Miksi haluan asioita joita minulla jo on?
Yritän elää säästäväisesti mutta joku shoppailu mielisyys asuu minussa vielä. Esimerkki: minulla on yksi kosteusvoide ja tekee hirveästi mieli ostaa uusi, vaikka ensin vanha pitäisi käyttää loppuun ensin. Sama juttu muun kosmetiikan kanssa. Tai tekee mieli ostaa vaikka uusi kampa vaikka minulla on jo..
Siis haluan asioita vain ostamisen vuoksi... Pyrin säästämään isompaa tarkoitusta varten mutta nämä halut häiritsevät. Varmaan kuluttajayhteiskunnan tulosta tai sitten vaan ostamisesta saa jotain mielihyvää.
Miten lopettaa haluamasta kun minulla on jo mitä tarvitsen? Mitään temppuja??
Yritän rajoittaa sitä tällä hetkellä keksimällä luovaa tekemistä joka korvaisi tuon shoppailu halun.
Kommentit (8)
Olen arvoiltani materialismin vastainen. Pystyn järjellä tiedostamaan että en tarvitse asioita, mutta minua kiinnostaa tietää mistä se halu kumpuaa.
Ap
Konsumerismi kö kirjoitti:
Olen arvoiltani materialismin vastainen. Pystyn järjellä tiedostamaan että en tarvitse asioita, mutta minua kiinnostaa tietää mistä se halu kumpuaa.
Ap
Haluaisit olla arvoiltasi materialismin vastainen, vaikka et ole. Arvoistasi nuo halut ja tarpeet lähtevät. Tutustu ensin itseesi ja opi tuntemaan omat arvosi, sitten ehkä tiedät mistä nuo johtuvat. Minulla on tärkeämpää että jatkuvasti tuloni kasvavat ja samalla rakentuu turvaa sitä vastaan että joutuisin turvautumaan sosiaalitukiin. Siksi sijoitankin mahdollisimman paljon ja pidän kuluni pienenä.
Konsumerismi kö kirjoitti:
Olen arvoiltani materialismin vastainen. Pystyn järjellä tiedostamaan että en tarvitse asioita, mutta minua kiinnostaa tietää mistä se halu kumpuaa.
Ap
Sinä haluaisit olla arvoiltasi materialismin vastainen, mutta todellisuudessa et ole.
Mutta ajattele asiaa toisin päin. Eikö usein ole hyvä haluta asioita, joita sinulla jo on? Hyvä työpaikka, kiva perhe, mukava asunto. Olisit tuomittu onnettomaksi, jollet ikinä arvostaisi tai haluaisi mitään sellaista, mitä sinulla jo on koska silloin sulla ei ikinä olisi mitään sellaista, jota haluat.
Kuitenkin se, mitä sulla on, helposti muuttuu saavutetuksi eduksi, lähtötasoksi, joka on itsestään selvä, ja josta pyristellään kohti parempaa. Mun miehe on tämän välttämiseen tekniikka: joka päivä se kulkee ympäri kotia tai missä nyt ollaankin ja pysöhtyy tietoisesti ihailemaan kaikkea sitä, mitä on saavuttanut. Että onpa hieno tuokin ja kiva kun se on. Se tekee tätä lastensa ja rakennusten ja kukkivien kasvien suhteen, mitta ehkä sun täytyy tehdä se niille kammoille ja kosteusvoiteille?
Markkinoinnilla pystytään todella voimakkaasti vaikuttamaan alitajuntaamme ilman että huomaamme sitä. Ja todennäköisestihän sulla on sellainen tarve voimkstaa naisellisuuttasi ja viehätysvoimaasi kun on halu stokata varastoon noita kauneustuotteita. Ei kai siinä muuta kuin pitää järjellä ajatella että ei se ylimääräinen kosteusvoide tai kapa tee sua yhtään sen paremmannäköiseksi, satsaa mieluummin terveelliseen ruokavalioon ja kiinteyttävään liikuntaan.
Meillä taas on päinvastoin, koko ajan on paljon sellaista, mitä pitäisi ostaa, mutta emme yksinkertaisesti ehdi kauppaan.
Sinulla on siis liikaa aikaa. Keksi jotain mielekkäämpää tekemistä.
Itse olin pienen pätkän kotona ja silloin koko elämä pyöri lastenvaatteiden ympärillä. Johtui tosiaan siitä, että oli aikaa, eikä mielekästä tekemistä sen lastenhoidon ohessa.
Olet koukussa shoppailun tuottamaan hetkelliseen hyvänolontunteeseen aivan samoin kuin joku kuten minä on koukussa sokerin, alkoholin, liikunnan tms tuottamaan hetkelliseen hyvänolontunteeseen. Mainonta myös edesauttaa shoppailuaddiktiota. Eli, sinun pitää selvittää mihin tyhjiöön tarvitset hetkellistä endorfiiniryöppyä niin paljon että se johtaa ongelmiin viimeistään sitten kun luonto on tuhoutunut ylikulutukseen.
Minullakin ilmeisesti on tällä hetkellä liikaa aikaa koska saatan oleskella jopa 5 tuntia ostoskeskuksessa tutkimassa valikoimia, välillä käyn syömässä ja kahvilla ja kulutan siihenkin paljon aikaa. Luen jopa e-kirjaa tai e-lehtiä kun istuskelen siellä kahvilassa tai ravintolassa.
Ostoksia tutkin tarkemmin ja vertailen niitä nyt kun on aikaa. Samoin kuin ap, tuntuu hyvältä myös ostaa jotakin (melkein) joka kerta, eikä sen tarvitse olla kallista. Minusta ei ole kauhean vaarallista jos ostaa kosmetiikkaa tms kulutustavaraa ennen kuin entinen on loppunut, jos kuitenkin käyttää ne loppuun ennen kuin ne pilaantuu.
Shoppailu on yhdenlainen harrastus nykyisin ja sitä voi jalostaa harkinnalla ja järkevyydellä. On myös ihanaa nauttia ostamistaan asioista kun vaikka kaunistaa kotiaan. Kun on kohtuullinen niin ei se minusta kauhean paha synti ole.
Olet säälittävämaterialisti, jolle mikään ei riitä. Elämässäsi on jotain pahasti pielessä ja haluat paikata kurjuuttasi haalimalla kaikkea turhaa.