Lue keskustelun säännöt.
Ensitreffit alttarilla Suomi 2017
Kommentit (9874)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olinko ainoa joka ihmetteli sitä miten Aliisan mielestä on niin kamalaa/kummallista kun Esa jättää laturin johdon seinään? Sähkönkulutus on melko minimaalista kun laturi on käyttämättömänä pistorasiassa. Turvallisuusriskikään se ei ole Tukesin mukaan.
Et ollut ainoa. Minä aina jätän laturit seinään, samaten mieheni, eksäni, äitini, anoppini ja suurin osa tuntemistani ihmisistä. Ihmettelin kyllä eniten sitä, että miten Aliisa kiinnittää edes huomiota tuollaiseen asiaan, teki sen niin tai näin. Mitä väliä?
Minusta se laturi tai sipulijuttu taas ei olleet, ei Esan eikä Alissan mielestä kovin isoja juttuja. Kunhan ihmettelivät vähän naureskellen toistensa erilaisia tapoja. Eivät ottaneet asiaa vakavasti.
Ja itse otan laturit pois seinästä lähtiessäni asunnosta. Vievät virtaa ja ovat turvallisuusriski. Kyllähän noita on välillä kärähdellyt. Sipulit taas pistän pussiin, niistähän irtoaa sitä kuorta. Jonkun yksittäisen sitruunan voin taas punnita ja kuljettaa ilman pussia.
Alissan matka lienee suunniteltu, varattu ja maksettu jo ajat sitten. Olisko Esa edes päässyt mukaan vaikka Alissa olis halunnut. Lisäksi olisko Alissan porukat halunneet Esaa mukaan. Lisäksi Esa itsekin tuntui tajuavan alkusuutahtamisen jälkeen, ettei matka sittenkään ehkä olis mikään hyvä idea. Arkeahan se ei olis, eikä siellä oltais kahdestaan. Muutenkin mun mielestä Alissan ja Esan elo oli ihan mukavaa. Ihan tavallista meininkiä, enkä mä huomannut mitään suurempia ongelmia. Ihan tyytyväisiltä nuo näytti. Kyllä tuossa vielä mahdollisuuksia on.
Aikuisen itsenäisen ihmisen porukat (vanhemmat) ei päätä sitä, että tuleeko tämän henkilön aviomies tai vaimo matkalle mukaan. Aikuinen ihminen päättää sen itse, eikä ole asiassa vanhempiensa mielipiteiden armoilla. Jopa niin, että jos oman vanhemmat alkaa puhumaan jotain siihen suuntaan että eivät haluaisi aviomiestä mukaan matkalle, niin aikuinen ihminen ilmoittaa vanhemmilleen tiukasti, että nyt loppuu tuollaiset puheet, sillä jos loukkaatte puolisoani niin samalla loukkaatte siinä minua, ja nyt olette puuttumassa asiaan joka ei pätkääkään teille kuulu. Aikuisuus on sitä, että elää omaa elämäänsä ja tekee itse omat päätöksensä eikä edes mieti että haluaakohan minun vanhemmat nyt minun tekevän niin tai näin.
Toki teiniprinsessat tai mammanpojat ei ole näitä aikuisia ihmisiä.
Aliisaan tai hänen vanhempiin en nyt ota tällä kantaa, vaan yleisellä tasolla.
Aikuisuus on myös sitä, että ottaa muut huomioon. Eikä kävele muiden yli noin vaan. Kun mulla on tässä tämä ohjelmaprojekti ja sen mukana tullut uus aviomies. Viis isän synttäreistä. Kun minä haluan niin minä haluan. Viis muista. Minä ja minä ja minä. Eihän se oikeassa elämässä ihan noin mene. Totta helvetissä muiltakin kysytään sopiiko mukaan tuoda uppo-outo aviomies.
Tietenkin on kohteliasta kysyä synttärisankarin mielipidettä. Mutta on eri asia antaa sen mielipiteen vaikuttaa kuin kohteliaisuudesta kysyä sitä.
On aika kummallista, että jos se että ottaa tuoreen aviomiehen mukaan matkalle, olisi muiden yli kävelemistä. Se uusi aviomies on nyt se perhe. Eikä se liity isän ylikävelemiseen mitenkään. Siinähän se isä sitäpaitsi tutustuu paremmin siihen uuteen aviomieheen, joka on nyt siis tyttärensä perhe. Jos isä kokee sen ylikävelemisenä että tytär ottaa matkaan mukaan uuden aviomiehensä, niin silloin tuossa isä-aikuinentytär -suhteessa on jotain pielessä. En voisi kuvitella sellaista tilannetta, että minun puolisoani (oli se sitten tuore tai ei) ei haluttaisi mukaan matkalle, jonne olen itse lähdössä. Vanhempani ovat aina kunnioittaneet valintojani (vaikka eivät välttämättä olisi pitäneet niitä aina viisaina valintoina).
Vietin omat 50-vuotissyntymäpäiväni ulkomailla maksamalla matkat myös aikuiselle lapselleni ja hänen pitkäaikaiselle avokilleen. En todellakaan olisi maksanut matkaa ihmiselle, jonka hän on tavannut reilua viikkoa aikaisemmin vaikka he olisivat menneet tuollaisen ohjelmakonseptin takia naimisiin. Paino sanoilla ohjelmakonseptin takia. En ottaisi tuolla tavalla vihittyä puolisoa ollenkaan samanlaisena puolisona kuin sellaisen, jonka kanssa on menty naimisiin "perinteisesti".
Jos ko. ihminen olisi itse ollut valmis maksamaan matkansa ja lento + majoitus ylipäänsä olisi vielä järjestynyt niin ehkä. Itsestäänselvyys sekään ei todellakaan olisi ollut. Kyseessä oli nimenomaan minun juhlapäiväni ja halusin juhlistaa sitä vain ja ainoastaan minulle rakkaiden ja tärkeiden ihmisten kanssa.
Ymmärrän siis täysin, jos Aliisan isä on ollut se, joka on sanonut ettei Esa ole tervetullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olinko ainoa joka ihmetteli sitä miten Aliisan mielestä on niin kamalaa/kummallista kun Esa jättää laturin johdon seinään? Sähkönkulutus on melko minimaalista kun laturi on käyttämättömänä pistorasiassa. Turvallisuusriskikään se ei ole Tukesin mukaan.
Et ollut ainoa. Minä aina jätän laturit seinään, samaten mieheni, eksäni, äitini, anoppini ja suurin osa tuntemistani ihmisistä. Ihmettelin kyllä eniten sitä, että miten Aliisa kiinnittää edes huomiota tuollaiseen asiaan, teki sen niin tai näin. Mitä väliä?
Minusta se laturi tai sipulijuttu taas ei olleet, ei Esan eikä Alissan mielestä kovin isoja juttuja. Kunhan ihmettelivät vähän naureskellen toistensa erilaisia tapoja. Eivät ottaneet asiaa vakavasti.
Ja itse otan laturit pois seinästä lähtiessäni asunnosta. Vievät virtaa ja ovat turvallisuusriski. Kyllähän noita on välillä kärähdellyt. Sipulit taas pistän pussiin, niistähän irtoaa sitä kuorta. Jonkun yksittäisen sitruunan voin taas punnita ja kuljettaa ilman pussia.
Alissan matka lienee suunniteltu, varattu ja maksettu jo ajat sitten. Olisko Esa edes päässyt mukaan vaikka Alissa olis halunnut. Lisäksi olisko Alissan porukat halunneet Esaa mukaan. Lisäksi Esa itsekin tuntui tajuavan alkusuutahtamisen jälkeen, ettei matka sittenkään ehkä olis mikään hyvä idea. Arkeahan se ei olis, eikä siellä oltais kahdestaan. Muutenkin mun mielestä Alissan ja Esan elo oli ihan mukavaa. Ihan tavallista meininkiä, enkä mä huomannut mitään suurempia ongelmia. Ihan tyytyväisiltä nuo näytti. Kyllä tuossa vielä mahdollisuuksia on.
Aikuisen itsenäisen ihmisen porukat (vanhemmat) ei päätä sitä, että tuleeko tämän henkilön aviomies tai vaimo matkalle mukaan. Aikuinen ihminen päättää sen itse, eikä ole asiassa vanhempiensa mielipiteiden armoilla. Jopa niin, että jos oman vanhemmat alkaa puhumaan jotain siihen suuntaan että eivät haluaisi aviomiestä mukaan matkalle, niin aikuinen ihminen ilmoittaa vanhemmilleen tiukasti, että nyt loppuu tuollaiset puheet, sillä jos loukkaatte puolisoani niin samalla loukkaatte siinä minua, ja nyt olette puuttumassa asiaan joka ei pätkääkään teille kuulu. Aikuisuus on sitä, että elää omaa elämäänsä ja tekee itse omat päätöksensä eikä edes mieti että haluaakohan minun vanhemmat nyt minun tekevän niin tai näin.
Toki teiniprinsessat tai mammanpojat ei ole näitä aikuisia ihmisiä.
Aliisaan tai hänen vanhempiin en nyt ota tällä kantaa, vaan yleisellä tasolla.
Aikuisuus on myös sitä, että ottaa muut huomioon. Eikä kävele muiden yli noin vaan. Kun mulla on tässä tämä ohjelmaprojekti ja sen mukana tullut uus aviomies. Viis isän synttäreistä. Kun minä haluan niin minä haluan. Viis muista. Minä ja minä ja minä. Eihän se oikeassa elämässä ihan noin mene. Totta helvetissä muiltakin kysytään sopiiko mukaan tuoda uppo-outo aviomies.
Tietenkin on kohteliasta kysyä synttärisankarin mielipidettä. Mutta on eri asia antaa sen mielipiteen vaikuttaa kuin kohteliaisuudesta kysyä sitä.
On aika kummallista, että jos se että ottaa tuoreen aviomiehen mukaan matkalle, olisi muiden yli kävelemistä. Se uusi aviomies on nyt se perhe. Eikä se liity isän ylikävelemiseen mitenkään. Siinähän se isä sitäpaitsi tutustuu paremmin siihen uuteen aviomieheen, joka on nyt siis tyttärensä perhe. Jos isä kokee sen ylikävelemisenä että tytär ottaa matkaan mukaan uuden aviomiehensä, niin silloin tuossa isä-aikuinentytär -suhteessa on jotain pielessä. En voisi kuvitella sellaista tilannetta, että minun puolisoani (oli se sitten tuore tai ei) ei haluttaisi mukaan matkalle, jonne olen itse lähdössä. Vanhempani ovat aina kunnioittaneet valintojani (vaikka eivät välttämättä olisi pitäneet niitä aina viisaina valintoina).
Vietin omat 50-vuotissyntymäpäiväni ulkomailla maksamalla matkat myös aikuiselle lapselleni ja hänen pitkäaikaiselle avokilleen. En todellakaan olisi maksanut matkaa ihmiselle, jonka hän on tavannut reilua viikkoa aikaisemmin vaikka he olisivat menneet tuollaisen ohjelmakonseptin takia naimisiin. Paino sanoilla ohjelmakonseptin takia. En ottaisi tuolla tavalla vihittyä puolisoa ollenkaan samanlaisena puolisona kuin sellaisen, jonka kanssa on menty naimisiin "perinteisesti".
Jos ko. ihminen olisi itse ollut valmis maksamaan matkansa ja lento + majoitus ylipäänsä olisi vielä järjestynyt niin ehkä. Itsestäänselvyys sekään ei todellakaan olisi ollut. Kyseessä oli nimenomaan minun juhlapäiväni ja halusin juhlistaa sitä vain ja ainoastaan minulle rakkaiden ja tärkeiden ihmisten kanssa.
Ymmärrän siis täysin, jos Aliisan isä on ollut se, joka on sanonut ettei Esa ole tervetullut.
Selvää on, että Aliisan vanhempien ei olisi sitä Esan matkaa pitänyt maksaa, vaan joko Aliisan tai Esan itse, miten nyt sopivatkaan. Ja voihan olla, että jos Esaa olisi pyytänyt mukaan, niin hän ei olisi halunnut lähteä.
Mutta synttärisankari ei voi ajatella niin, että hänen juhla niin paikalla saa olla vain hänelle tärkeät ihmiset. Hänelle tärkeillä ihmisillä nimittäin saattaa olla puoliso, joka ei ole sille synttärisankarille ollenkaan tärkeä, mutta on erittäin törkeää sanoa että en pidä puolisoasi tärkeänä enkä rakkaana itselleni, niin siksi puolisosi ei ole tervetullut.
P.S. Jos minun äiti tai isä viettäisi jotain juhlapäivää (vaikka viisi- tai kuusikymppisiä) matkan tai muun juhlan merkeissä, ja sanoisi minulle, että sinun kumppani ei ole tervetullut, niin sanoisin, että sitten minäkään en voi ikävä kyllä tulla enkä menisi. Eikä ole väliä, että onko se kumppanini 3 kk ajan ollut seurustelukumppani, äkkiavioliiton kautta naitu mies vai mikä, kumppani yhtä kaikki joka tapauksessa. Jos ei hyväksy valintaani (kumppanista) niin ei hyväksy minua, enkä silloin voi osallistua juhliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi ollut pakollinen isän synttärimatka tuon viiden viikon aikana, siis sellainen joka on ennakkoon sovittu ja isän takia en voi sieltä olla pois (mutta lennolla tai hotellissa ei ole tilaa tuoreelle siipalleni), niin olisin kyllä todella paljon pahoitellut asiaa sille aviomiehelleni, luvannut hyvittää asian jollain yhteisellä matkalla tai vastaavalla kuukauden päästä, enkä olisi todellakaan käyttänyt matkasta termiä perhematka vaan isän synttärimatka. Ja suhtautunut hyvin empaattisesti siihen että matka harmittaa sitä toista, ja pyytänyt ihan vilpittömästi anteeksi että nyt kävi näin että tähän viiteen viikkoon osui pakollinen velvollisuus, jota en voi perua. Ja sitten sieltä reissusta lähetellyt huomioivia viestejä ja soittanut joka ilta hyvänyön puhelun.
Ehdotatko siis, että Aliisan olisi kannattanut toimia tälla tavoin huomioivasti, vaikka hän näyttää tuntevan lievää vastenmielisyyttä puolisoaan kohtaan eikä varmaankaan halua antaa tälle merkkejä kiinnostuksesta. Aliisa on tuossa vaiheessa tehnyt jo päätöksensä ja kaikki käytös ilmentää sitä. Minusta se on reilua. Tunneasiat eivät ole pelkästään tahdon asioita.
Tosin olen kyllä siitä asiasta samaa mieltä, että matkasta aiheutunutta mielipahaa olisi pitänyt loiventaa kaikin mahdollisin tavoin. En vaan keksi, miten, koska mikään noista ehdottamistasi ei tule kyseeseen. "Tehdään sitten yhteinen matka joku kerta (paitsi että otan susta eron 4 vk päästä) ja lähettelen sulle sitten tunnelmakuvia reissusta (paitsi että taidan unohtaa asian, koska oman perheen kanssa aika vaan menee niin nopeasti)."
Eli käytännössä Aliisa päätti jo alttarilla että juttu kosahtaa? Ei siis antanut suhteelle Esan kanssa mitään mahdollisuutta. Aivan väärä lähtökohta tässä ohjelmaformaatissa, jossa pitäisi sietää alkuun myös ne epämiellyttävät tunteet, ja pyrkiä tutustumaan ihmiseen, jonka asiantuntijat ovat monien hakijoiden joukosta matchanneet juuri hänelle. Ei sillä velvollisuudella, että lopuksi olisi pakko sitoutua koko elämäksi, vaan sillä, että katsoo kortin kunnolla. Nyt näyttää sille, että Aliisa on mennyt ensimmäisen negatiivisen tunnemyrskyn matkaan ja on päättänyt olla katsomatta asiaa sen pidemmälle.
Aliisan käsitys siitä että heti ensitapaamiselta sukat pyörii jalassa perustuu Disneyleffoihin. Samaa kuvitelmaa on näköjään täälläkin monella. Sillä asenteella on turha lähteä parisuhdetta rakentamaan. Ensin täytyy kokea hieman henkistä kasvua.
Täällä pähkäiltiin kovasti, että Petri on tosi tutun näköinen, ja mietittiin ketä Petri muistuttaa .
Seiskan nettisivuilta löytyi tänään tämä uutinen:
https://www.seiska.fi/Uutiset/Oho-Anni-Hautala-julkaisi-harvinaisen-yht…
Petri on aivan koomikko Niko Kivelän näköinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
henkinenK kirjoitti:
Aliisan käsitys siitä että heti ensitapaamiselta sukat pyörii jalassa perustuu Disneyleffoihin. Samaa kuvitelmaa on näköjään täälläkin monella. Sillä asenteella on turha lähteä parisuhdetta rakentamaan. Ensin täytyy kokea hieman henkistä kasvua.
On ihan ok haluta, että ensitapaamisella sukat pyörii jaloissa. Silloin toki menettää monta hyvää mahdollisuutta hyvään parisuhteeseen. Mutta kaikenlaista on ok haluta, jos on valmis elämään sen kanssa mitä tuosta halusta tai kuvitelmasta seuraa.
Mutta ei ole yhtään ok hakeutua tällaiseen ohjelmaformaattiin, ja haluta tai kuvitella, että sukkien pitäisi pyöriä heti jaloissa.
Pitkä ketju, en viitsi tarkistaa onko tästä jo kirjoitettu...
Tuore rouva on valveutunut ja ajatteleva sen suhteen, että yhtä sipulia varte ei tarvita hedelmäpussia. Sen sijaan hän ei ole ilmeisesti kuullut mitä metsästyslaki määrää koirien kiinnipitämisestä metsässä kesäaikaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aliisa sanoi "i-Haana ke-Sääkuu", kun saattoi Esaa junalle. Äänsi siis lyhyttä pääpainollista tavua seuraavan tavun vokaalin pitkänä. Piirre ei taida kuulua hänen omaan murteeseensa?
Onko Aliisa alkanut irvailla Esan murteesta puhumalla vittuillessaan "murretta"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olinko ainoa joka ihmetteli sitä miten Aliisan mielestä on niin kamalaa/kummallista kun Esa jättää laturin johdon seinään? Sähkönkulutus on melko minimaalista kun laturi on käyttämättömänä pistorasiassa. Turvallisuusriskikään se ei ole Tukesin mukaan.
Et ollut ainoa. Minä aina jätän laturit seinään, samaten mieheni, eksäni, äitini, anoppini ja suurin osa tuntemistani ihmisistä. Ihmettelin kyllä eniten sitä, että miten Aliisa kiinnittää edes huomiota tuollaiseen asiaan, teki sen niin tai näin. Mitä väliä?
Minusta se laturi tai sipulijuttu taas ei olleet, ei Esan eikä Alissan mielestä kovin isoja juttuja. Kunhan ihmettelivät vähän naureskellen toistensa erilaisia tapoja. Eivät ottaneet asiaa vakavasti.
Ja itse otan laturit pois seinästä lähtiessäni asunnosta. Vievät virtaa ja ovat turvallisuusriski. Kyllähän noita on välillä kärähdellyt. Sipulit taas pistän pussiin, niistähän irtoaa sitä kuorta. Jonkun yksittäisen sitruunan voin taas punnita ja kuljettaa ilman pussia.
Alissan matka lienee suunniteltu, varattu ja maksettu jo ajat sitten. Olisko Esa edes päässyt mukaan vaikka Alissa olis halunnut. Lisäksi olisko Alissan porukat halunneet Esaa mukaan. Lisäksi Esa itsekin tuntui tajuavan alkusuutahtamisen jälkeen, ettei matka sittenkään ehkä olis mikään hyvä idea. Arkeahan se ei olis, eikä siellä oltais kahdestaan. Muutenkin mun mielestä Alissan ja Esan elo oli ihan mukavaa. Ihan tavallista meininkiä, enkä mä huomannut mitään suurempia ongelmia. Ihan tyytyväisiltä nuo näytti. Kyllä tuossa vielä mahdollisuuksia on.
Aikuisen itsenäisen ihmisen porukat (vanhemmat) ei päätä sitä, että tuleeko tämän henkilön aviomies tai vaimo matkalle mukaan. Aikuinen ihminen päättää sen itse, eikä ole asiassa vanhempiensa mielipiteiden armoilla. Jopa niin, että jos oman vanhemmat alkaa puhumaan jotain siihen suuntaan että eivät haluaisi aviomiestä mukaan matkalle, niin aikuinen ihminen ilmoittaa vanhemmilleen tiukasti, että nyt loppuu tuollaiset puheet, sillä jos loukkaatte puolisoani niin samalla loukkaatte siinä minua, ja nyt olette puuttumassa asiaan joka ei pätkääkään teille kuulu. Aikuisuus on sitä, että elää omaa elämäänsä ja tekee itse omat päätöksensä eikä edes mieti että haluaakohan minun vanhemmat nyt minun tekevän niin tai näin.
Toki teiniprinsessat tai mammanpojat ei ole näitä aikuisia ihmisiä.
Aliisaan tai hänen vanhempiin en nyt ota tällä kantaa, vaan yleisellä tasolla.
Aikuisuus on myös sitä, että ottaa muut huomioon. Eikä kävele muiden yli noin vaan. Kun mulla on tässä tämä ohjelmaprojekti ja sen mukana tullut uus aviomies. Viis isän synttäreistä. Kun minä haluan niin minä haluan. Viis muista. Minä ja minä ja minä. Eihän se oikeassa elämässä ihan noin mene. Totta helvetissä muiltakin kysytään sopiiko mukaan tuoda uppo-outo aviomies.
Tietenkin on kohteliasta kysyä synttärisankarin mielipidettä. Mutta on eri asia antaa sen mielipiteen vaikuttaa kuin kohteliaisuudesta kysyä sitä.
On aika kummallista, että jos se että ottaa tuoreen aviomiehen mukaan matkalle, olisi muiden yli kävelemistä. Se uusi aviomies on nyt se perhe. Eikä se liity isän ylikävelemiseen mitenkään. Siinähän se isä sitäpaitsi tutustuu paremmin siihen uuteen aviomieheen, joka on nyt siis tyttärensä perhe. Jos isä kokee sen ylikävelemisenä että tytär ottaa matkaan mukaan uuden aviomiehensä, niin silloin tuossa isä-aikuinentytär -suhteessa on jotain pielessä. En voisi kuvitella sellaista tilannetta, että minun puolisoani (oli se sitten tuore tai ei) ei haluttaisi mukaan matkalle, jonne olen itse lähdössä. Vanhempani ovat aina kunnioittaneet valintojani (vaikka eivät välttämättä olisi pitäneet niitä aina viisaina valintoina).
Vietin omat 50-vuotissyntymäpäiväni ulkomailla maksamalla matkat myös aikuiselle lapselleni ja hänen pitkäaikaiselle avokilleen. En todellakaan olisi maksanut matkaa ihmiselle, jonka hän on tavannut reilua viikkoa aikaisemmin vaikka he olisivat menneet tuollaisen ohjelmakonseptin takia naimisiin. Paino sanoilla ohjelmakonseptin takia. En ottaisi tuolla tavalla vihittyä puolisoa ollenkaan samanlaisena puolisona kuin sellaisen, jonka kanssa on menty naimisiin "perinteisesti".
Jos ko. ihminen olisi itse ollut valmis maksamaan matkansa ja lento + majoitus ylipäänsä olisi vielä järjestynyt niin ehkä. Itsestäänselvyys sekään ei todellakaan olisi ollut. Kyseessä oli nimenomaan minun juhlapäiväni ja halusin juhlistaa sitä vain ja ainoastaan minulle rakkaiden ja tärkeiden ihmisten kanssa.
Ymmärrän siis täysin, jos Aliisan isä on ollut se, joka on sanonut ettei Esa ole tervetullut.
Selvää on, että Aliisan vanhempien ei olisi sitä Esan matkaa pitänyt maksaa, vaan joko Aliisan tai Esan itse, miten nyt sopivatkaan. Ja voihan olla, että jos Esaa olisi pyytänyt mukaan, niin hän ei olisi halunnut lähteä.
Mutta synttärisankari ei voi ajatella niin, että hänen juhla niin paikalla saa olla vain hänelle tärkeät ihmiset. Hänelle tärkeillä ihmisillä nimittäin saattaa olla puoliso, joka ei ole sille synttärisankarille ollenkaan tärkeä, mutta on erittäin törkeää sanoa että en pidä puolisoasi tärkeänä enkä rakkaana itselleni, niin siksi puolisosi ei ole tervetullut.
P.S. Jos minun äiti tai isä viettäisi jotain juhlapäivää (vaikka viisi- tai kuusikymppisiä) matkan tai muun juhlan merkeissä, ja sanoisi minulle, että sinun kumppani ei ole tervetullut, niin sanoisin, että sitten minäkään en voi ikävä kyllä tulla enkä menisi. Eikä ole väliä, että onko se kumppanini 3 kk ajan ollut seurustelukumppani, äkkiavioliiton kautta naitu mies vai mikä, kumppani yhtä kaikki joka tapauksessa. Jos ei hyväksy valintaani (kumppanista) niin ei hyväksy minua, enkä silloin voi osallistua juhliin.
Kuten sanottu, minulle olisi aivan eri asia, onko kyseessä ihminen jonka kanssa on menty yhteen rakkaudesta vai ihminen, joka on reilu viikko aiemmin tavattu jonkun ohjelmakonseptin kautta. Mielenkiintoista nähdä, tapaako Esa jossain vaiheessa Aliisan vanhemmat. Mahtoivatko he olla vihkimistilaisuudessa mukana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aliisa: "Toi loma on semmonen mikä on niinku suunniteltu jo pitkän aikaa sitten, niin siihen on sillain osannu varautua, niin ei se sillä tavalla mua kauheesti haittaa"
Toi on kyllä kaiken huippu. Niin ALIISA on osannut varautua, ALIISAA ei haittaa. Entä Esa?
Mutta Aliisako siis kertoi koko matkasta vasta kun Esa "muutti" sen luo? Vaikka on tiennyt matkasta jo pitkään? Sellainen kuva tuli.
Jos matkasta on tiennyt jo pitkään, niin olisi sitä asiaa voinut ajoissa pohjustaa ja pehmentää Esalle, ihan siellä häämatkalla jo kun tuli puheeksi asumisjärjestelyt ja tulevat viisi viikkoa. On epäreilua kertoa ihan viime tingassa.
Minä en nyt oikein ymmärrä sitä että mitä väliä sillä on kuka sen reissun maksaa, kuka sinne ei ole Esaa suostunut ottamaan ja mikä on kenenkin mielipide ja varoitusaika tähän asiaan. Koska reissu on jo aikoja sitten päätetty, Aliisa on varmasti tiennyt asian hakiessaan ohjelmaan. Aliisa on siis ilmeisesti jo silloin päättänyt että kumppani ei matkaan tule, eikä asialla ole väliä. Jos taas reissua on suunniteltu vasta kun Aliisa on jo hakenut ohjelmaan niin jos Aliisa olisi sitoutunut tähän ohjelmaan hän olisi järjestänyt asiat toisin tai ilmoittanut tuotantotiimille että sori tällainen matka tulossa kesken kaiken kuvausten. Ihmettelen suuresti jos asiasta on ilmoitettu tuotannolle etukäteen ja se on ok, koska eihän tuollaisesta viikon tauosta 5 viikon tutustumisessa ole kuin haittaa. Omaa aikaa kuuluu olla tottakai mutta herranjestas sentään, näillä pareilla on 5 viikkoa aikaa päättää haluaako jatkaa niinkin tärkeässä asiassa kuin avioliitossa ja sitten yksi heistä lähtee viikoksi pois. Not good.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olinko ainoa joka ihmetteli sitä miten Aliisan mielestä on niin kamalaa/kummallista kun Esa jättää laturin johdon seinään? Sähkönkulutus on melko minimaalista kun laturi on käyttämättömänä pistorasiassa. Turvallisuusriskikään se ei ole Tukesin mukaan.
Et ollut ainoa. Minä aina jätän laturit seinään, samaten mieheni, eksäni, äitini, anoppini ja suurin osa tuntemistani ihmisistä. Ihmettelin kyllä eniten sitä, että miten Aliisa kiinnittää edes huomiota tuollaiseen asiaan, teki sen niin tai näin. Mitä väliä?
Minusta se laturi tai sipulijuttu taas ei olleet, ei Esan eikä Alissan mielestä kovin isoja juttuja. Kunhan ihmettelivät vähän naureskellen toistensa erilaisia tapoja. Eivät ottaneet asiaa vakavasti.
Ja itse otan laturit pois seinästä lähtiessäni asunnosta. Vievät virtaa ja ovat turvallisuusriski. Kyllähän noita on välillä kärähdellyt. Sipulit taas pistän pussiin, niistähän irtoaa sitä kuorta. Jonkun yksittäisen sitruunan voin taas punnita ja kuljettaa ilman pussia.
Alissan matka lienee suunniteltu, varattu ja maksettu jo ajat sitten. Olisko Esa edes päässyt mukaan vaikka Alissa olis halunnut. Lisäksi olisko Alissan porukat halunneet Esaa mukaan. Lisäksi Esa itsekin tuntui tajuavan alkusuutahtamisen jälkeen, ettei matka sittenkään ehkä olis mikään hyvä idea. Arkeahan se ei olis, eikä siellä oltais kahdestaan. Muutenkin mun mielestä Alissan ja Esan elo oli ihan mukavaa. Ihan tavallista meininkiä, enkä mä huomannut mitään suurempia ongelmia. Ihan tyytyväisiltä nuo näytti. Kyllä tuossa vielä mahdollisuuksia on.
Aikuisen itsenäisen ihmisen porukat (vanhemmat) ei päätä sitä, että tuleeko tämän henkilön aviomies tai vaimo matkalle mukaan. Aikuinen ihminen päättää sen itse, eikä ole asiassa vanhempiensa mielipiteiden armoilla. Jopa niin, että jos oman vanhemmat alkaa puhumaan jotain siihen suuntaan että eivät haluaisi aviomiestä mukaan matkalle, niin aikuinen ihminen ilmoittaa vanhemmilleen tiukasti, että nyt loppuu tuollaiset puheet, sillä jos loukkaatte puolisoani niin samalla loukkaatte siinä minua, ja nyt olette puuttumassa asiaan joka ei pätkääkään teille kuulu. Aikuisuus on sitä, että elää omaa elämäänsä ja tekee itse omat päätöksensä eikä edes mieti että haluaakohan minun vanhemmat nyt minun tekevän niin tai näin.
Toki teiniprinsessat tai mammanpojat ei ole näitä aikuisia ihmisiä.
Aliisaan tai hänen vanhempiin en nyt ota tällä kantaa, vaan yleisellä tasolla.
Aikuisuus on myös sitä, että ottaa muut huomioon. Eikä kävele muiden yli noin vaan. Kun mulla on tässä tämä ohjelmaprojekti ja sen mukana tullut uus aviomies. Viis isän synttäreistä. Kun minä haluan niin minä haluan. Viis muista. Minä ja minä ja minä. Eihän se oikeassa elämässä ihan noin mene. Totta helvetissä muiltakin kysytään sopiiko mukaan tuoda uppo-outo aviomies.
Tietenkin on kohteliasta kysyä synttärisankarin mielipidettä. Mutta on eri asia antaa sen mielipiteen vaikuttaa kuin kohteliaisuudesta kysyä sitä.
On aika kummallista, että jos se että ottaa tuoreen aviomiehen mukaan matkalle, olisi muiden yli kävelemistä. Se uusi aviomies on nyt se perhe. Eikä se liity isän ylikävelemiseen mitenkään. Siinähän se isä sitäpaitsi tutustuu paremmin siihen uuteen aviomieheen, joka on nyt siis tyttärensä perhe. Jos isä kokee sen ylikävelemisenä että tytär ottaa matkaan mukaan uuden aviomiehensä, niin silloin tuossa isä-aikuinentytär -suhteessa on jotain pielessä. En voisi kuvitella sellaista tilannetta, että minun puolisoani (oli se sitten tuore tai ei) ei haluttaisi mukaan matkalle, jonne olen itse lähdössä. Vanhempani ovat aina kunnioittaneet valintojani (vaikka eivät välttämättä olisi pitäneet niitä aina viisaina valintoina).
Vietin omat 50-vuotissyntymäpäiväni ulkomailla maksamalla matkat myös aikuiselle lapselleni ja hänen pitkäaikaiselle avokilleen. En todellakaan olisi maksanut matkaa ihmiselle, jonka hän on tavannut reilua viikkoa aikaisemmin vaikka he olisivat menneet tuollaisen ohjelmakonseptin takia naimisiin. Paino sanoilla ohjelmakonseptin takia. En ottaisi tuolla tavalla vihittyä puolisoa ollenkaan samanlaisena puolisona kuin sellaisen, jonka kanssa on menty naimisiin "perinteisesti".
Jos ko. ihminen olisi itse ollut valmis maksamaan matkansa ja lento + majoitus ylipäänsä olisi vielä järjestynyt niin ehkä. Itsestäänselvyys sekään ei todellakaan olisi ollut. Kyseessä oli nimenomaan minun juhlapäiväni ja halusin juhlistaa sitä vain ja ainoastaan minulle rakkaiden ja tärkeiden ihmisten kanssa.
Ymmärrän siis täysin, jos Aliisan isä on ollut se, joka on sanonut ettei Esa ole tervetullut.
Selvää on, että Aliisan vanhempien ei olisi sitä Esan matkaa pitänyt maksaa, vaan joko Aliisan tai Esan itse, miten nyt sopivatkaan. Ja voihan olla, että jos Esaa olisi pyytänyt mukaan, niin hän ei olisi halunnut lähteä.
Mutta synttärisankari ei voi ajatella niin, että hänen juhla niin paikalla saa olla vain hänelle tärkeät ihmiset. Hänelle tärkeillä ihmisillä nimittäin saattaa olla puoliso, joka ei ole sille synttärisankarille ollenkaan tärkeä, mutta on erittäin törkeää sanoa että en pidä puolisoasi tärkeänä enkä rakkaana itselleni, niin siksi puolisosi ei ole tervetullut.
P.S. Jos minun äiti tai isä viettäisi jotain juhlapäivää (vaikka viisi- tai kuusikymppisiä) matkan tai muun juhlan merkeissä, ja sanoisi minulle, että sinun kumppani ei ole tervetullut, niin sanoisin, että sitten minäkään en voi ikävä kyllä tulla enkä menisi. Eikä ole väliä, että onko se kumppanini 3 kk ajan ollut seurustelukumppani, äkkiavioliiton kautta naitu mies vai mikä, kumppani yhtä kaikki joka tapauksessa. Jos ei hyväksy valintaani (kumppanista) niin ei hyväksy minua, enkä silloin voi osallistua juhliin.
Kuten sanottu, minulle olisi aivan eri asia, onko kyseessä ihminen jonka kanssa on menty yhteen rakkaudesta vai ihminen, joka on reilu viikko aiemmin tavattu jonkun ohjelmakonseptin kautta. Mielenkiintoista nähdä, tapaako Esa jossain vaiheessa Aliisan vanhemmat. Mahtoivatko he olla vihkimistilaisuudessa mukana?
Niin, sinulle se olisi aivan eri asia. Mutta kyse ei olisi sinun liitosta, vaan tyttäresi tai poikasi liitosta. Hänelle se on ihan täysillä ja vakavissaan solmittu liitto, jota hän ei varmaan haluaisi väheksyttävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
henkinenK kirjoitti:
Aliisan käsitys siitä että heti ensitapaamiselta sukat pyörii jalassa perustuu Disneyleffoihin. Samaa kuvitelmaa on näköjään täälläkin monella. Sillä asenteella on turha lähteä parisuhdetta rakentamaan. Ensin täytyy kokea hieman henkistä kasvua.
On ihan ok haluta, että ensitapaamisella sukat pyörii jaloissa. Silloin toki menettää monta hyvää mahdollisuutta hyvään parisuhteeseen. Mutta kaikenlaista on ok haluta, jos on valmis elämään sen kanssa mitä tuosta halusta tai kuvitelmasta seuraa.
Mutta ei ole yhtään ok hakeutua tällaiseen ohjelmaformaattiin, ja haluta tai kuvitella, että sukkien pitäisi pyöriä heti jaloissa.
Miksi menettää monta hyvää mahdollisuutta hyvään parisuhteeseen? Itselleni hyvän parisuhteen edellytys on voimakas "kemioiden kohtaaminen", intohimo tai millä nimellä sitä haluaa kutsuakin. En ymmärrä, mitä sen takia saattaisin (olisin saattanut) menettää.
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka törkeä se Aliisa voi olla??? Miten se kehtasi sanoa kauppareissulla Esalle "Käytätkö sä heroiinia, kun et syö mitään?" tai jotain vastaavaa. Uskomatonta! Jos oli vitsiksi tarkoitettu niin oli tosi huono vitsi, en suostuisi kuuntelemaan tollasta paskaa hetkeäkään. Esa-reppana yritti kulkea mukana kaupassa niinku ei mitään. Ei jatkoon.
Et voi olla tosissas?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aliisa: "Toi loma on semmonen mikä on niinku suunniteltu jo pitkän aikaa sitten, niin siihen on sillain osannu varautua, niin ei se sillä tavalla mua kauheesti haittaa"
Toi on kyllä kaiken huippu. Niin ALIISA on osannut varautua, ALIISAA ei haittaa. Entä Esa?
Mutta Aliisako siis kertoi koko matkasta vasta kun Esa "muutti" sen luo? Vaikka on tiennyt matkasta jo pitkään? Sellainen kuva tuli.
Jos matkasta on tiennyt jo pitkään, niin olisi sitä asiaa voinut ajoissa pohjustaa ja pehmentää Esalle, ihan siellä häämatkalla jo kun tuli puheeksi asumisjärjestelyt ja tulevat viisi viikkoa. On epäreilua kertoa ihan viime tingassa.
Minä en nyt oikein ymmärrä sitä että mitä väliä sillä on kuka sen reissun maksaa, kuka sinne ei ole Esaa suostunut ottamaan ja mikä on kenenkin mielipide ja varoitusaika tähän asiaan. Koska reissu on jo aikoja sitten päätetty, Aliisa on varmasti tiennyt asian hakiessaan ohjelmaan. Aliisa on siis ilmeisesti jo silloin päättänyt että kumppani ei matkaan tule, eikä asialla ole väliä. Jos taas reissua on suunniteltu vasta kun Aliisa on jo hakenut ohjelmaan niin jos Aliisa olisi sitoutunut tähän ohjelmaan hän olisi järjestänyt asiat toisin tai ilmoittanut tuotantotiimille että sori tällainen matka tulossa kesken kaiken kuvausten. Ihmettelen suuresti jos asiasta on ilmoitettu tuotannolle etukäteen ja se on ok, koska eihän tuollaisesta viikon tauosta 5 viikon tutustumisessa ole kuin haittaa. Omaa aikaa kuuluu olla tottakai mutta herranjestas sentään, näillä pareilla on 5 viikkoa aikaa päättää haluaako jatkaa niinkin tärkeässä asiassa kuin avioliitossa ja sitten yksi heistä lähtee viikoksi pois. Not good.
Niinpä.
Työelämässäkin koeajalle osuva (koeajan pituuten nähden suhteutettuna pitkähkö) sairausloma eli työstä poissaolo oikeuttaa pidentämään sitä koeaikaa vastaavasti, koska koeajan tarkoitus on katsoa, että onko tyyppi sopiva, ja sehän ei onnistu, jos hän on melko ison osan ajasta pois paikalta.
Ja melkein kaikille ihmisille avioliitto nyt kuitenkin on sellainen "kerran elämässä" -idealla oleva juttu. Jos ei sellaiseen pysty sitoutumaan edes vaadittavan viiden viikon ajanjakson verran niin mitä ihmettä.. Yksi elämän tärkeimmistä asioista, ja kerran elämässä -asioista vaatii tässä formaatissa viiden viikon verran puolison kanssa läsnäolemista, ja yhdellä näistä ei ollut intressiä asiaa järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
henkinenK kirjoitti:
Aliisan käsitys siitä että heti ensitapaamiselta sukat pyörii jalassa perustuu Disneyleffoihin. Samaa kuvitelmaa on näköjään täälläkin monella. Sillä asenteella on turha lähteä parisuhdetta rakentamaan. Ensin täytyy kokea hieman henkistä kasvua.
On ihan ok haluta, että ensitapaamisella sukat pyörii jaloissa. Silloin toki menettää monta hyvää mahdollisuutta hyvään parisuhteeseen. Mutta kaikenlaista on ok haluta, jos on valmis elämään sen kanssa mitä tuosta halusta tai kuvitelmasta seuraa.
Mutta ei ole yhtään ok hakeutua tällaiseen ohjelmaformaattiin, ja haluta tai kuvitella, että sukkien pitäisi pyöriä heti jaloissa.
Miksi menettää monta hyvää mahdollisuutta hyvään parisuhteeseen? Itselleni hyvän parisuhteen edellytys on voimakas "kemioiden kohtaaminen", intohimo tai millä nimellä sitä haluaa kutsuakin. En ymmärrä, mitä sen takia saattaisin (olisin saattanut) menettää.
Potentiaalisia hyviä parisuhteita, jotka voisivat olla hyviä vaikka alkaisivat vähän hitaammin.
Mutta ei se mitään, sinulla on oikeus haluta sellainen parisuhde kuin haluat. Olen itse samanlainen kuin sinä, ja olen kyllä parisuhteita saanut:) eli en ole halunnut kuuta taivaalta.
Mutta sinä tai minä, me emme menisi tuollaiseen ohjelmaan ikinä, koska haluamme sitä voimakasta kemioiden kohtaamista heti alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sipulit pussiin kirjoitti:
Voi ESA! Jos Aliisalle ei kelpaa, niin ei tarvi tuon miehen kauaa yksin olla. Arvostan todella hänen kädentaitoja, eläinrakkautta ja positiivista otetta elämään! Ja onhan hän komea ja hyväkroppainenkin! Ja jos joku miettikin hänen ammattiaan ja riittääkö se naiselle, niin oma korkeakoulutettu mies ei osaa mitään "miesten" hommia, ei pysy edes ruuvimeisseli kädessä. Itse korkeastikoulutettuna en välittäisi tuon taivaallista toisen ammatista, hienoa ylipäätään että on työpaikka. Aliisana muuttaisin oitis Esan taloon, leipoisin pullaa ja pitäisin hyvänä noin ihanaa miestä! Ja laittaisin sipulit pussiin :)
Aliisa on sen verran kokematon ettei ymmärrä miten harvassa noin hyvät miehet on!
Onhan se näinkin, mutta joitakin ihmisiä nyt häiritsee levveetä savvoo puhuva mies, jonka vaatteetkin ovat kuin ex-Anttilan alelaarista. Esan ja Aliisan pukeutumistyylin erot tulivat räikeästi esille esim. viimeisen jakson rautatieaseman laiturikuvauksessa. Aliisa pyntätty viimeisen päälle pitsiin ja valkoiseen, Esa retkotti tyylinsä mukaisessa rennossa lookissa ja törsöparrassaan vierellä. Aliisa tarvitsee ulkoisesti edustavan miehen, jonka käytöstavat voi sitten sliipata mieleisekseen. Mitä pään sisällä on, sillä ei niin väliä.
Höpöhöpö, ei ole mikään retkottanut, noin hyväryhtinen ja -kuntoinen mies ei retkota. Se oli Aliisa, joka retkotti jos joku. Vaatevalinnat ainakin antoivat sen vaikutelman hänestä. Ei ollut vaellusretkellä Mallorcalla tyylikäs maximekossaan, eikä eilenkään erityisen. Tällä en tarkoita, etteikö olisi ihan ok, vaan sitä, ettei pari eroa tyyliltään mitenkään että vau onpa Aliisa chic ja Esa anttilaa. Aliisalla ei ollut enää sormusta. Esa kyllä saa nopeasti hyvän naisen itselleen.
Esa pukeutuu itselleen sopivalla tyylillä, joka on mielestäni ihan ok. Aliisa taas ... nainen kaipaisi pikimmiten pukeutumisneuvojan apua. Kaupassa hiihteli varmaan jonkun toisen vaatteissa, niin isoja ne hänelle olivat. Telkkarissa kaikki tietysti yrittävät skarpata vaatteidenkin osalta, mutta Aliisasta sitä ei kyllä näe.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä nyt vaikka Markus: hänellä on ilmeisesti mielestään kiva työ ja ilmeisesti ihan OK joskaan ei niin suuren intohimon kohteena olevat harrastukset (päätellen siitä ettei ole niistä puhunut enempää), mutta ei selvästi ollut ihan tyytyväinen elämäänsä kaikin puolin ja oli selvästi valmis muutokselle.
Markus on liikunnallinen kuten Petrikin. Markushan näytettiin pyöräilemässä ensimmäisessä jaksossa (vieläpä jossain kortsuohjusasussa), eli huolehtii kestävyyskunnosta. Hartioista ja muusta kropasta päätellen hän treenaa myös lihaskuntoa.
Markuksenkin elämäntavat lienevät terveelliset. Ruokavalion yhteensovittaminen puolison kanssa sujui Markukselta silti hyvin eri tavalla kuin Petrillä. Tyytyväisenä Markus pisteli Johannan tekemää kasviskeittoa poskeen ja leipoi jälkiruoaksi marjapiirakkaa. Proteiinijauhot eivät pöllähtele Turussa, eivätkä syömiset ja rahkat ole nousseet heillä ilmeisesti edes puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Aliisa sanoi "i-Haana ke-Sääkuu", kun saattoi Esaa junalle. Äänsi siis lyhyttä pääpainollista tavua seuraavan tavun vokaalin pitkänä. Piirre ei taida kuulua hänen omaan murteeseensa?
Onko Aliisa alkanut irvailla Esan murteesta puhumalla vittuillessaan "murretta"?
Ihan selevee vittuiluu.
Vierailija kirjoitti:
Miksi menettää monta hyvää mahdollisuutta hyvään parisuhteeseen? Itselleni hyvän parisuhteen edellytys on voimakas "kemioiden kohtaaminen", intohimo tai millä nimellä sitä haluaa kutsuakin. En ymmärrä, mitä sen takia saattaisin (olisin saattanut) menettää.
Tämä kemioiden kohtaaminen on pelkkä länsimainen Disney-leffoissa meille myyty tarina, jossa prinssi tulee valkoisella ratsulla ja vie jalat alta ja sitten eletään elämä onnellisena loppuun asti. Tarina tuntuu uppoavan erityisen hyvin naisiin. Todellisuudessa ihastus karisee jo muutamassa vuodessa. Avioliiton takana täytyy olla vahvempaa syvällisyyttä, myötätuntoa, sitoutumista ja rakkautta.
Alkuhuumaa ja ihastusta esiintyy myös niissä kulttuureissa, joissa sitä oikeaa ei lähdetä etsimään baareista ulkonäön perusteella vaan joissa esim. vanhemmat järjestää avioliitot. Moni nainen joka hakee sitä superkomeaa sikspäkkimiestä päätyykin huomaamattaan pelimiesten pelinappulaksi.
Ketju on lukittu.
Miksi ei!? Millakin oli 27v ja Esa on 29 kuitenkin eikä kimmokaan hirmu paljoa vanhempi Esaa ole että huono perustelu oli