Lue keskustelun säännöt.
Ensitreffit alttarilla Suomi 2017
Kommentit (9874)
Miksi tällaista tuubaa tehdään ja mikä saa ihmiset mukaan siihen? Vannotaan vihkivala tuntemattoman kanssa, yritetään sopia saman katon alle. Jotkut ammattilaiset parittavat. Länsimaiset ihmiset ovat niin itsekkäitä, että koko formaatti on mielestäni rienausta. Sitten kansa jännää, kauanko pari sietää toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko aikomus asua puolet ajasta Marin ja puolet Petrin luona? Eikö silloin olisi luontevaa tutustua ensin pääsääntöisesti sen elämään, jonka asunnossa sillä hetkellä on ja vaihtaa osia myöhemmin? Jos siis sekoittaminen ei onnistu heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Sen jälkeen olisi mietitty, tuleeko yhteiselosta mitään ja voiko elämiä sekoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA-fani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että jotkut täällä vaativat, että 5 viikkoa pitäisi olla yhdessä vaikka päällä seisoen.
Öö, no eikö se ole vähän niinkuin tämän ohjelman idea, johon osallistujat ovat mukaanlähtiessään sitoutuneet? He ovat solmineet avioliiton. Jos ei ole valmis sitoutumaan aviopuolisoonsa edes viideksi viikoksi, niin joku Napakymppi olisi ehkä parempi formaatti tällaiselle seuranhakijalle.
Minusta tämän ohjelman idea on löytää elämänkumppani. Ei viihdyttää katsojia (tosin en myöskään tajua, kuka nauttii siitä, kun joillakin menee huonosti).
Fakta on, että vaikka tässä mennään naimisiin, ohjelma on luonteeltaan silti ihan Napakymppiä. Ainoana erona, että ennen naimisiinmenoa ei voi esittää kysymyksen kysymystä itse toiselle.
Jos tuotanto on näin kesseliä porukkaa, että jokainen maallikko löytäisi paremman parin kapakasta tai muualta, niin ainoa oikea ratkaisu on vetää homma poikki. Ei kukaan ole velvollinen nöyryyttämään itseään viikosta toiseen telkkarissa.
Tai mikä tahansa muu ammatti, joka vaatii jotain asiantuntemusta. Asiantuntijatkin on ihmisiä ja ihmisille sattuu virheitäkin, vaikka olisi kuinka hyvä. On todella, todella lapsellista ajatella että on olemassa jotain erehtymättömiä yli-ihmisasiantuntijoita. Lapsi pitää vanhempiaan täydellisinä lapsuusaikana, mutta aikuisten pitäisi ymmärtää ettei ole olemassa täydellisiä, erehtymättömiä ihmisiä!
Suomen EA-asiantuntijat on sitä paitsi parhaiten onnistuneita tässä formaatissa maailmanlaajuisesti. Ja taatusti aiempien kausien edelleen yhdessä olevat parit ovat todella kiitollisia heille!
On syytä kritisoida, jos tehdään näin alkeellinen moka kuin Petri vs. Mari. Ei vaadi ihan hirveästi tutkailua, kun tajuaa, että ei kun ei. Ellei tosiaan elä Dunderfelt-pilvilinnoissa.
Joo, onnistuttu on. Toisaalta voi miettiä, onko onnistumisprosentissa paljon kiinni siitäkin, että aiemmin on tuotanto panostanut enemmän. Ja ovatko onnistuneet olleet poikkeuksellisen joustavia ihmisiä.
Ei varmaan tarvitse olla minkään lajin asiantuntija ymmärtääkseen, että tällaisia kommentteja kirjoittaa ihmiset joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, minkälaisia haasteita sisältyy erilaisten asiantuntijoiden työhön.
Se on niin helppoa sieltä sohvalta käsin huudella ja tietää niin paljon paremmin kaikki asiat. Menepä kokeilemaan, minua ainakin kiinnostaisi nähdä tulos.
Thunderiko se siellä huutelee
Inhottaa kun Suomessa ja maailmalla ei ole selvitetty aivan perustavan laatuisia deal breaker-kysymyksiä ennen paritusta. Jos pariskunnalla ei ole mahdollista asua samassa kaupungissa pidemmän päälle, se on oikeasti ongelma. Ellei ole varmistettu että olisiko sinulle 1000km etäsuhde ok, ja tämä menee jo oksimoronin puolelle. Tai jos lapsikysymyksessä 30-40v ihmiset eivät ole samoilla linjoilla. Yli 30v ei voi enää odotella jos sen toisen mieli sattuisi muuttumaan, biologiselta kantilta noin niinku faktana. Poikkeukset on poikkeuksia, mutta jos lapsitoive on selkeä, niin sen eteen pitää alkaa n*ssimaan viim 30-vuotiaana jos haluaa että fortuna ja hera on puolellasi.
Ja sitten nämä elämänrytmit... jos rytmit on sellaiset että arjessa ei olla juuri yhtään tuntia yhtäaikaa hereillä kotona, niin vaikeaa se tutustuminen on, kun formaatissa kuitenkin pitäisi pystyä tutustumaan suht nopeasti osana arkea... Ja niille vähillekään tunneille ei ole mitään yhteistä tekemistä, kun makumieltymykset on päinvastaiset ja ajanviettotavoissa ei mitään tarttumapintaa toisen elämään.
Harmittaa näiden ihmisten puolesta tämä formaatin kypsymättömyys ja mahdollinen viihteen hakeminen eoäsopivista pareista.
Pakko kommentoida elämänrytmeistä. Jos tarkoitat taas tällä Petriä, niin mies menee nukkumaan kello 21. Hänellä ja Marilla oli töiden jälkeen monta tuntia yhteistä aikaa ja tuskin heidän suhde siihen kaatui, ettei Petri jaksanut valvoa kympin uutisiin. Kuka yleensäkin on oikea määrittelemään, mihin aikaan kuuluu mennä nukkumaan?
Vierailija kirjoitti:
Mammaa eli maitoa
Mammaa purkin suusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ollut humalassa ja kaveri kyllä tunnisti myös Aliisan ja Mikon, olisi varmaan pitänyt kuva napata kun ei tätä kukaan usko.
Tämä nyt on varmaan ihan keksittyä, mutta jos olisi totta, niin sopiva pari olisi. Aliisalta saattaisi irrota Mikolle muutakin kuin pelkkä tekohymy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA-fani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että jotkut täällä vaativat, että 5 viikkoa pitäisi olla yhdessä vaikka päällä seisoen.
Öö, no eikö se ole vähän niinkuin tämän ohjelman idea, johon osallistujat ovat mukaanlähtiessään sitoutuneet? He ovat solmineet avioliiton. Jos ei ole valmis sitoutumaan aviopuolisoonsa edes viideksi viikoksi, niin joku Napakymppi olisi ehkä parempi formaatti tällaiselle seuranhakijalle.
Minusta tämän ohjelman idea on löytää elämänkumppani. Ei viihdyttää katsojia (tosin en myöskään tajua, kuka nauttii siitä, kun joillakin menee huonosti).
Fakta on, että vaikka tässä mennään naimisiin, ohjelma on luonteeltaan silti ihan Napakymppiä. Ainoana erona, että ennen naimisiinmenoa ei voi esittää kysymyksen kysymystä itse toiselle.
Jos tuotanto on näin kesseliä porukkaa, että jokainen maallikko löytäisi paremman parin kapakasta tai muualta, niin ainoa oikea ratkaisu on vetää homma poikki. Ei kukaan ole velvollinen nöyryyttämään itseään viikosta toiseen telkkarissa.
Tai mikä tahansa muu ammatti, joka vaatii jotain asiantuntemusta. Asiantuntijatkin on ihmisiä ja ihmisille sattuu virheitäkin, vaikka olisi kuinka hyvä. On todella, todella lapsellista ajatella että on olemassa jotain erehtymättömiä yli-ihmisasiantuntijoita. Lapsi pitää vanhempiaan täydellisinä lapsuusaikana, mutta aikuisten pitäisi ymmärtää ettei ole olemassa täydellisiä, erehtymättömiä ihmisiä!
Suomen EA-asiantuntijat on sitä paitsi parhaiten onnistuneita tässä formaatissa maailmanlaajuisesti. Ja taatusti aiempien kausien edelleen yhdessä olevat parit ovat todella kiitollisia heille!
On syytä kritisoida, jos tehdään näin alkeellinen moka kuin Petri vs. Mari. Ei vaadi ihan hirveästi tutkailua, kun tajuaa, että ei kun ei. Ellei tosiaan elä Dunderfelt-pilvilinnoissa.
Joo, onnistuttu on. Toisaalta voi miettiä, onko onnistumisprosentissa paljon kiinni siitäkin, että aiemmin on tuotanto panostanut enemmän. Ja ovatko onnistuneet olleet poikkeuksellisen joustavia ihmisiä.
Ei varmaan tarvitse olla minkään lajin asiantuntija ymmärtääkseen, että tällaisia kommentteja kirjoittaa ihmiset joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, minkälaisia haasteita sisältyy erilaisten asiantuntijoiden työhön.
Se on niin helppoa sieltä sohvalta käsin huudella ja tietää niin paljon paremmin kaikki asiat. Menepä kokeilemaan, minua ainakin kiinnostaisi nähdä tulos.
Thunderiko se siellä huutelee
Inhottaa kun Suomessa ja maailmalla ei ole selvitetty aivan perustavan laatuisia deal breaker-kysymyksiä ennen paritusta. Jos pariskunnalla ei ole mahdollista asua samassa kaupungissa pidemmän päälle, se on oikeasti ongelma. Ellei ole varmistettu että olisiko sinulle 1000km etäsuhde ok, ja tämä menee jo oksimoronin puolelle. Tai jos lapsikysymyksessä 30-40v ihmiset eivät ole samoilla linjoilla. Yli 30v ei voi enää odotella jos sen toisen mieli sattuisi muuttumaan, biologiselta kantilta noin niinku faktana. Poikkeukset on poikkeuksia, mutta jos lapsitoive on selkeä, niin sen eteen pitää alkaa n*ssimaan viim 30-vuotiaana jos haluaa että fortuna ja hera on puolellasi.
Ja sitten nämä elämänrytmit... jos rytmit on sellaiset että arjessa ei olla juuri yhtään tuntia yhtäaikaa hereillä kotona, niin vaikeaa se tutustuminen on, kun formaatissa kuitenkin pitäisi pystyä tutustumaan suht nopeasti osana arkea... Ja niille vähillekään tunneille ei ole mitään yhteistä tekemistä, kun makumieltymykset on päinvastaiset ja ajanviettotavoissa ei mitään tarttumapintaa toisen elämään.
Harmittaa näiden ihmisten puolesta tämä formaatin kypsymättömyys ja mahdollinen viihteen hakeminen eoäsopivista pareista.
Pakko kommentoida elämänrytmeistä. Jos tarkoitat taas tällä Petriä, niin mies menee nukkumaan kello 21. Hänellä ja Marilla oli töiden jälkeen monta tuntia yhteistä aikaa ja tuskin heidän suhde siihen kaatui, ettei Petri jaksanut valvoa kympin uutisiin. Kuka yleensäkin on oikea määrittelemään, mihin aikaan kuuluu mennä nukkumaan?
Monta tuntia yhteistä aikaa? Mari vaikuttaa tyypiltä, jonka työt alkavat aikaisintaan ysiltä. Ruokatauolla varmaan mennään porukalla johonkin vaihtelevaan lounasravintolaan ja vietetään siellä eurooppalaistyylisesti kiireettä keskustellen vähintään kolme varttia. Töistä kuuden pintaan pois, 20-30 minuuttia työmatkaa, saman verran kaupassa pistäytyessä ja sitten vielä loppumatka kävellen kotiin. Oho, kello onkin jo seistemän. Kuvausten aikana ei tarvitse ulkoiluttaa hauvaa, mutta normaalisti siihen vielä puolituntinen tai mieluummin täysi. Petrilläkin sitoutuu iltatoimiin puolisen tuntia, niin jäähän siitä sitten tunti plusmiinus jotain ihan yhteistä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, tuosta avioehdosta vielä. Sehän on siis ensisijaisesti tässä formaatissa tarkoitettu suojaksi pareille joilla ei natsaa tai siis jotka eroavat ohjelman lopuksi (tai meneehän siinä se 6 kuukautta). Eronneet eivät peri toisiltaan mitään. Jos on lapsi saatettu alulle, niin lapsi tietysti aikanaan perii vanhempansa normaalisti, elatusvelvollisuudet pyörii kuten muillakin jne. Onko tämmöistä koskaan tapahtunut ohjelman historiassa? Ja tuo leskeksi joutuminen nyt on niin äärimmäisen epätodennäköistä, nuorista ihmisistä kun on kysymys.
Eihän erosta mitään leimaa nykypäivänä saa, sen verran näitä eropareja nykypäivänä riittää. Onpa vanhakantaista ajattelua. Olihan aikoinaan avoliitossa asuminenkin erikoista, puhuttiin "susipareista". Aika on toinen nyt. Tuo "naimaton" kuulostaa omaan korvaan hullunkurisen vanhakantaiselta. Ehkä niille tärkeää joiden mielestä seksi kuuluu pelkästään avioliittoon.
Avioliitto on toki vanha instituutio, mutta nykyaikainen rakkausavioliitto on kohtuullisen uusi keksintö. Avioliitot ovat olleet enemmän tai vähemmän järjestettyjä, "järkiliittoja", joissa saattoi olla ihan oikeita taloudellisia intressejä takana. Puhekielessä käytetään vieläkin sanontaa "teki hyvät naimakaupat".
Joten ei tässä EA:n järjestetyssä avioliitossa mitään uutta ja "pöyristyttävää" ole. Käytäntö on voimassa edelleen monissa maissa. Missään ei kai ole todistettu, että ns. rakkauteen perustuvat avioliitot olisivat kestävämpiä ja onnellisempia?
Vierailija kirjoitti:
Inhoan koko ohjelmaa.
Kiitos tästä syvällisestä panoksesta keskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se olisi normaalista poikkeavampaa, jos joku sinkuista asuisi isossa keskusta-asunnossa.
Ei siinä Marin asunnossa niin oleellista ollut se koko, vaan se ahdistava sisustus ja ilmapiiri. Mieheni hihkaisi ensimmäisenä: "Ei edes ruokapöytää!" Millaista olisi syödä sohvalla polviensa päällä? Asunto näytti juuri niin aneemiselta kuin omistajansakin on, ei ihme ettei Petri sopeutunut sinne.
Koittakaas nyt perheenemännät palata välillä niihin aikoihin, kun olette asuneet yksin. Ja jos olette jostain raharikkaasta perheestä olleet silloinkin, unohtakaa koko homma. Se nyt on ihan normaalia, ettei ole ruokapöytää. Tai työpöytää - miksi luulette, että myydään läppäreille "pöytiä", joita voi pitää sylissä? Tai sohvapöytää. Tai jotakin näistä. Yksiöstä karsitaan kaikki turha pois.
No koetetaan... Minulla oli ruokapöytä JA L-mallinen sivupöydällinen työpöytä kahdessakin eri yksiössä, jotka olivat kooltaan hieman alle 30 neliötä. Erillistä sohvapöytää tai nojatuoleja ei ollut, vieraat istutettiin tarvittaessa siihen ruokapöydän ääreen. Kyllä etenkin se työpöytä oli opiskelijalle aika korkealla prioriteetilla muutoissa mukana. Ei se ruokapöytäkään niin paljon tilaa vienyt, kun oli toiselta pitkältä sivultaan seinän vieressä tai ikkunan alla .
Ei siinä sinällään mitään, että tulee yksi avioliitto kokemukseksi, mutta itse en jaksaisi hoitaa avioeroprosessia, kun kuitenkin edessä pakollinen puolen vuoden harkinta-aika. Mutkistaisi turhaan treffailuakin, kun saisi selitellä tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on omakotitalo ja iso ruokapöytä, mutta me ei koskaan syödä ruokapöydän ääressä, vaan aina sohvalla :D
Petri on tosi järkyttävä jätkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se olisi normaalista poikkeavampaa, jos joku sinkuista asuisi isossa keskusta-asunnossa.
Ei siinä Marin asunnossa niin oleellista ollut se koko, vaan se ahdistava sisustus ja ilmapiiri. Mieheni hihkaisi ensimmäisenä: "Ei edes ruokapöytää!" Millaista olisi syödä sohvalla polviensa päällä? Asunto näytti juuri niin aneemiselta kuin omistajansakin on, ei ihme ettei Petri sopeutunut sinne.
Koittakaas nyt perheenemännät palata välillä niihin aikoihin, kun olette asuneet yksin. Ja jos olette jostain raharikkaasta perheestä olleet silloinkin, unohtakaa koko homma. Se nyt on ihan normaalia, ettei ole ruokapöytää. Tai työpöytää - miksi luulette, että myydään läppäreille "pöytiä", joita voi pitää sylissä? Tai sohvapöytää. Tai jotakin näistä. Yksiöstä karsitaan kaikki turha pois.
No koetetaan... Minulla oli ruokapöytä JA L-mallinen sivupöydällinen työpöytä kahdessakin eri yksiössä, jotka olivat kooltaan hieman alle 30 neliötä. Erillistä sohvapöytää tai nojatuoleja ei ollut, vieraat istutettiin tarvittaessa siihen ruokapöydän ääreen. Kyllä etenkin se työpöytä oli opiskelijalle aika korkealla prioriteetilla muutoissa mukana. Ei se ruokapöytäkään niin paljon tilaa vienyt, kun oli toiselta pitkältä sivultaan seinän vieressä tai ikkunan alla .
Itse olen opiskellut useaan otteeseen ja kyllä se pöytä on tärkeimpiä hankintoja jo opiskelijan kämppään. Siinä työskennellään koulujutut, syödään, ommellaan, piirretään jne., mitä nyt kukin opiskelee ja haluaa harrastaa. Aika onnetonta olisi työskennellä keittiön olemattomalla työtasolla. Mutta jos ihminen ei tee kotonaan mitään, kyllä ilman pöytääkin pärjää. Joillakin ihmisillä ei ole keittiötäkään perusteena se, etteivät laita ruokaa vaan syövät ulkona. Eri asia on sitten, mikä tekee kenellekin kodista kodikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on omakotitalo ja iso ruokapöytä, mutta me ei koskaan syödä ruokapöydän ääressä, vaan aina sohvalla :D
Syökö teillä lapsetkin siten? Onko teillä muutenkin hyvät tavat hukassa?
Näkeekö viime kauden jaksoja vielä jostain? Meni ohi kun olin ulkomailla. :(
Ei oo lapsia eikä ole hyvät tavat hukassa. Ihan kahestaan ollaan ja toimitaan niinku mukavimmala tuntuu.
En itse näe Maria niin pahana, kuin täällä muutamat pitävät. Uskon, että hän on tilanteessa ollut ihan lukossa, kun homma lähti menemään pieleen, ja reagoi siihen sitten rakentamalla muuria. Tunnustaudun itse valitettavasti myös sellaiseksi, että jos jonkun ihmisen kanssa menevät sukset ristiin, on tosi vaikea pakittaa tilanteesta ja palautua, vaan se ihminen ikäänkuin silittää vastakarvaan sanoo tai tekee mitä tahansa. Ja jos tuossa tilanteessa ei vielä pysty kunnolla ottamaan etäisyyttä, niin onhan se tosi hankalaa.
Lisäksi mielestäni se Marin "piikittely" ja "nalkutus" on luultavasti pohjimmiltaan, hänen huumoriaan, joka ei toimi tuossa tilanteessa, ei Petrille, eikä välien ollessa jäätävät. Sen sijaan jos olisivat iloisissa väleissä ja Petri verbaalinen ihminen, se olisi kevyttä leikittelyä. Esimerkiksi se ilmapallohan oli ihan vitsi, ja täällä moni siitä jo tuohtui. Itse voisin hyvin tehdä jotain ihan samanlaista, ei ole aikuisten kesken ollut tapana lahjoja ostaa kuin isompiin juhliin.
Aika hullua asiantuntijoilta parittaa elämänsä keholleen ja kuntoilulle pyrkivä ja sellainen joka "haluaisi liikkua enemmän", mutta ei ole viime aikoina liikkunut. Ensinnäkin jos kysytään liikunnasta, sohvaperuna ja lähes sellainen sanoo ihan takuuvarmasti, että HALUAISI liikkua enemmän. Varmaan suurin osa ihmisistä sanoisi niin. Kukapa ei haluaisi, paitsi ne, joilla kalenteri on jo täynnä liikuntaa. Jos pitäisi sohvaperunan sitten lähteä himoliikkujan matkaan niin miten se pärjäisi? Mari tuskin pysyisi Petrin perässä pyöräretkillä, salilla tai esimerkiksi sulkapalloa pelaamassa.
Mitä tulee siihen Kallion kirkko -episodiin, niin edellisenä iltanahan (?) he olivat olleet ulkona Marin ehdotuksesta, ja ilmeisen pieleen meni. Ei ollut kummallakaan hauskaa. Mari yritti vähän jammailla Hernesaaressa, olisi halunnut syödä jotain yhdessä, mutta Petri vaan halusi kotiin rahkapurkille. Ei ihme, ettei seuraavana päivänä huvita. Jos toinen haluaa syödä ja toinen kutsuu sitä "roskaruuaksi", se sisältää jo moitteen = sinä syöt huonosti, et pidä huolta itsestäsi, olen parempi. Uskon, että tämäntyyppiset asiat ovat kolahtaneet Mariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se olisi normaalista poikkeavampaa, jos joku sinkuista asuisi isossa keskusta-asunnossa.
Ei siinä Marin asunnossa niin oleellista ollut se koko, vaan se ahdistava sisustus ja ilmapiiri. Mieheni hihkaisi ensimmäisenä: "Ei edes ruokapöytää!" Millaista olisi syödä sohvalla polviensa päällä? Asunto näytti juuri niin aneemiselta kuin omistajansakin on, ei ihme ettei Petri sopeutunut sinne.
Koittakaas nyt perheenemännät palata välillä niihin aikoihin, kun olette asuneet yksin. Ja jos olette jostain raharikkaasta perheestä olleet silloinkin, unohtakaa koko homma. Se nyt on ihan normaalia, ettei ole ruokapöytää. Tai työpöytää - miksi luulette, että myydään läppäreille "pöytiä", joita voi pitää sylissä? Tai sohvapöytää. Tai jotakin näistä. Yksiöstä karsitaan kaikki turha pois.
No koetetaan... Minulla oli ruokapöytä JA L-mallinen sivupöydällinen työpöytä kahdessakin eri yksiössä, jotka olivat kooltaan hieman alle 30 neliötä. Erillistä sohvapöytää tai nojatuoleja ei ollut, vieraat istutettiin tarvittaessa siihen ruokapöydän ääreen. Kyllä etenkin se työpöytä oli opiskelijalle aika korkealla prioriteetilla muutoissa mukana. Ei se ruokapöytäkään niin paljon tilaa vienyt, kun oli toiselta pitkältä sivultaan seinän vieressä tai ikkunan alla .
Itse olen opiskellut useaan otteeseen ja kyllä se pöytä on tärkeimpiä hankintoja jo opiskelijan kämppään. Siinä työskennellään koulujutut, syödään, ommellaan, piirretään jne., mitä nyt kukin opiskelee ja haluaa harrastaa. Aika onnetonta olisi työskennellä keittiön olemattomalla työtasolla. Mutta jos ihminen ei tee kotonaan mitään, kyllä ilman pöytääkin pärjää. Joillakin ihmisillä ei ole keittiötäkään perusteena se, etteivät laita ruokaa vaan syövät ulkona. Eri asia on sitten, mikä tekee kenellekin kodista kodikkaan.
Eipä se läppäri tai ruokalautanen ja lasi kovin paljon tilaa tarvitse. Olen ommellut viimeksi yläasteella.
Priorisointia ja omia mieltymyksiähän tuo asuminen pitkälti on. Joku kokkipersoona tarvitsee sen ammattilaiskeittiön saarekkeineen, toinen pärjää parilla keittolevyllä ja peruskamoilla. Kolmas ei voi elää ilman parveketta tai pihaa, neljännelle pihan hoito olisi painajainen. Viides ei voi kuvitellakaan asuvansa kaupungissa.
Jos osallistuisin EA:han, mut varmaan kivitettäisiin täällä. :D Nukun parvella ja olen kolmekymppinen.
Ketju on lukittu.
Inhoan koko ohjelmaa.