Lue keskustelun säännöt.
Escitalopram-annoksen pienennys 3 kk sitten, nyt ahdistaa ja on usein itkuinen olo
01.09.2017 |
Söin aiemmin escitalopramia annoksella 15 mg. Yöhikoilun ym. takia pienensin annosta 10 milligrammaan. Annoksen pienentämisestä on nyt 3 kk, ja n. kuukauden ajan oloni on ollut hieman huono. Voikohan tämä olla jotakin "vähennysoiretta" vai onko annos nyt vain liian pieni? Kysyn täältä, enkä lääkäriltä, koska tapaamani lääkärit eivät ole olleet perillä lääkkeiden lopettamiseen/vähentämiseen liittyvistä asioista.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että 5 mg pudotus on sinuun noin paljon vaikuttanut. Todennäköisesti joku käänteinen placebo-vaikutus: tiedät että voit saada vieroitusoireita, joten saat vieroitusoireita. Ajattelet, että annostuksen pienentäminen aiheuttaa ahdistusta, joten saat ahdistusta.
Ainakaan noin pitkän ajan jälkeen nuo eivät ole enää sellaisia oireita, jotka johtuisivat nimenomaan annostuksen pienentämisestä.
Höpö höpö! Tiedätkö oikeasti asiasta, vai keksitkö ihan omasta päästäsi? Lääkärit jotka tietävät jotain, nimenomaan kehottavat että lopettaminen pitää tehdä tosi varovaisesti. Itse lopetin aikoinaan 2,5 mg pudotuksella kerrallaan, pikkuhiljaa, ja silti vieroitusoireet oli karmaisevia. En ihmettele jos jotkut eivät koskaan pysty lopettamaan näitä paskalääkkeitä, koska vieroitusoireet ovat niin pelottavia! Sun kaltaiset höpöhöpötyypit voisivat itse napata pari vuotta ssri-lääkkeitä vaikka "huvikseen" ja pohdi sitten lisää placebo-vaikutuksia. Ja katso miten käy seksuaalisuudelle, aivokemialle, aineenvaihdunnalle jne. Onko se placebo-efekti että olet lääkkeiden jälkeen pahemmassa kunnossa henkisesti JA fyysisesti, kuin silloin kun aloitit????
Mitä ihmettä sinä vauhkoat!111!!?
Miten sinä olet murennellut niitä nappuloita noin pieneksi murennellut? Jauhonako sinä ne nielaisit? Todellakin mielialalääke lopetetaan hiljalleen, ja viisi milligrammaa kerrallaan on ihan normaali.
Äläkä tule minulle aukomaan, että minun pitäisi kokeilla SSRI-lääkkeitä "pari vuotta", olen syönyt niitä KOLMETOISTA VUOTTA. En ole tyrkyttänyt lääkettä yhtään kenellekään, puhe oli minulle tutuista vieroitusoireista minulle tutusta lääkkeestä.
Puhut ihan läpiä päähäsi, EN ole puhunut, että lääkkeen vaikutus olisi kuvitelmaa. Sanoin, että viiden milligramman pudotuksen oireet kolme kuukautta myöhemmin todennäköisesti sitä ovat. Pudotus on niin pieni.
!!!!!!11
5 gm pudotus ei ole mikään pieni, sinä et tiedä mistä puhut, ja kyllä se voi aiheuttaa oireita pidemmäksikin aikaa. Neljänneksellä pudottaminen on normaalia, eli yksinkertaisesti puolitat puolikkaan tabletin, ei kovin vaikeaa. Puhuit placebo vaikutuksista, ja vihjasit että oireet ovat aloittajan pään sisällä, koska todellisuudessa vieroitusoireita ei sinun mielestäsi voi tulla 5 mg pudotuksella. Puhut paskaa.
Nyt ihan oikeasti lopeta jo. Aloittaja on ollut kolme kuukautta viisi milligrammaa milligrammaa pienemmällä annoksella eli nyt 10-milligrammalla. Kolmessa kuukaudessa vieroitusoireet on kyllä käyty läpi ottaen huomioon että siinä ajassa on pudotettu vain kolmannes, ja mikäli aloittaja on nyt onneton, on tuo nykyinen annos hänelle pieni tai lääke yksinkertaisesti väärä.
Rauhoitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että 5 mg pudotus on sinuun noin paljon vaikuttanut. Todennäköisesti joku käänteinen placebo-vaikutus: tiedät että voit saada vieroitusoireita, joten saat vieroitusoireita. Ajattelet, että annostuksen pienentäminen aiheuttaa ahdistusta, joten saat ahdistusta.
Ainakaan noin pitkän ajan jälkeen nuo eivät ole enää sellaisia oireita, jotka johtuisivat nimenomaan annostuksen pienentämisestä.
Höpö höpö! Tiedätkö oikeasti asiasta, vai keksitkö ihan omasta päästäsi? Lääkärit jotka tietävät jotain, nimenomaan kehottavat että lopettaminen pitää tehdä tosi varovaisesti. Itse lopetin aikoinaan 2,5 mg pudotuksella kerrallaan, pikkuhiljaa, ja silti vieroitusoireet oli karmaisevia. En ihmettele jos jotkut eivät koskaan pysty lopettamaan näitä paskalääkkeitä, koska vieroitusoireet ovat niin pelottavia! Sun kaltaiset höpöhöpötyypit voisivat itse napata pari vuotta ssri-lääkkeitä vaikka "huvikseen" ja pohdi sitten lisää placebo-vaikutuksia. Ja katso miten käy seksuaalisuudelle, aivokemialle, aineenvaihdunnalle jne. Onko se placebo-efekti että olet lääkkeiden jälkeen pahemmassa kunnossa henkisesti JA fyysisesti, kuin silloin kun aloitit????
Mitä ihmettä sinä vauhkoat!111!!?
Miten sinä olet murennellut niitä nappuloita noin pieneksi murennellut? Jauhonako sinä ne nielaisit? Todellakin mielialalääke lopetetaan hiljalleen, ja viisi milligrammaa kerrallaan on ihan normaali.
Äläkä tule minulle aukomaan, että minun pitäisi kokeilla SSRI-lääkkeitä "pari vuotta", olen syönyt niitä KOLMETOISTA VUOTTA. En ole tyrkyttänyt lääkettä yhtään kenellekään, puhe oli minulle tutuista vieroitusoireista minulle tutusta lääkkeestä.
Puhut ihan läpiä päähäsi, EN ole puhunut, että lääkkeen vaikutus olisi kuvitelmaa. Sanoin, että viiden milligramman pudotuksen oireet kolme kuukautta myöhemmin todennäköisesti sitä ovat. Pudotus on niin pieni.
!!!!!!11
5 gm pudotus ei ole mikään pieni, sinä et tiedä mistä puhut, ja kyllä se voi aiheuttaa oireita pidemmäksikin aikaa. Neljänneksellä pudottaminen on normaalia, eli yksinkertaisesti puolitat puolikkaan tabletin, ei kovin vaikeaa. Puhuit placebo vaikutuksista, ja vihjasit että oireet ovat aloittajan pään sisällä, koska todellisuudessa vieroitusoireita ei sinun mielestäsi voi tulla 5 mg pudotuksella. Puhut paskaa.
Nyt ihan oikeasti lopeta jo. Aloittaja on ollut kolme kuukautta viisi milligrammaa milligrammaa pienemmällä annoksella eli nyt 10-milligrammalla. Kolmessa kuukaudessa vieroitusoireet on kyllä käyty läpi ottaen huomioon että siinä ajassa on pudotettu vain kolmannes, ja mikäli aloittaja on nyt onneton, on tuo nykyinen annos hänelle pieni tai lääke yksinkertaisesti väärä.
Rauhoitu.
Minun pointtini aloittajalle on, että kyse on vieroitusoireista, eikä kannata nostaa taas annosta. Mikä sinun pointtisi on? Että kannattaa nostaa annosta, ja jatkaa lääkkeiden syömistä, koska sinäkin olet syönyt 15 vuotta? Niinkö? Vai mikä? Koska lääkkeetön elämä ei sopinut SINULLE? Kamoon. Musta on uskomatonta, että ihmiset puoltavat tällaisissa ketjuissa lääkkeiden syömistä,ja suorastaan mainostavat sitä, koska itse eivät pärjää ilman, eivätkä halua harkita lopettamista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kannattaisi syödä mielialalääkkeitä, joiden vaikutuksista ei vielä edes tiedetä kaikkea.
Ja jos on herkkä ihminen, vieroitusoireet voivat jatkua VUOSIA!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että 5 mg pudotus on sinuun noin paljon vaikuttanut. Todennäköisesti joku käänteinen placebo-vaikutus: tiedät että voit saada vieroitusoireita, joten saat vieroitusoireita. Ajattelet, että annostuksen pienentäminen aiheuttaa ahdistusta, joten saat ahdistusta.
Ainakaan noin pitkän ajan jälkeen nuo eivät ole enää sellaisia oireita, jotka johtuisivat nimenomaan annostuksen pienentämisestä.
Höpö höpö! Tiedätkö oikeasti asiasta, vai keksitkö ihan omasta päästäsi? Lääkärit jotka tietävät jotain, nimenomaan kehottavat että lopettaminen pitää tehdä tosi varovaisesti. Itse lopetin aikoinaan 2,5 mg pudotuksella kerrallaan, pikkuhiljaa, ja silti vieroitusoireet oli karmaisevia. En ihmettele jos jotkut eivät koskaan pysty lopettamaan näitä paskalääkkeitä, koska vieroitusoireet ovat niin pelottavia! Sun kaltaiset höpöhöpötyypit voisivat itse napata pari vuotta ssri-lääkkeitä vaikka "huvikseen" ja pohdi sitten lisää placebo-vaikutuksia. Ja katso miten käy seksuaalisuudelle, aivokemialle, aineenvaihdunnalle jne. Onko se placebo-efekti että olet lääkkeiden jälkeen pahemmassa kunnossa henkisesti JA fyysisesti, kuin silloin kun aloitit????
Itse lopetin kyseisen lääkkeen syömisen lähes kymmenen vuoden käytön jälkeen käytännössä ilman vieroitusoireita kolmessa viikossa.
Päiväannos oli 15mg, jota laskettiin ensin 10 ja sitten 5mg:n. Kolmannella viikolla aloitettiin uuden lääkkeen sisäänajo vanhan kanssa.Yksilöllistä siis näiden vieroitusoireiden kanssa.
En tiedä vaikuttaako asiaan se, ettei vanha lääke tuntunut enää juurikaan tehoavan.
No ethän sä ehkä huomannut vieroitusoireita, kun olit uuden lääkkeen vaikutuksen alaisena. Miksi lopetit, ja aloitit heti uuden lääkkeen? Miksi et ensin kokeillut, pärjäätkö ilman lääkettä?
Kannattaa lukea Aku Kopakkalan kirja Masennus - suuri serotoniinihuijaus.
Minulla ei ole kokemusta asiasta, mutta ilmeisestikin ssri-lääkkeiden käyttö voi pitkittää masennusta. Monet ovat joutuneet käyttämään ns. ylläpitoannosta useita vuosia, kun lääkkeen annostuksen pienentäminen on aiheuttanut lisää masennuksenkaltaisia oireita, usein juuri ahdistuneisuutta.
Jos omat voimavarat riittävät, kannattaa ehkä tutustua masennuksen lääkkeettömiin hoitoihin (mm. vuorokausirytmin siirtäminen ja kirkasvalohoito) ja kokeilla niitä, jos lääkkeistä johtuvat sivuvaikutukset haittaavat elämää paljon.
On valitettava tosiasia, että masennusta lähdetään hoitamaan helpottamalla oireita eikä alkusyytä. Voi olla, että "välittäjäaine-epätasapainon korjaamiseksi" määrätyt lääkkeet ovatkin ne, jotka sekoittavat aivokemian, eikä niinkään itse masennus (serotoniinihypoteesia ei ainakaan Kopakkalan mukaan ole osoitettu todeksi, vaan lääkkeet saavat epätasapainotilan aikaiseksi josta sitten johtuvat nämä ikävät sivuoireet).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lukea Aku Kopakkalan kirja Masennus - suuri serotoniinihuijaus.
Minulla ei ole kokemusta asiasta, mutta ilmeisestikin ssri-lääkkeiden käyttö voi pitkittää masennusta. Monet ovat joutuneet käyttämään ns. ylläpitoannosta useita vuosia, kun lääkkeen annostuksen pienentäminen on aiheuttanut lisää masennuksenkaltaisia oireita, usein juuri ahdistuneisuutta.
Jos omat voimavarat riittävät, kannattaa ehkä tutustua masennuksen lääkkeettömiin hoitoihin (mm. vuorokausirytmin siirtäminen ja kirkasvalohoito) ja kokeilla niitä, jos lääkkeistä johtuvat sivuvaikutukset haittaavat elämää paljon.
On valitettava tosiasia, että masennusta lähdetään hoitamaan helpottamalla oireita eikä alkusyytä. Voi olla, että "välittäjäaine-epätasapainon korjaamiseksi" määrätyt lääkkeet ovatkin ne, jotka sekoittavat aivokemian, eikä niinkään itse masennus (serotoniinihypoteesia ei ainakaan Kopakkalan mukaan ole osoitettu todeksi, vaan lääkkeet saavat epätasapainotilan aikaiseksi josta sitten johtuvat nämä ikävät sivuoireet).
Samaa mieltä. On myös surullista, että monet masentuneet ovat lääkeuskovaisia, ja uskovat sokeasti kaiken mitä lääkäri sanoo, vaikka tosiasiassa lääkärit eivät tiedä mitään näistä lääkkeistä, määräävät vaan niitä. Suurin osa tutkimuksista on tehty lääkefirmojen laskuun, ja tutkimukset jotka kertovat todellisia totuuksia, jäävät piiloon. Kannattaa oikeasti tutkia tätä asiaa, eikä vaan uskoa ensimmäistä lääkäriä joka on tullut vastaan. Lääkebisnes on iso bisnes.
Ap tässä taas. Kiitos viesteistänne jo tähän mennessä. 15 mg annostuksella ollessani oli siis yöhikoilun lisäksi hieman "maaninen" olo. Aivot tuntuivat ikään kuin toimivan vähän liian nopeasti, ja ärsytti kun muut ihmiset eivät tuntuneet olevan samalla aaltopituudella "vilkkaan mieleni" kanssa. Tuntui siis yksinkertaisesti, että lääkettä oli liikaa. Siksikin tuo vähennys 10 mg:aan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että 5 mg pudotus on sinuun noin paljon vaikuttanut. Todennäköisesti joku käänteinen placebo-vaikutus: tiedät että voit saada vieroitusoireita, joten saat vieroitusoireita. Ajattelet, että annostuksen pienentäminen aiheuttaa ahdistusta, joten saat ahdistusta.
Ainakaan noin pitkän ajan jälkeen nuo eivät ole enää sellaisia oireita, jotka johtuisivat nimenomaan annostuksen pienentämisestä.
Höpö höpö! Tiedätkö oikeasti asiasta, vai keksitkö ihan omasta päästäsi? Lääkärit jotka tietävät jotain, nimenomaan kehottavat että lopettaminen pitää tehdä tosi varovaisesti. Itse lopetin aikoinaan 2,5 mg pudotuksella kerrallaan, pikkuhiljaa, ja silti vieroitusoireet oli karmaisevia. En ihmettele jos jotkut eivät koskaan pysty lopettamaan näitä paskalääkkeitä, koska vieroitusoireet ovat niin pelottavia! Sun kaltaiset höpöhöpötyypit voisivat itse napata pari vuotta ssri-lääkkeitä vaikka "huvikseen" ja pohdi sitten lisää placebo-vaikutuksia. Ja katso miten käy seksuaalisuudelle, aivokemialle, aineenvaihdunnalle jne. Onko se placebo-efekti että olet lääkkeiden jälkeen pahemmassa kunnossa henkisesti JA fyysisesti, kuin silloin kun aloitit????
Mitä ihmettä sinä vauhkoat!111!!?
Miten sinä olet murennellut niitä nappuloita noin pieneksi murennellut? Jauhonako sinä ne nielaisit? Todellakin mielialalääke lopetetaan hiljalleen, ja viisi milligrammaa kerrallaan on ihan normaali.
Äläkä tule minulle aukomaan, että minun pitäisi kokeilla SSRI-lääkkeitä "pari vuotta", olen syönyt niitä KOLMETOISTA VUOTTA. En ole tyrkyttänyt lääkettä yhtään kenellekään, puhe oli minulle tutuista vieroitusoireista minulle tutusta lääkkeestä.
Puhut ihan läpiä päähäsi, EN ole puhunut, että lääkkeen vaikutus olisi kuvitelmaa. Sanoin, että viiden milligramman pudotuksen oireet kolme kuukautta myöhemmin todennäköisesti sitä ovat. Pudotus on niin pieni.
!!!!!!11
5 gm pudotus ei ole mikään pieni, sinä et tiedä mistä puhut, ja kyllä se voi aiheuttaa oireita pidemmäksikin aikaa. Neljänneksellä pudottaminen on normaalia, eli yksinkertaisesti puolitat puolikkaan tabletin, ei kovin vaikeaa. Puhuit placebo vaikutuksista, ja vihjasit että oireet ovat aloittajan pään sisällä, koska todellisuudessa vieroitusoireita ei sinun mielestäsi voi tulla 5 mg pudotuksella. Puhut paskaa.
Nyt ihan oikeasti lopeta jo. Aloittaja on ollut kolme kuukautta viisi milligrammaa milligrammaa pienemmällä annoksella eli nyt 10-milligrammalla. Kolmessa kuukaudessa vieroitusoireet on kyllä käyty läpi ottaen huomioon että siinä ajassa on pudotettu vain kolmannes, ja mikäli aloittaja on nyt onneton, on tuo nykyinen annos hänelle pieni tai lääke yksinkertaisesti väärä.
Rauhoitu.
Minun pointtini aloittajalle on, että kyse on vieroitusoireista, eikä kannata nostaa taas annosta. Mikä sinun pointtisi on? Että kannattaa nostaa annosta, ja jatkaa lääkkeiden syömistä, koska sinäkin olet syönyt 15 vuotta? Niinkö? Vai mikä? Koska lääkkeetön elämä ei sopinut SINULLE? Kamoon. Musta on uskomatonta, että ihmiset puoltavat tällaisissa ketjuissa lääkkeiden syömistä,ja suorastaan mainostavat sitä, koska itse eivät pärjää ilman, eivätkä halua harkita lopettamista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kannattaisi syödä mielialalääkkeitä, joiden vaikutuksista ei vielä edes tiedetä kaikkea.
No nyt alkaa minuakin vtuttaa, siis oletko IDIOOTTI?
Tietenkin KANNUSTAN häntä jatkamaan pudotusta, koska vieroitusoireisiin tai vaikkapa buranan haittavaikutuksiin ei pidä jäädä vellomaan, koska silloin sitä tarkkailee väkisinkin itseään liikaa ja tunnustelee tuntemuksiaan ja kyllä, jopa kuvittelee itselleen viekkareita joista on niin monesta tuutista kuullut.
Enkö minäkin tuossa kertonut, että HALUSIN LOPETTAA, mutta kun olin siinä onnistunut sen kummemmin viekkareista kärsimättä, palasin ikivanhoihin tuntemuksiin joihin kuului esimerkiksi se, etten halunnut edes elää. SIKSI aloitin uudelleen. Minä kerroin, että itse en pärjännyt ilman, vaikka olin onnistunut ne kerran lopettamaan. Millä matematiikalla se on mainostamista, kun kerron, että lääkkeet ovat aiheuttaneet sen, että elämäni on näin lääkkeitä syödessäni halutonta, että minun oli pakko aloittaa uudelleen haittavaikutuksista huolimatta. En jmlauta mainosta mitään lääkettä yhtään kenellekään, ellei ole pakko.
Nimenomaan siis rohkaisen lopettamaan (tai tässä tapauksessa vähentämään) koska onnistuin siinä itsekin, koska niin kuin tässä väitän viekkarit menevät ohi. Kuten alunperinkin sanoin, ap saattaa jopa kuvitella niitä yhä kolme kuukautta myöhemminkin. Rautalangasta väännettynä siis, sanon, ettei kyse ole enää viekkareista vaan jostain ihan muusta ja todennäköisesti suuremmasta, kuten siitä, ettei ap:lle vaan tuo lääke/annostus hänen sairauteensa riitä. Valitsee sairauden tai hoidon, niin se valitettavasti menee.
Se olet siis SINÄ tyrkytit lääkkeitä ja korostat vieroitusoireita ja maalaat piruja seinille, EN MINÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että 5 mg pudotus on sinuun noin paljon vaikuttanut. Todennäköisesti joku käänteinen placebo-vaikutus: tiedät että voit saada vieroitusoireita, joten saat vieroitusoireita. Ajattelet, että annostuksen pienentäminen aiheuttaa ahdistusta, joten saat ahdistusta.
Ainakaan noin pitkän ajan jälkeen nuo eivät ole enää sellaisia oireita, jotka johtuisivat nimenomaan annostuksen pienentämisestä.
Höpö höpö! Tiedätkö oikeasti asiasta, vai keksitkö ihan omasta päästäsi? Lääkärit jotka tietävät jotain, nimenomaan kehottavat että lopettaminen pitää tehdä tosi varovaisesti. Itse lopetin aikoinaan 2,5 mg pudotuksella kerrallaan, pikkuhiljaa, ja silti vieroitusoireet oli karmaisevia. En ihmettele jos jotkut eivät koskaan pysty lopettamaan näitä paskalääkkeitä, koska vieroitusoireet ovat niin pelottavia! Sun kaltaiset höpöhöpötyypit voisivat itse napata pari vuotta ssri-lääkkeitä vaikka "huvikseen" ja pohdi sitten lisää placebo-vaikutuksia. Ja katso miten käy seksuaalisuudelle, aivokemialle, aineenvaihdunnalle jne. Onko se placebo-efekti että olet lääkkeiden jälkeen pahemmassa kunnossa henkisesti JA fyysisesti, kuin silloin kun aloitit????
Mitä ihmettä sinä vauhkoat!111!!?
Miten sinä olet murennellut niitä nappuloita noin pieneksi murennellut? Jauhonako sinä ne nielaisit? Todellakin mielialalääke lopetetaan hiljalleen, ja viisi milligrammaa kerrallaan on ihan normaali.
Äläkä tule minulle aukomaan, että minun pitäisi kokeilla SSRI-lääkkeitä "pari vuotta", olen syönyt niitä KOLMETOISTA VUOTTA. En ole tyrkyttänyt lääkettä yhtään kenellekään, puhe oli minulle tutuista vieroitusoireista minulle tutusta lääkkeestä.
Puhut ihan läpiä päähäsi, EN ole puhunut, että lääkkeen vaikutus olisi kuvitelmaa. Sanoin, että viiden milligramman pudotuksen oireet kolme kuukautta myöhemmin todennäköisesti sitä ovat. Pudotus on niin pieni.
!!!!!!11
5 gm pudotus ei ole mikään pieni, sinä et tiedä mistä puhut, ja kyllä se voi aiheuttaa oireita pidemmäksikin aikaa. Neljänneksellä pudottaminen on normaalia, eli yksinkertaisesti puolitat puolikkaan tabletin, ei kovin vaikeaa. Puhuit placebo vaikutuksista, ja vihjasit että oireet ovat aloittajan pään sisällä, koska todellisuudessa vieroitusoireita ei sinun mielestäsi voi tulla 5 mg pudotuksella. Puhut paskaa.
Nyt ihan oikeasti lopeta jo. Aloittaja on ollut kolme kuukautta viisi milligrammaa milligrammaa pienemmällä annoksella eli nyt 10-milligrammalla. Kolmessa kuukaudessa vieroitusoireet on kyllä käyty läpi ottaen huomioon että siinä ajassa on pudotettu vain kolmannes, ja mikäli aloittaja on nyt onneton, on tuo nykyinen annos hänelle pieni tai lääke yksinkertaisesti väärä.
Rauhoitu.
Minun pointtini aloittajalle on, että kyse on vieroitusoireista, eikä kannata nostaa taas annosta. Mikä sinun pointtisi on? Että kannattaa nostaa annosta, ja jatkaa lääkkeiden syömistä, koska sinäkin olet syönyt 15 vuotta? Niinkö? Vai mikä? Koska lääkkeetön elämä ei sopinut SINULLE? Kamoon. Musta on uskomatonta, että ihmiset puoltavat tällaisissa ketjuissa lääkkeiden syömistä,ja suorastaan mainostavat sitä, koska itse eivät pärjää ilman, eivätkä halua harkita lopettamista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kannattaisi syödä mielialalääkkeitä, joiden vaikutuksista ei vielä edes tiedetä kaikkea.
No nyt alkaa minuakin vtuttaa, siis oletko IDIOOTTI?
Tietenkin KANNUSTAN häntä jatkamaan pudotusta, koska vieroitusoireisiin tai vaikkapa buranan haittavaikutuksiin ei pidä jäädä vellomaan, koska silloin sitä tarkkailee väkisinkin itseään liikaa ja tunnustelee tuntemuksiaan ja kyllä, jopa kuvittelee itselleen viekkareita joista on niin monesta tuutista kuullut.
Enkö minäkin tuossa kertonut, että HALUSIN LOPETTAA, mutta kun olin siinä onnistunut sen kummemmin viekkareista kärsimättä, palasin ikivanhoihin tuntemuksiin joihin kuului esimerkiksi se, etten halunnut edes elää. SIKSI aloitin uudelleen. Minä kerroin, että itse en pärjännyt ilman, vaikka olin onnistunut ne kerran lopettamaan. Millä matematiikalla se on mainostamista, kun kerron, että lääkkeet ovat aiheuttaneet sen, että elämäni on näin lääkkeitä syödessäni halutonta, että minun oli pakko aloittaa uudelleen haittavaikutuksista huolimatta. En jmlauta mainosta mitään lääkettä yhtään kenellekään, ellei ole pakko.
Nimenomaan siis rohkaisen lopettamaan (tai tässä tapauksessa vähentämään) koska onnistuin siinä itsekin, koska niin kuin tässä väitän viekkarit menevät ohi. Kuten alunperinkin sanoin, ap saattaa jopa kuvitella niitä yhä kolme kuukautta myöhemminkin. Rautalangasta väännettynä siis, sanon, ettei kyse ole enää viekkareista vaan jostain ihan muusta ja todennäköisesti suuremmasta, kuten siitä, ettei ap:lle vaan tuo lääke/annostus hänen sairauteensa riitä. Valitsee sairauden tai hoidon, niin se valitettavasti menee.
Se olet siis SINÄ tyrkytit lääkkeitä ja korostat vieroitusoireita ja maalaat piruja seinille, EN MINÄ.
JA ennen kuin ehdit hyppiä silmille, MIELUITEN psykoterapian tai muun terapeuttisen toiminnan avulla. Joillakin vaan on aivokemiat niin viturallaan, että se ei riitä, varsinkaan kun on syönyt lääkettä vuositolkulla. Olen siitä elävä esimerkki, enkä TIETENKÄÄN iloitse siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että 5 mg pudotus on sinuun noin paljon vaikuttanut. Todennäköisesti joku käänteinen placebo-vaikutus: tiedät että voit saada vieroitusoireita, joten saat vieroitusoireita. Ajattelet, että annostuksen pienentäminen aiheuttaa ahdistusta, joten saat ahdistusta.
Ainakaan noin pitkän ajan jälkeen nuo eivät ole enää sellaisia oireita, jotka johtuisivat nimenomaan annostuksen pienentämisestä.
Höpö höpö! Tiedätkö oikeasti asiasta, vai keksitkö ihan omasta päästäsi? Lääkärit jotka tietävät jotain, nimenomaan kehottavat että lopettaminen pitää tehdä tosi varovaisesti. Itse lopetin aikoinaan 2,5 mg pudotuksella kerrallaan, pikkuhiljaa, ja silti vieroitusoireet oli karmaisevia. En ihmettele jos jotkut eivät koskaan pysty lopettamaan näitä paskalääkkeitä, koska vieroitusoireet ovat niin pelottavia! Sun kaltaiset höpöhöpötyypit voisivat itse napata pari vuotta ssri-lääkkeitä vaikka "huvikseen" ja pohdi sitten lisää placebo-vaikutuksia. Ja katso miten käy seksuaalisuudelle, aivokemialle, aineenvaihdunnalle jne. Onko se placebo-efekti että olet lääkkeiden jälkeen pahemmassa kunnossa henkisesti JA fyysisesti, kuin silloin kun aloitit????
Mitä ihmettä sinä vauhkoat!111!!?
Miten sinä olet murennellut niitä nappuloita noin pieneksi murennellut? Jauhonako sinä ne nielaisit? Todellakin mielialalääke lopetetaan hiljalleen, ja viisi milligrammaa kerrallaan on ihan normaali.
Äläkä tule minulle aukomaan, että minun pitäisi kokeilla SSRI-lääkkeitä "pari vuotta", olen syönyt niitä KOLMETOISTA VUOTTA. En ole tyrkyttänyt lääkettä yhtään kenellekään, puhe oli minulle tutuista vieroitusoireista minulle tutusta lääkkeestä.
Puhut ihan läpiä päähäsi, EN ole puhunut, että lääkkeen vaikutus olisi kuvitelmaa. Sanoin, että viiden milligramman pudotuksen oireet kolme kuukautta myöhemmin todennäköisesti sitä ovat. Pudotus on niin pieni.
!!!!!!11
5 gm pudotus ei ole mikään pieni, sinä et tiedä mistä puhut, ja kyllä se voi aiheuttaa oireita pidemmäksikin aikaa. Neljänneksellä pudottaminen on normaalia, eli yksinkertaisesti puolitat puolikkaan tabletin, ei kovin vaikeaa. Puhuit placebo vaikutuksista, ja vihjasit että oireet ovat aloittajan pään sisällä, koska todellisuudessa vieroitusoireita ei sinun mielestäsi voi tulla 5 mg pudotuksella. Puhut paskaa.
Nyt ihan oikeasti lopeta jo. Aloittaja on ollut kolme kuukautta viisi milligrammaa milligrammaa pienemmällä annoksella eli nyt 10-milligrammalla. Kolmessa kuukaudessa vieroitusoireet on kyllä käyty läpi ottaen huomioon että siinä ajassa on pudotettu vain kolmannes, ja mikäli aloittaja on nyt onneton, on tuo nykyinen annos hänelle pieni tai lääke yksinkertaisesti väärä.
Rauhoitu.
Minun pointtini aloittajalle on, että kyse on vieroitusoireista, eikä kannata nostaa taas annosta. Mikä sinun pointtisi on? Että kannattaa nostaa annosta, ja jatkaa lääkkeiden syömistä, koska sinäkin olet syönyt 15 vuotta? Niinkö? Vai mikä? Koska lääkkeetön elämä ei sopinut SINULLE? Kamoon. Musta on uskomatonta, että ihmiset puoltavat tällaisissa ketjuissa lääkkeiden syömistä,ja suorastaan mainostavat sitä, koska itse eivät pärjää ilman, eivätkä halua harkita lopettamista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kannattaisi syödä mielialalääkkeitä, joiden vaikutuksista ei vielä edes tiedetä kaikkea.
No nyt alkaa minuakin vtuttaa, siis oletko IDIOOTTI?
Tietenkin KANNUSTAN häntä jatkamaan pudotusta, koska vieroitusoireisiin tai vaikkapa buranan haittavaikutuksiin ei pidä jäädä vellomaan, koska silloin sitä tarkkailee väkisinkin itseään liikaa ja tunnustelee tuntemuksiaan ja kyllä, jopa kuvittelee itselleen viekkareita joista on niin monesta tuutista kuullut.
Enkö minäkin tuossa kertonut, että HALUSIN LOPETTAA, mutta kun olin siinä onnistunut sen kummemmin viekkareista kärsimättä, palasin ikivanhoihin tuntemuksiin joihin kuului esimerkiksi se, etten halunnut edes elää. SIKSI aloitin uudelleen. Minä kerroin, että itse en pärjännyt ilman, vaikka olin onnistunut ne kerran lopettamaan. Millä matematiikalla se on mainostamista, kun kerron, että lääkkeet ovat aiheuttaneet sen, että elämäni on näin lääkkeitä syödessäni halutonta, että minun oli pakko aloittaa uudelleen haittavaikutuksista huolimatta. En jmlauta mainosta mitään lääkettä yhtään kenellekään, ellei ole pakko.
Nimenomaan siis rohkaisen lopettamaan (tai tässä tapauksessa vähentämään) koska onnistuin siinä itsekin, koska niin kuin tässä väitän viekkarit menevät ohi. Kuten alunperinkin sanoin, ap saattaa jopa kuvitella niitä yhä kolme kuukautta myöhemminkin. Rautalangasta väännettynä siis, sanon, ettei kyse ole enää viekkareista vaan jostain ihan muusta ja todennäköisesti suuremmasta, kuten siitä, ettei ap:lle vaan tuo lääke/annostus hänen sairauteensa riitä. Valitsee sairauden tai hoidon, niin se valitettavasti menee.
Se olet siis SINÄ tyrkytit lääkkeitä ja korostat vieroitusoireita ja maalaat piruja seinille, EN MINÄ.
Kukaan ei KUVITTELE vieroitusoireita, ne ovat ihan todellisia ja olemassa. Jos joku on idiootti, niin se taidat olla sinä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama! Lääkäri määräsi joskus aikoinaan minulle koviin pms oireisiin ja univaikeuksiin escitalopramin. Jossain vaiheessa tajusin, etten halua syödä sellaista, ja yritin lopettaa, mutta ei se sitten onnistunutkaan! Nyt olen yrittänyt noin puoli vuotta lopettaa lääkettä, mutta aina tulee hirveät ranteet auki - fiilikset, vaikken koskaan ikinä milloinkaan ole tuntenut elämässäni aikaisemmin tuollaisia fiiliksiä. Miten se muka on mahdollista, kun en ennen aloittamista edes ollut ahdistunut, ellei sitten kyse olisi nimenomaan juuri lääkkeestä! Lääkäriltä en saa mitään apua tähän vaivaan. Pelottaa.
Ai ne määrää nykyään noin helposti masennuslääkkeitä?!
No tsemppiä vain, itse sain riesakseni paniikkikohtaukset lääkkeistä, mutta pääsin aika vähällä, mitä olen muilta pidenpää käyttäneiltä kuullut. Masennukseen ne määrättiin, mutta totesin että mielummin olen masentunut kuin tunteeton haamu sivuoireilla. Ja kyllä, myös minulla tuli lääkkeiden lopetuksesta itsemurha ajatuksia. Näistä ei lääkärit tosiaan tarpeeksi varoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että 5 mg pudotus on sinuun noin paljon vaikuttanut. Todennäköisesti joku käänteinen placebo-vaikutus: tiedät että voit saada vieroitusoireita, joten saat vieroitusoireita. Ajattelet, että annostuksen pienentäminen aiheuttaa ahdistusta, joten saat ahdistusta.
Ainakaan noin pitkän ajan jälkeen nuo eivät ole enää sellaisia oireita, jotka johtuisivat nimenomaan annostuksen pienentämisestä.
Höpö höpö! Tiedätkö oikeasti asiasta, vai keksitkö ihan omasta päästäsi? Lääkärit jotka tietävät jotain, nimenomaan kehottavat että lopettaminen pitää tehdä tosi varovaisesti. Itse lopetin aikoinaan 2,5 mg pudotuksella kerrallaan, pikkuhiljaa, ja silti vieroitusoireet oli karmaisevia. En ihmettele jos jotkut eivät koskaan pysty lopettamaan näitä paskalääkkeitä, koska vieroitusoireet ovat niin pelottavia! Sun kaltaiset höpöhöpötyypit voisivat itse napata pari vuotta ssri-lääkkeitä vaikka "huvikseen" ja pohdi sitten lisää placebo-vaikutuksia. Ja katso miten käy seksuaalisuudelle, aivokemialle, aineenvaihdunnalle jne. Onko se placebo-efekti että olet lääkkeiden jälkeen pahemmassa kunnossa henkisesti JA fyysisesti, kuin silloin kun aloitit????
Mitä ihmettä sinä vauhkoat!111!!?
Miten sinä olet murennellut niitä nappuloita noin pieneksi murennellut? Jauhonako sinä ne nielaisit? Todellakin mielialalääke lopetetaan hiljalleen, ja viisi milligrammaa kerrallaan on ihan normaali.
Äläkä tule minulle aukomaan, että minun pitäisi kokeilla SSRI-lääkkeitä "pari vuotta", olen syönyt niitä KOLMETOISTA VUOTTA. En ole tyrkyttänyt lääkettä yhtään kenellekään, puhe oli minulle tutuista vieroitusoireista minulle tutusta lääkkeestä.
Puhut ihan läpiä päähäsi, EN ole puhunut, että lääkkeen vaikutus olisi kuvitelmaa. Sanoin, että viiden milligramman pudotuksen oireet kolme kuukautta myöhemmin todennäköisesti sitä ovat. Pudotus on niin pieni.
!!!!!!11
5 gm pudotus ei ole mikään pieni, sinä et tiedä mistä puhut, ja kyllä se voi aiheuttaa oireita pidemmäksikin aikaa. Neljänneksellä pudottaminen on normaalia, eli yksinkertaisesti puolitat puolikkaan tabletin, ei kovin vaikeaa. Puhuit placebo vaikutuksista, ja vihjasit että oireet ovat aloittajan pään sisällä, koska todellisuudessa vieroitusoireita ei sinun mielestäsi voi tulla 5 mg pudotuksella. Puhut paskaa.
Nyt ihan oikeasti lopeta jo. Aloittaja on ollut kolme kuukautta viisi milligrammaa milligrammaa pienemmällä annoksella eli nyt 10-milligrammalla. Kolmessa kuukaudessa vieroitusoireet on kyllä käyty läpi ottaen huomioon että siinä ajassa on pudotettu vain kolmannes, ja mikäli aloittaja on nyt onneton, on tuo nykyinen annos hänelle pieni tai lääke yksinkertaisesti väärä.
Rauhoitu.
Minun pointtini aloittajalle on, että kyse on vieroitusoireista, eikä kannata nostaa taas annosta. Mikä sinun pointtisi on? Että kannattaa nostaa annosta, ja jatkaa lääkkeiden syömistä, koska sinäkin olet syönyt 15 vuotta? Niinkö? Vai mikä? Koska lääkkeetön elämä ei sopinut SINULLE? Kamoon. Musta on uskomatonta, että ihmiset puoltavat tällaisissa ketjuissa lääkkeiden syömistä,ja suorastaan mainostavat sitä, koska itse eivät pärjää ilman, eivätkä halua harkita lopettamista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kannattaisi syödä mielialalääkkeitä, joiden vaikutuksista ei vielä edes tiedetä kaikkea.
No nyt alkaa minuakin vtuttaa, siis oletko IDIOOTTI?
Tietenkin KANNUSTAN häntä jatkamaan pudotusta, koska vieroitusoireisiin tai vaikkapa buranan haittavaikutuksiin ei pidä jäädä vellomaan, koska silloin sitä tarkkailee väkisinkin itseään liikaa ja tunnustelee tuntemuksiaan ja kyllä, jopa kuvittelee itselleen viekkareita joista on niin monesta tuutista kuullut.
Enkö minäkin tuossa kertonut, että HALUSIN LOPETTAA, mutta kun olin siinä onnistunut sen kummemmin viekkareista kärsimättä, palasin ikivanhoihin tuntemuksiin joihin kuului esimerkiksi se, etten halunnut edes elää. SIKSI aloitin uudelleen. Minä kerroin, että itse en pärjännyt ilman, vaikka olin onnistunut ne kerran lopettamaan. Millä matematiikalla se on mainostamista, kun kerron, että lääkkeet ovat aiheuttaneet sen, että elämäni on näin lääkkeitä syödessäni halutonta, että minun oli pakko aloittaa uudelleen haittavaikutuksista huolimatta. En jmlauta mainosta mitään lääkettä yhtään kenellekään, ellei ole pakko.
Nimenomaan siis rohkaisen lopettamaan (tai tässä tapauksessa vähentämään) koska onnistuin siinä itsekin, koska niin kuin tässä väitän viekkarit menevät ohi. Kuten alunperinkin sanoin, ap saattaa jopa kuvitella niitä yhä kolme kuukautta myöhemminkin. Rautalangasta väännettynä siis, sanon, ettei kyse ole enää viekkareista vaan jostain ihan muusta ja todennäköisesti suuremmasta, kuten siitä, ettei ap:lle vaan tuo lääke/annostus hänen sairauteensa riitä. Valitsee sairauden tai hoidon, niin se valitettavasti menee.
Se olet siis SINÄ tyrkytit lääkkeitä ja korostat vieroitusoireita ja maalaat piruja seinille, EN MINÄ.
Kukaan ei KUVITTELE vieroitusoireita, ne ovat ihan todellisia ja olemassa. Jos joku on idiootti, niin se taidat olla sinä.
Aarg... Missä olen sanonut, ettei lääkkeistä tule viekkareita, ihan oikeasti kerro minulle missä. Olen sanonut että ne menevät OHI, että niissä ei kannata velloa.
Tajuatko miten nurinkurisesti vauhkoat. Korostaen pelottelet noilla viekkareilla, nillä tavalla SE on lääkkeiden lopettamisen puolesta puhumista? Millä tavalla SE kannustaa vähentämään?
Jaksan ehkä vielä kerran vastata sinulle miellyttääkseni sinua, koska nyt väittelet ihan vaan väittelemisen ilosta, ihan vaan ollaksesi oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että 5 mg pudotus on sinuun noin paljon vaikuttanut. Todennäköisesti joku käänteinen placebo-vaikutus: tiedät että voit saada vieroitusoireita, joten saat vieroitusoireita. Ajattelet, että annostuksen pienentäminen aiheuttaa ahdistusta, joten saat ahdistusta.
Ainakaan noin pitkän ajan jälkeen nuo eivät ole enää sellaisia oireita, jotka johtuisivat nimenomaan annostuksen pienentämisestä.
Höpö höpö! Tiedätkö oikeasti asiasta, vai keksitkö ihan omasta päästäsi? Lääkärit jotka tietävät jotain, nimenomaan kehottavat että lopettaminen pitää tehdä tosi varovaisesti. Itse lopetin aikoinaan 2,5 mg pudotuksella kerrallaan, pikkuhiljaa, ja silti vieroitusoireet oli karmaisevia. En ihmettele jos jotkut eivät koskaan pysty lopettamaan näitä paskalääkkeitä, koska vieroitusoireet ovat niin pelottavia! Sun kaltaiset höpöhöpötyypit voisivat itse napata pari vuotta ssri-lääkkeitä vaikka "huvikseen" ja pohdi sitten lisää placebo-vaikutuksia. Ja katso miten käy seksuaalisuudelle, aivokemialle, aineenvaihdunnalle jne. Onko se placebo-efekti että olet lääkkeiden jälkeen pahemmassa kunnossa henkisesti JA fyysisesti, kuin silloin kun aloitit????
Mitä ihmettä sinä vauhkoat!111!!?
Miten sinä olet murennellut niitä nappuloita noin pieneksi murennellut? Jauhonako sinä ne nielaisit? Todellakin mielialalääke lopetetaan hiljalleen, ja viisi milligrammaa kerrallaan on ihan normaali.
Äläkä tule minulle aukomaan, että minun pitäisi kokeilla SSRI-lääkkeitä "pari vuotta", olen syönyt niitä KOLMETOISTA VUOTTA. En ole tyrkyttänyt lääkettä yhtään kenellekään, puhe oli minulle tutuista vieroitusoireista minulle tutusta lääkkeestä.
Puhut ihan läpiä päähäsi, EN ole puhunut, että lääkkeen vaikutus olisi kuvitelmaa. Sanoin, että viiden milligramman pudotuksen oireet kolme kuukautta myöhemmin todennäköisesti sitä ovat. Pudotus on niin pieni.
!!!!!!11
Puutun väittelyynne vain sen verran, että viiden milligramman pudotus ei ole pieni, kerrallaan kehotetaan vähentämään 2,5 mg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lopettaa ssri-lääkkeet (ne ovat kemiallista lobotomiaa) ja yrittää löytäää muut tavat ahdistuksen lievittämiseen. Jopa bentsot ovat ahdistuksen lievittämiseen ssri-lääkkeitä parempi vaihtoehto.
Yksilöllisistä on. Olen addikti, ja minulle ssri-lääkkeet ovat ainut, erittäin hyvin toimiva vaihtoehto.
Olen syönyt ssri-pillereitä 15 vuotta. Elämänlaatu on parantunut huomattavasti. Seksihaluja on, välillä liikaakin. Ok, onhan noissa huonojakin puolia, mutta kaikkee ei voi saada.
Toiseen vaakakuppiin lääkkeettömän masennuksen huonot puolet, toiseen kuppiin jatkuvan lääkityksen huonot puolet. Kumpi kuppi pysyy korkeemmalla, se valitaan. Ja valitsemisen jälkeen lopetetaan valitus.
No aika helppo sulla on ollut valita lääkkeet (ja lopettaa valitus), jos eivät vaikuta seksuaalisuuteen mitenkään. Itselläni tuli itku jokaisen seksikerran jälkeen, kun ei se tuntunut missään. Ja söin vielä todella pientä annosta. Vieroitusoireissa ei onneksi kestänyt kauaa, mutta oli ne sähköiskut aika kamalia. Itselleni lääke määrättiin lähinnä pms-ahdistuksiin, ja koska sen suurempaa vaivaa ei ollut, lopetin käytön hiljalleen.
Masennusta on monenlaista. Jollakin se voi olla sängynpohjalle lamaavaa ja itsemurhan ainoana tavoitteena olevaa. Toisella se on järjetöntä ahdistusta johon liittyy kaikkea mahdollista pakko-oireista paniikkikohtauksiin.
Nämä netistä itseopiskelleet masennuslääkkeiden ehdottomat vastustajat eivät tasan tarkkaan tiedä kaikkien ihmisten kokemuksia. Kyllä, minäkin ihmettelen jos lääkäri on määrännyt tuttavalleni mirtatsapiinia pelkkään unettomuuteen. Mutta asiat eivät ole niin yksioikoisia.
Oman kokemuksen mukaan, kun mieli on maassa, niin siihen ei riitä se, että joku käskisi mennä lenkille ja lopettaa uikutus. Kun on matala mieliala niin silloin asiat vääristyvät. Kuvittelee muiden olevan itseään vastaan ja että kukaan ei välitä.
Minä sain muutamassa kuukaudessa näillä lääkkeillä toimintakykyni takaisin. Ahdistus väheni jolloin lähtivät pakko-oireet ja niistä johtuvat paniikkikohtaukset. Lääkkeen avulla sain apua vaikeaan elämäntilanteeseen ja hetken hengähdystauon avulla aikaa järjestää elämääni parempaan suuntaan. Huomasinpa jopa että asioista voi puhua, eikä kukaan pilkkaa minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että 5 mg pudotus on sinuun noin paljon vaikuttanut. Todennäköisesti joku käänteinen placebo-vaikutus: tiedät että voit saada vieroitusoireita, joten saat vieroitusoireita. Ajattelet, että annostuksen pienentäminen aiheuttaa ahdistusta, joten saat ahdistusta.
Ainakaan noin pitkän ajan jälkeen nuo eivät ole enää sellaisia oireita, jotka johtuisivat nimenomaan annostuksen pienentämisestä.
Höpö höpö! Tiedätkö oikeasti asiasta, vai keksitkö ihan omasta päästäsi? Lääkärit jotka tietävät jotain, nimenomaan kehottavat että lopettaminen pitää tehdä tosi varovaisesti. Itse lopetin aikoinaan 2,5 mg pudotuksella kerrallaan, pikkuhiljaa, ja silti vieroitusoireet oli karmaisevia. En ihmettele jos jotkut eivät koskaan pysty lopettamaan näitä paskalääkkeitä, koska vieroitusoireet ovat niin pelottavia! Sun kaltaiset höpöhöpötyypit voisivat itse napata pari vuotta ssri-lääkkeitä vaikka "huvikseen" ja pohdi sitten lisää placebo-vaikutuksia. Ja katso miten käy seksuaalisuudelle, aivokemialle, aineenvaihdunnalle jne. Onko se placebo-efekti että olet lääkkeiden jälkeen pahemmassa kunnossa henkisesti JA fyysisesti, kuin silloin kun aloitit????
Mitä ihmettä sinä vauhkoat!111!!?
Miten sinä olet murennellut niitä nappuloita noin pieneksi murennellut? Jauhonako sinä ne nielaisit? Todellakin mielialalääke lopetetaan hiljalleen, ja viisi milligrammaa kerrallaan on ihan normaali.
Äläkä tule minulle aukomaan, että minun pitäisi kokeilla SSRI-lääkkeitä "pari vuotta", olen syönyt niitä KOLMETOISTA VUOTTA. En ole tyrkyttänyt lääkettä yhtään kenellekään, puhe oli minulle tutuista vieroitusoireista minulle tutusta lääkkeestä.
Puhut ihan läpiä päähäsi, EN ole puhunut, että lääkkeen vaikutus olisi kuvitelmaa. Sanoin, että viiden milligramman pudotuksen oireet kolme kuukautta myöhemmin todennäköisesti sitä ovat. Pudotus on niin pieni.
!!!!!!11
Puutun väittelyynne vain sen verran, että viiden milligramman pudotus ei ole pieni, kerrallaan kehotetaan vähentämään 2,5 mg.
Esimerkiksi 2,5 mg kuukaudessa. Kolmelle kuukaudelle 5 milligrammaa kerrallaan on pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että 5 mg pudotus on sinuun noin paljon vaikuttanut. Todennäköisesti joku käänteinen placebo-vaikutus: tiedät että voit saada vieroitusoireita, joten saat vieroitusoireita. Ajattelet, että annostuksen pienentäminen aiheuttaa ahdistusta, joten saat ahdistusta.
Ainakaan noin pitkän ajan jälkeen nuo eivät ole enää sellaisia oireita, jotka johtuisivat nimenomaan annostuksen pienentämisestä.
Höpö höpö! Tiedätkö oikeasti asiasta, vai keksitkö ihan omasta päästäsi? Lääkärit jotka tietävät jotain, nimenomaan kehottavat että lopettaminen pitää tehdä tosi varovaisesti. Itse lopetin aikoinaan 2,5 mg pudotuksella kerrallaan, pikkuhiljaa, ja silti vieroitusoireet oli karmaisevia. En ihmettele jos jotkut eivät koskaan pysty lopettamaan näitä paskalääkkeitä, koska vieroitusoireet ovat niin pelottavia! Sun kaltaiset höpöhöpötyypit voisivat itse napata pari vuotta ssri-lääkkeitä vaikka "huvikseen" ja pohdi sitten lisää placebo-vaikutuksia. Ja katso miten käy seksuaalisuudelle, aivokemialle, aineenvaihdunnalle jne. Onko se placebo-efekti että olet lääkkeiden jälkeen pahemmassa kunnossa henkisesti JA fyysisesti, kuin silloin kun aloitit????
Itse lopetin kyseisen lääkkeen syömisen lähes kymmenen vuoden käytön jälkeen käytännössä ilman vieroitusoireita kolmessa viikossa.
Päiväannos oli 15mg, jota laskettiin ensin 10 ja sitten 5mg:n. Kolmannella viikolla aloitettiin uuden lääkkeen sisäänajo vanhan kanssa.Yksilöllistä siis näiden vieroitusoireiden kanssa.
En tiedä vaikuttaako asiaan se, ettei vanha lääke tuntunut enää juurikaan tehoavan.No ethän sä ehkä huomannut vieroitusoireita, kun olit uuden lääkkeen vaikutuksen alaisena. Miksi lopetit, ja aloitit heti uuden lääkkeen? Miksi et ensin kokeillut, pärjäätkö ilman lääkettä?
Luulisin että kahden ekan viikon aikana, kun söin ensin 10 ja sitten 5 mg:n annosta, vieroitusoireita olis tullut jos olis ollut tullakseen. Takana kuitenkin lähes kymmenen vuoden kuuri lääkettä ja useampi vuosi samalla annostuksella.
Mielialalääkkeiden käytön kokonaan lopettaminen on toiveissa joskus lähitulevaisuudessa, mutta nyt ei ole oikea hetki siihen. Vanha lääke ei tuntunut enää antavan entistä vastetta ahdistus- ja masennusoireisiin.
Uuden lääkkeen käyttö on alkanut lupaavasti ja sillä mennään toistaiseksi.
Ja tilannetta on puntaroitu terapeuttini ja psykiatrin kanssa, ja he olivat lääkityksen jatkamisen kannalla.
Itse sain suunnilleen hermoromahduksen Escitalopramin vuosien syömisen lopettamisesta. Ikinä en ollut voinut niin huonosti kuin silloin. Itkin pienestä, sain vihanpuuskia ja ärsyyntyneisyyttä (lopetusoire), mielialat sahasi(ihan uutta minulle), olin täysin hermoheikko, en saanut nukuttua (yksi lopetusoire), iski ahdistusta (jota ei ollut sellaisena koskaan ollut) ja piti jäädä joksikin aikaa saikulle, kun työnteosta ei tullut mitään. Yhtäkkiä iski aivosumuinen olo ja pää ei tuntunut pelaavan yhtään. Menin sitten lääkäriin, kaksi kuukautta lopetuksesta, joka käski aloittaa uudelleen ja laittoi saikulle. Mutta minulla tuli lääkkeen ottamisesta levoton epämiellyttävä olo, eikä se toiminut yhtään kuten ennen. Päädyin lopettamaan kamppailtuani viikon ihan hirveän olon kanssa, jossa tuntui kuin olisi tehnyt mieli päästä nahoistaan, mihin lääkäri antoi Opamoxia. Aikanaan mulla ei ollut yhtään aloitusoireita.
Vuosia lykkäsin aina lopetusta, kun yritin selviytyä töissä, ja kun vähensin, oli hankala selviytyä. Ennen aina kehuin lääkettä, kuinka se oli auttanut minua, mutta enää en ole samaa mieltä ja olen alkanut olla samalla linjalla kuin ennen foliohattuina pitämäni ihmiset, koska minulla on tuosta lääkkeestä niin pitkä käyttöhistoria ja kokemusta lopettamisesta.
Olin todellakin koukussa lääkkeeseen. Halusin jopa itse omatoimisesti nostaa annosta pyytäen sitä lääkäriltä kerran saavuttaakseni sen saman alun hyvän olotilan, mikä alussa oli. Mutta lääke ei ikinä vuosien aikana toiminut minulla hyvin kuten alussa. Sitten alkoi lääkkeen noston jälkeen olla muun muassa seksipuolella jo isompia ongelmia ja lääke leikkasi tunneskaalaa. Olin erittäin väsynyt päivisin ja vaikka en kokenut itseäni masentuneeksi, aloitekyky isolla annoksella oli huonoa. Kaikki oli tasaisen paksua. Tähän onneksi toi helpotusta lääkeannoksen puolitus.
Päätin siis lopettaa lääkekokeilut siihen.
Meni melkein vuoden päivät, että aloin voida paremmin ja olla entinen oma itseni. Se ei ole nopeaa hommaa palautua lääkkeistä, kun on käyttänyt lääkettä +10 vuotta.
Tuli sellainen olo, että mitä minä olen napsinut vuosia? Nykyään kun olen aiheesta lukenut, niin en ole kokemuksieni kanssa yksin. Joillekin lopetus tekee tällaista. http://m.iltalehti.fi/mieli/2015050819312111_md.shtml
Vierailija kirjoitti:
Masennusta on monenlaista. Jollakin se voi olla sängynpohjalle lamaavaa ja itsemurhan ainoana tavoitteena olevaa. Toisella se on järjetöntä ahdistusta johon liittyy kaikkea mahdollista pakko-oireista paniikkikohtauksiin.
Nämä netistä itseopiskelleet masennuslääkkeiden ehdottomat vastustajat eivät tasan tarkkaan tiedä kaikkien ihmisten kokemuksia. Kyllä, minäkin ihmettelen jos lääkäri on määrännyt tuttavalleni mirtatsapiinia pelkkään unettomuuteen. Mutta asiat eivät ole niin yksioikoisia.
Oman kokemuksen mukaan, kun mieli on maassa, niin siihen ei riitä se, että joku käskisi mennä lenkille ja lopettaa uikutus. Kun on matala mieliala niin silloin asiat vääristyvät. Kuvittelee muiden olevan itseään vastaan ja että kukaan ei välitä.Minä sain muutamassa kuukaudessa näillä lääkkeillä toimintakykyni takaisin. Ahdistus väheni jolloin lähtivät pakko-oireet ja niistä johtuvat paniikkikohtaukset. Lääkkeen avulla sain apua vaikeaan elämäntilanteeseen ja hetken hengähdystauon avulla aikaa järjestää elämääni parempaan suuntaan. Huomasinpa jopa että asioista voi puhua, eikä kukaan pilkkaa minua.
Hienoa jos sinulla on auttanut, taidat kuitenkin kuulua vähemmistöön. Jos joku päivä päätät lopettaa lääkityksen, niin tule ihmeessä kertomaan miten meni. Monihan huomaa vasta lopettamisen jälkeen, mitä pysyviä vahinkoja lääkkeet ovat aiheuttaneet, esim juuri paniikkikohtaukset, erektio-/ orgasmi ongelmat jne.
Edellinen 15 vuotta SSRI:tä syönyt komppaa. Olin aiemmin sanomassa asiasta, siis siitä väitteestä, että bentsot olisivat parempi lääke kuin mielialalääkkeet. Ne eivät ehkä aiheuta samanlaisia vieroitusoireita (kuten sähköiskut, itkuisuus...), mutta yhtään addiktiotaipuvaiseen ihmiseen ne voivat vaikuttaa niin, että niitä syödään aina vain enemmän ja enemmän, ja se on jo se lobotomia. Siinä pahimmassa tapauksessa tehdään hidasta itsemurhaa. Yhteen aikaan söin niitä ssri:n sivussa reseptillä 30 mg päivässä, siis tarvittana. Lääkärit ottivat ne lopulta pois kun huomasivat ettei tämä tyttö voi enää hyvin vaan manipuloi lääkäreitä saadakseen yhä enemmän. En ole koskaan eläessäni saanut sellaista raivokohtausta, useita sellaisia, monta päivää. Itkin ja huusin ja olisin voinut lyödä. Jälkeen päin monta vuotta myöhemmin olen kiitollinen että ne vietiin.
Ja siis komppaan sitä, että vaakakuppi on useamman kerran näinä vuosina käytössä minullakin. Ainoastaan kerran jotakuinkin kuusi vuotta ssri:tä syöneenä lopetin. Hitaasti, valvotusti. Pärjäsin hyvin koko noin kahden kuukauden lopetusprosessin ajan, ilman pahimpia vieroitusoireita. Vasta sitten, kun olin noin vuoden ollut ilman ja yhä edelleen yhtä onneton ja itsetuhoinen kuin lääkkeen ensimmäisen kerran aloittaessani, päädyin pakostikin punnitsemaan vaa'alla sitä lääkkeellistä halutonta elämää siihen, ettei halua elää ollenkaan.
Aloitin uudelleen. Kaikki on ihan hyvin nyt. OIen elossa ja iloitsen siitä.