Kotona vauvan kanssa ja mies tekee töitä vähintään 12h joka päivä- kohtalontovereita?

Siis yhden ja etenkin ensimmäisen vauvan kanssa kotona olevalla voi olla todella rankkaa, siis henkisesti. Miksi ei fyysisestikin.

Ei vauvan tarvitse edes olla itkuinen, että vauva-ajan voi kokoe todella rankaksi. Varsinki jos viettää kaikki päivät yksin vauvan kanssa.

Ja jos aikasemmi on elänyt hyvin aktiivista ja esim. aikataulutettua elämää, voi yhtäkkinen muutos vauva-arkeen olla todella raju. Sitä alkaa ressaamaan ja miettimään ihan turhia asioita, ja kiukuttaa kun vauva nukkuukin tunnin sijasta 10 min päivällä. Toistuva suunnitelman pettäminen ja arjen "yksitoikkoisuus" voi olla rankkaa.

Itse koin esikoisen vauva-ajan rankimpana, vaikka silloin olikin näennäisesti helppoa, vauva kuitenki nukku päivisin edes jonkinverran. Nyt vauva-ajasta osaa ihan erilailla nauttia kun on kolmas lapsi kyseessä. Meilläkin esikoisen vauva-aikaan mies teki tosi epäsäännöllistä työtä, pitkiä päiviä. Välillä yöreissuja, välillä ei.

Vierailija kirjoitti:

Jos se mies ei painaisi tuota pitkää päivää niin jäisi sullakin tuo kotona oleskelu paljon vähemmälle! Ihme marisemista siitä että toinen yrittää tienata elannon perheelleen...

Jaa a, en ole ap, Mutta näin yrittäjän puolisona voin sanoa että saman verran tulee rahaa kotiin teki niitä töitä sitten 8h tai 12h päivässä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpeä! Varmasti pääset helpommalla lapsen kanssa, kuin mies, joka painaa 12 tuntia oikeita töitä.

Mies (todennäköisesti) näkee työpaikalla muita aikuisia ihmisiä, saa syödä ja ja juoda kahvinsa rauhassa, saa tehdä tavoitteellisia asioita ja näkee työnsä tuloksia, saa kiitosta. Vaikka vauvan kanssa on ihanaa, nuo yleisinhimillisesti houkuttelevat asiat puuttuva vauva-arjesta. Mielestäni ei ole oikein, että vauvan vanhempi tekee noin pitkiä päiviä, ellei se ole välttämätöntä perheen toimeentulon kannalta. Jos taas kyseessä on miehen oma valinta ja panostus omaan työuraan, niin se ei ole reilua. Uraa voi rakentaa muulloinkin kuin silloin, kun kotona on pieni vauva.

Saat 12 tuntiset työpäivät kuulostamaan niin hauskoilta, että työntekijän pitäisi maksaa moisesta virkistystoiminnasta työnantajalle eikä päinvastoin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, mies tosiaan töissä kaikki päivät ja illatkin usein, ja minä kotona KAHDEN vauvan ja taaperon kanssa. Mut miten voisin valittaa, kun se toinen on siellä töissä tienaamassa rahaa meidän perheen elämiseen?! Vaihtaa mies sen takia?! Ei jumalauta..

Vaikutat jaksavan kirkkaan kruunusi takia. 

Aivan. Tokihan tässä omaa kruunuani kiillotin, kun totesin miehen vaihtoon, että ei jumalauta. Ihmekään kun niin moni eroaa nykyäpäivänä jos kriteerit täyttyy jo tuollaisesta. 

Käsittämätöntä mitä kuraa ap saa niskaansa täysin aiheellisesta purkauksestaan. Ja pahimmat näkyvät tulevan näiltä "kolmoset ja kaksoset kotona ja mies vuorokauden ympäri töissä" -marttyyrit, jotka kiillottavat omaa kilpeään toisten kustannuksella. Ei jaksaisi alkaa luennoimaan taas siitä, miten erilaiset voimavarat ihmisillä on, eikä luulisi, että vuonna 2017 pitäisi vielä korostaa, että isänkin olisi suotavaa luoda oma ihmissuhteensa vauvaan.

Nimittäin vauva-aikana tutustutaan lapsen temperamenttiin, harjoitellaan lapsen rauhoittamista, ylipäätään opetellaan olemaan oman jälkeläisen kanssa. Lapsen elämään on paljon hankalampi osallistua, jos sen aloittaa vasta lapsen ollessa taapero. Siinä vaiheessa monessa perheessä ihmetellään, miksi lapsi ei halua jäädä isän kanssa kotiin, vaan itkee äidin perään. Ei ole muuten ollut ongelma meillä, kun isä on pitänyt huolta normaalimittaisista työpäivistä, joiden jälkeen on omistautunut perheelle. Ja on hyväpalkkaisessa asiantuntija-ammatissa.

Vauvan syntymän pitäisi olla lapsiperheessä niin arvokas asia, että se määrittäisi kaikkea muuta. Itse en osta hetkeäkään selitystä, että kun juuri silloin täytyi luoda uraa. Se on täsmälleen arvovalinta, mitä elämältään haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, mies tosiaan töissä kaikki päivät ja illatkin usein, ja minä kotona KAHDEN vauvan ja taaperon kanssa. Mut miten voisin valittaa, kun se toinen on siellä töissä tienaamassa rahaa meidän perheen elämiseen?! Vaihtaa mies sen takia?! Ei jumalauta..

Vaikutat jaksavan kirkkaan kruunusi takia. 

Aivan. Tokihan tässä omaa kruunuani kiillotin, kun totesin miehen vaihtoon, että ei jumalauta. Ihmekään kun niin moni eroaa nykyäpäivänä jos kriteerit täyttyy jo tuollaisesta. 

Jos haluaisin etäsuhteen, hankkisin sellaisen. Et taida oikein ymmärtää tilannettani.

Vierailija kirjoitti:

Kaduttaa valinta? Mies terapiaan? Mitä ihmettä horiset? Tuo on normaalia arkea. Olin aivan samassa tilanteessa. Mies tuli kotiin vasta klo 23. Todella raskasta aikaa vauvan kanssa.

No ikävää ja yksinäistä se on jos kumppani on aina töissä. Useimmat tuntemani miehet kuitnekin ovat töissä 8-16 tai korkeintaan klo 18 asti... Jos sinulla on ollut mies aina töissä, niin ei se tarkoita sitä että ketään muu ei saisi olla pahoillaan siitä että mies ja lasten isä on aina pois kotoa tai että se olisi kaikille normaalia arkea. Usein kummastelen kuinka typeriä kommentteja täällä. Ajatellaan vain sitä omaa napaa ja ei pystytä tuntemaan mitään empatiaa toisia kohtaan. Mutku minä, minä ja minä.

Mä en todellakaan sulattaisi tuollaista. Milloin se mies ehtii olla vauvan kanssa? Tai osallistua ylipäätään perheen arkeen millään tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Mä en todellakaan sulattaisi tuollaista. Milloin se mies ehtii olla vauvan kanssa? Tai osallistua ylipäätään perheen arkeen millään tavalla?

Vastauksen voi kiteyttää kahteen sanaan: Ei (juuri) milloinkaan.

Ap.

En pysty ymmärtämään moista, raha ja työ on ihan sivuseikkoja verrattuna perheeseen ja koko muuhun elämään. Jos meille tulisi vauva, olisin niin paljon kotona kuin voisin, ja jos uhkailtaisiin lopputilillä niin sitten ottaisin ne. Töitä voi tehdä aina, mutta lapsen kasvua seurata vain kerran.

T.M25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpeä! Varmasti pääset helpommalla lapsen kanssa, kuin mies, joka painaa 12 tuntia oikeita töitä.

Mies (todennäköisesti) näkee työpaikalla muita aikuisia ihmisiä, saa syödä ja ja juoda kahvinsa rauhassa, saa tehdä tavoitteellisia asioita ja näkee työnsä tuloksia, saa kiitosta. Vaikka vauvan kanssa on ihanaa, nuo yleisinhimillisesti houkuttelevat asiat puuttuva vauva-arjesta. Mielestäni ei ole oikein, että vauvan vanhempi tekee noin pitkiä päiviä, ellei se ole välttämätöntä perheen toimeentulon kannalta. Jos taas kyseessä on miehen oma valinta ja panostus omaan työuraan, niin se ei ole reilua. Uraa voi rakentaa muulloinkin kuin silloin, kun kotona on pieni vauva.

Et näytä tietävän uran rakentamisesta yhtikäs mitään. Uraa ei rakenneta sillä tavalla, että ilmoitetaan "moi, mul on nyt vauva kotona mä en nyt pysty kehittymään ja ylenemään, oottakaa viis vuotta". Viiden vuoden päästä uraputki on mennyt jo.

Käsittämätöntä, että tämä kommentti saa vielä yläpeukutusta. Toisaalta AV-mammat tuskin keskimäärin tietävät juuri mitään uran rakentamisesta, joten mitä voi odottaa.

Antakaa vaan niitä alapeukkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpeä! Varmasti pääset helpommalla lapsen kanssa, kuin mies, joka painaa 12 tuntia oikeita töitä.

Mies (todennäköisesti) näkee työpaikalla muita aikuisia ihmisiä, saa syödä ja ja juoda kahvinsa rauhassa, saa tehdä tavoitteellisia asioita ja näkee työnsä tuloksia, saa kiitosta. Vaikka vauvan kanssa on ihanaa, nuo yleisinhimillisesti houkuttelevat asiat puuttuva vauva-arjesta. Mielestäni ei ole oikein, että vauvan vanhempi tekee noin pitkiä päiviä, ellei se ole välttämätöntä perheen toimeentulon kannalta. Jos taas kyseessä on miehen oma valinta ja panostus omaan työuraan, niin se ei ole reilua. Uraa voi rakentaa muulloinkin kuin silloin, kun kotona on pieni vauva.

Saat 12 tuntiset työpäivät kuulostamaan niin hauskoilta, että työntekijän pitäisi maksaa moisesta virkistystoiminnasta työnantajalle eikä päinvastoin...

Kyllä vaan juuri eräs erittäin vaativaa duunia painava mies totesi, että kotona lapsen kanssa oleminen on huomattavasti töissäoloa rankempaa. Ja oli kokenut molemmat.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpeä! Varmasti pääset helpommalla lapsen kanssa, kuin mies, joka painaa 12 tuntia oikeita töitä.

Mies (todennäköisesti) näkee työpaikalla muita aikuisia ihmisiä, saa syödä ja ja juoda kahvinsa rauhassa, saa tehdä tavoitteellisia asioita ja näkee työnsä tuloksia, saa kiitosta. Vaikka vauvan kanssa on ihanaa, nuo yleisinhimillisesti houkuttelevat asiat puuttuva vauva-arjesta. Mielestäni ei ole oikein, että vauvan vanhempi tekee noin pitkiä päiviä, ellei se ole välttämätöntä perheen toimeentulon kannalta. Jos taas kyseessä on miehen oma valinta ja panostus omaan työuraan, niin se ei ole reilua. Uraa voi rakentaa muulloinkin kuin silloin, kun kotona on pieni vauva.

Et näytä tietävän uran rakentamisesta yhtikäs mitään. Uraa ei rakenneta sillä tavalla, että ilmoitetaan "moi, mul on nyt vauva kotona mä en nyt pysty kehittymään ja ylenemään, oottakaa viis vuotta". Viiden vuoden päästä uraputki on mennyt jo.

Käsittämätöntä, että tämä kommentti saa vielä yläpeukutusta. Toisaalta AV-mammat tuskin keskimäärin tietävät juuri mitään uran rakentamisesta, joten mitä voi odottaa.

Antakaa vaan niitä alapeukkuja.

Niin, sanoinkin, että kyseessä on arvovalinta. Ei minkäänlainen välttämättömyys panostaa uraan, kun perheeseen on syntynyt vauva. Ja jos on ns. munaa, pystyy myös sanomaan ääneen, että arvotan nyt työni vauvan edelle. Kakkua ei voi syödä ja säästää yhtä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, mies tosiaan töissä kaikki päivät ja illatkin usein, ja minä kotona KAHDEN vauvan ja taaperon kanssa. Mut miten voisin valittaa, kun se toinen on siellä töissä tienaamassa rahaa meidän perheen elämiseen?! Vaihtaa mies sen takia?! Ei jumalauta..

Etsitkö itsellesi elämänkumppania ja isää lapsille vai elättäjää...? Itse vähän vierastan ajatusta siitä, että lasten syntymän jälkeen miehellä ei enää muuta roolia perheessä kuin elatusvelvollisuus.... Etenkin kun ainakin itse saan äitiyspäivärahaa ja tulevaisuudessa menen myös töihin, joten ei tämä koko talous ihan yksin miehen harteilla ole. .

Lapsia pitäisi tehdä sen verran, että ne pystyy kohtuullisella työnteolla elättämään. Jos miehesi ei ole vapaaehtisesti aina töissä, niin raskastahan se on hänellekin olla aina töissä.. 

Se että itselläsi on samantapainen elämäntilanne, niin ei anna sinulle syytä vähätellä jonkun toisen ihmisen ongelmaa. 

Kyllähän tuo sika pitäisi jättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpeä! Varmasti pääset helpommalla lapsen kanssa, kuin mies, joka painaa 12 tuntia oikeita töitä.

Mies (todennäköisesti) näkee työpaikalla muita aikuisia ihmisiä, saa syödä ja ja juoda kahvinsa rauhassa, saa tehdä tavoitteellisia asioita ja näkee työnsä tuloksia, saa kiitosta. Vaikka vauvan kanssa on ihanaa, nuo yleisinhimillisesti houkuttelevat asiat puuttuva vauva-arjesta. Mielestäni ei ole oikein, että vauvan vanhempi tekee noin pitkiä päiviä, ellei se ole välttämätöntä perheen toimeentulon kannalta. Jos taas kyseessä on miehen oma valinta ja panostus omaan työuraan, niin se ei ole reilua. Uraa voi rakentaa muulloinkin kuin silloin, kun kotona on pieni vauva.

Et näytä tietävän uran rakentamisesta yhtikäs mitään. Uraa ei rakenneta sillä tavalla, että ilmoitetaan "moi, mul on nyt vauva kotona mä en nyt pysty kehittymään ja ylenemään, oottakaa viis vuotta". Viiden vuoden päästä uraputki on mennyt jo.

Käsittämätöntä, että tämä kommentti saa vielä yläpeukutusta. Toisaalta AV-mammat tuskin keskimäärin tietävät juuri mitään uran rakentamisesta, joten mitä voi odottaa.

Antakaa vaan niitä alapeukkuja.

Viisi vuotta? Vauva on vauva vuoden verran, sitten jo isompi. Toisekseen jos ura vaatii 5 vuoden verran 12h päiviä, niin sitten kannattaa ehkä harkita lapsen hankkimista uudelleen.

Itsensä voi elättää mielekkäällä työllä ilman moista työhön panostamista täsmälleen samaan aikaan kun esikoinen on vauva.

Ja en tiedä olenko poikkeuksellisen pätevä, kun minulla on ihan kukoistava ura, vaikka olen ollut kotona yhteensä yli 3 vuotta. Miehelläni myös, vaikka hän on ollut kotona reilut 2 vuotta.

Ja ap:n miehellähän ei ollut tällainen uran rakentamistilanne edes meneillään.

Ennen kuin eroat etääntyvästä miehestäsi, niin pitäskö sen kanssa vaikka puhua? Jos sillä on töissä vaikka tilanne päällä tvs?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpeä! Varmasti pääset helpommalla lapsen kanssa, kuin mies, joka painaa 12 tuntia oikeita töitä.

Mies (todennäköisesti) näkee työpaikalla muita aikuisia ihmisiä, saa syödä ja ja juoda kahvinsa rauhassa, saa tehdä tavoitteellisia asioita ja näkee työnsä tuloksia, saa kiitosta. Vaikka vauvan kanssa on ihanaa, nuo yleisinhimillisesti houkuttelevat asiat puuttuva vauva-arjesta. Mielestäni ei ole oikein, että vauvan vanhempi tekee noin pitkiä päiviä, ellei se ole välttämätöntä perheen toimeentulon kannalta. Jos taas kyseessä on miehen oma valinta ja panostus omaan työuraan, niin se ei ole reilua. Uraa voi rakentaa muulloinkin kuin silloin, kun kotona on pieni vauva.

Et näytä tietävän uran rakentamisesta yhtikäs mitään. Uraa ei rakenneta sillä tavalla, että ilmoitetaan "moi, mul on nyt vauva kotona mä en nyt pysty kehittymään ja ylenemään, oottakaa viis vuotta". Viiden vuoden päästä uraputki on mennyt jo.

Käsittämätöntä, että tämä kommentti saa vielä yläpeukutusta. Toisaalta AV-mammat tuskin keskimäärin tietävät juuri mitään uran rakentamisesta, joten mitä voi odottaa.

Antakaa vaan niitä alapeukkuja.

Jos perheessä on pieniä lapsia, niin toisen uran rakentaminen tehdään usein puolison kustannuksella. Uran rakentaja tekee pitkiä päiviä ja työmatkoja, joten puoliso joutuu hoitamaan lapsen hoitoonviennit ja haut sekä jäämään sairaan lapsen kanssa kotiin. Lapsen hoitopäivä ei saa liian pitkä, jos se on 7-17 niin siitä tulee sanomista - ihan aiheesta. Hoidapa siinä sitten kunnialla oma työ. Mitäs jos puoliso sanookin, että minulle on tulossa ylennys, joten on sinun vuoro hoitaa perheen arki ja lapsi? Mitäs uraputkessa viilettävä siihen sanoo?

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuin eroat etääntyvästä miehestäsi, niin pitäskö sen kanssa vaikka puhua? Jos sillä on töissä vaikka tilanne päällä tvs?

Ei auta..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Häpeä! Varmasti pääset helpommalla lapsen kanssa, kuin mies, joka painaa 12 tuntia oikeita töitä.

Lapsettomana olin työpaikassa, jossa yhtenä keväänä oli todella kiire. Tein töitä monen kuukauden ajan kuutena päivänä viikossa 10-14 tuntia, muutama viikko meni töissä myös sunnuntaina. Olihan se aluksi raskasta, mutta puolet vuorokaudesta oli kuitenkin vapaata. Esikoisen kanssa ensimmäiset puoli vuotta on minulla ollut elämäni raskain jakso, luulin meneväni sekaisin unenpuutteesta ja väsymyksestä. Kerro toki omt kokemuksesi, kun sinulla on mistä verrata.