kauppoja aikaiseksi. Ja jäljellejäävät ovat työhönsä leipiintyneitä kus1päitä, jotka eivät saa muutakaan työtä ja jotka ovat alkaneet vihata ja halveksia asiakkaita, kun niille pitää aina teeskennellä ystävällistä. Ihmisiä on joka lähtöön.

Välittäjät on vähän kuin gigantin myyjät, kukaan ei haluaisi niiden kanssa olla tekemisissä, mutta se on vähän pakko kun ne diilaa jotain mitä ehdottomasti tarvitset.

Ihan turha käyttää välittäjää. Pitää nekin rahat ja myy itse -pankki hoitaa paperisodan pienellä summalla puolestasi.

Juuri omakotitaloissa on paljon ilmaa. Aina kannattaa tarjota. Jos kauppaa ei tule, kannattaa katsoa seuraavaa. Aniharva on sellaisessa raossa, että juuri tuosta kohteesta on "ihan pakko" tehdä kaupat.