Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen kanssa erimieltä
30.08.2017 |
Olen pitempään jo etsinyt vuokra rivitaloasuntoa ja nyt löysin täydellisen. Asunto on järven rannalla, kaikki palvelut kävelymatkan päässä ja lasten mummo melkein naapurissa. Asunto itsessään oli vähän vanhanaikainen, mutta se ei minua häirinnyt. Katettu terassi ja oma takapiha järvinäköalalla on harvinaista herkkua. Lasten kanssa ulkoilu olisi turvallisempaa, koska autoteitä ei ole ihan pihan tuntumassa toisin kuin nykyisessä asunossa.
Ongelma on siis siinä,että emme miehen kanssa pääse yhteisymmärrykseen muutammeko vaiko emme. Minä rakastuin asuntoon ja sen sijaintiin. Miehen mielestä asunto on vanhanaikainen eikä hän oikein innostunut. Epäilen, että suurin syy muuttohaluttomuuteen on se kun sinne ei saa kunnon nettiä halvalla, eikä sonera viihdettä yms. Itse ajattelen asian lasten kannalta, missä olisi paras lasten asua ja kasvaa. Kerrostalossa autoteiden ympäröimänä vaiko rivitalossa luonnon keskellä, mutta silti kaikkien palveluiden lähellä. Asunto on luonnollisesti kalliimpi kuin nykyinen ja joudumme nipistämään jostain, että olisi varaa muuttaa.
Auttakaa av-mammat! Miten ratkaisemme asian? En halua pakottaa miestä muuttamaan enkä halua, että hän suostuu vain miellyttääkseen minua. Meillä on tämä päivä aikaa päättää mitä teemme.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä kerta vaan vuokra-asunto niin luulis olevan miehellekkin helppo siihen suostua. Pääseehän sieltä takaisin kerrostaloon, jos siltä sitten tuntuu :) Ja monestihan vuokrakämppiäkin saa rempata ;)
Tätä yritin miehelle sanoa. Kerrostaloasunnon saaminen on todella helppoa. Emme sitoudu mihinkään jos tuon asunnon vuokraamme. Mietin jo kauhulla sitä kun alamme joskus omaa taloa etsimään..
Jos meinaatte jossain välissä oman ostaa niin olisiko järkevää pysyä tuossa halvemmassa ja nipistää menoista silti ja laittaa säästöön sitä omaa varten...
Ollaan nyt vuoden verran säästetty omaan asuntoon, mutta tätä tahtia asumme kerrostalossa seuraavat 10v ja sitten ei enää ole niin suurta tarvetta omalle pihalle.
Joten odottaakko ja kärvistellä turvattomassa alueessa pienten kanssa vai muuttaa rauhalliselle ja turvallisemmalle seudulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä kerta vaan vuokra-asunto niin luulis olevan miehellekkin helppo siihen suostua. Pääseehän sieltä takaisin kerrostaloon, jos siltä sitten tuntuu :) Ja monestihan vuokrakämppiäkin saa rempata ;)
Tätä yritin miehelle sanoa. Kerrostaloasunnon saaminen on todella helppoa. Emme sitoudu mihinkään jos tuon asunnon vuokraamme. Mietin jo kauhulla sitä kun alamme joskus omaa taloa etsimään..
Jos meinaatte jossain välissä oman ostaa niin olisiko järkevää pysyä tuossa halvemmassa ja nipistää menoista silti ja laittaa säästöön sitä omaa varten...
Ollaan nyt vuoden verran säästetty omaan asuntoon, mutta tätä tahtia asumme kerrostalossa seuraavat 10v ja sitten ei enää ole niin suurta tarvetta omalle pihalle.
Joten odottaakko ja kärvistellä turvattomassa alueessa pienten kanssa vai muuttaa rauhalliselle ja turvallisemmalle seudulle?
No sitten istutat miehen pöydän ääreen keskustelemaan siitä että mikä teidän yhteinen tulevaisuus on. Jos mies ei halua erota niin että sinä pääset muuttamaan juuri sellaiseen asuntoon kun haluat niin sitten laadittu listan mitä molemmat haluaa ja etsitte sen keskikohdan missä molemmat saa osan mitä haluaa ja joustaa osasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytkö töissä? Maksatko puolet vuokrasta? Onko lapset miehen omia?
Hoidan lapsia kotona, mutta töitä haen samalla kokoajan. Lapset on miehen omia ja kyllä, maksan säälittävästä kodinhoidontuesta kaikki omat laskuni sekä vuokranpuolikkaan.
Mitäs jos hankit ENSIN sen työn ja sitten mietitte kalliimpaa vuokraa. Ei ihmekään, ettei mies halua muuttaa. Taas yksi lompakkoloinen näköjään.
Olen siis lompakkoloinen kun kasvatan miehen lapsia? Hoidan kaiken kotona? Eikös miesten kuuluisi maksaa kotona olevalle menetetyistä eläkkeistä ja tehdystä työstä? Sitä en mieheltäni vaadi mutta ihmettelen aina noita lompakkoloiseksi nimittelyitä.
Tiesitkin varmaan jo, että työpaikan saaminen nykypäivänä ei ole helppoa.
Kumman äiti asuu rivitalon lähellä? En minäkään minnekään syrjäseudulle haluaisi, edes tilapäisesti. Joillekin kaupunki on oikeasti mieluisimpi. Mutta anoppilan tai omienkin vanhempien läheisyys on monille huono juttu. Välit pysyvät parempina, kun ei tarvitse riidellä rajojen asettamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko katsoa myös omistusasunnot sekä aso-asunnot, niin valikoima olisi paljon laajempi. Niin me ainakin tehtiin, kun etsittiin asuntoa. Monia asuntoja käytiin katsomassa, ihan että tiedetään kumpikin, mitkä jutut on niitä toimivia. Meillä alunperin oli idea aso-asuntoon muuttaa, mutta omistusasunnon kuukausikulut olivatkin sitten pienemmät, joten pankin suosituksesta päädyttiin ostamaan asunto.
Oletteko käyneet pankissa jo kysymässä asiaa. Tosin sen ehtii myöhemminkin.
Ollaan käyty ja avattiin asp-tilit. Varaa omaan ei ole ennenkuin saan vakituisen työn. Aso-asuntoja ollaan katseltu, mutta vuokra+laina on kallis yhdistelmä. Ja usein nuo aso-asunnot on pieniä ja kaksikerroksisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä kerta vaan vuokra-asunto niin luulis olevan miehellekkin helppo siihen suostua. Pääseehän sieltä takaisin kerrostaloon, jos siltä sitten tuntuu :) Ja monestihan vuokrakämppiäkin saa rempata ;)
Tätä yritin miehelle sanoa. Kerrostaloasunnon saaminen on todella helppoa. Emme sitoudu mihinkään jos tuon asunnon vuokraamme. Mietin jo kauhulla sitä kun alamme joskus omaa taloa etsimään..
Jos meinaatte jossain välissä oman ostaa niin olisiko järkevää pysyä tuossa halvemmassa ja nipistää menoista silti ja laittaa säästöön sitä omaa varten...
Ollaan nyt vuoden verran säästetty omaan asuntoon, mutta tätä tahtia asumme kerrostalossa seuraavat 10v ja sitten ei enää ole niin suurta tarvetta omalle pihalle.
Joten odottaakko ja kärvistellä turvattomassa alueessa pienten kanssa vai muuttaa rauhalliselle ja turvallisemmalle seudulle?
Syyllistät hienosti miestäsi, ettei hän muka yhtään ajattele lasten turvallisuutta, vaikka miehesi on realisti ja ajatellut, ettei teillä ole varaa isompaan asuntoon. Tosi "ihanan" vaimon on miehesi saanut.
Vierailija kirjoitti:
Kumman äiti asuu rivitalon lähellä? En minäkään minnekään syrjäseudulle haluaisi, edes tilapäisesti. Joillekin kaupunki on oikeasti mieluisimpi. Mutta anoppilan tai omienkin vanhempien läheisyys on monille huono juttu. Välit pysyvät parempina, kun ei tarvitse riidellä rajojen asettamisesta.
Minun äitini ja mies tulee toimeen hänen kanssaan paremmin kuin itse tulen. Hän on myös ainut lapsenvahtimme ja muuton myötä pystyisi olemaan lapsien kanssa useammin, se ei miestä haittaisi kun saisi itskekkin sitä omaa aikaa enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä kerta vaan vuokra-asunto niin luulis olevan miehellekkin helppo siihen suostua. Pääseehän sieltä takaisin kerrostaloon, jos siltä sitten tuntuu :) Ja monestihan vuokrakämppiäkin saa rempata ;)
Tätä yritin miehelle sanoa. Kerrostaloasunnon saaminen on todella helppoa. Emme sitoudu mihinkään jos tuon asunnon vuokraamme. Mietin jo kauhulla sitä kun alamme joskus omaa taloa etsimään..
Jos meinaatte jossain välissä oman ostaa niin olisiko järkevää pysyä tuossa halvemmassa ja nipistää menoista silti ja laittaa säästöön sitä omaa varten...
Ollaan nyt vuoden verran säästetty omaan asuntoon, mutta tätä tahtia asumme kerrostalossa seuraavat 10v ja sitten ei enää ole niin suurta tarvetta omalle pihalle.
Joten odottaakko ja kärvistellä turvattomassa alueessa pienten kanssa vai muuttaa rauhalliselle ja turvallisemmalle seudulle?Syyllistät hienosti miestäsi, ettei hän muka yhtään ajattele lasten turvallisuutta, vaikka miehesi on realisti ja ajatellut, ettei teillä ole varaa isompaan asuntoon. Tosi "ihanan" vaimon on miehesi saanut.
Hmm..sanoinko jossain syyllistäväni miestä alueen turvattomuudesta? Hän on tietoinen asiasta itsekkin ja ei jaksa tämän takia lasten kanssa ulos edes mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytkö töissä? Maksatko puolet vuokrasta? Onko lapset miehen omia?
Hoidan lapsia kotona, mutta töitä haen samalla kokoajan. Lapset on miehen omia ja kyllä, maksan säälittävästä kodinhoidontuesta kaikki omat laskuni sekä vuokranpuolikkaan.
Mitäs jos hankit ENSIN sen työn ja sitten mietitte kalliimpaa vuokraa. Ei ihmekään, ettei mies halua muuttaa. Taas yksi lompakkoloinen näköjään.
Olen siis lompakkoloinen kun kasvatan miehen lapsia? Hoidan kaiken kotona? Eikös miesten kuuluisi maksaa kotona olevalle menetetyistä eläkkeistä ja tehdystä työstä? Sitä en mieheltäni vaadi mutta ihmettelen aina noita lompakkoloiseksi nimittelyitä.
Tiesitkin varmaan jo, että työpaikan saaminen nykypäivänä ei ole helppoa.
Vaadit miestä muuttamaan ja maksamaan isompaa vuokraa, vaikka et itse tienaisi yhtään siihen asuntoon enempää rahaa. Joten kyllä, lompakkoloinen olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytkö töissä? Maksatko puolet vuokrasta? Onko lapset miehen omia?
Hoidan lapsia kotona, mutta töitä haen samalla kokoajan. Lapset on miehen omia ja kyllä, maksan säälittävästä kodinhoidontuesta kaikki omat laskuni sekä vuokranpuolikkaan.
Mitäs jos hankit ENSIN sen työn ja sitten mietitte kalliimpaa vuokraa. Ei ihmekään, ettei mies halua muuttaa. Taas yksi lompakkoloinen näköjään.
Olen siis lompakkoloinen kun kasvatan miehen lapsia? Hoidan kaiken kotona? Eikös miesten kuuluisi maksaa kotona olevalle menetetyistä eläkkeistä ja tehdystä työstä? Sitä en mieheltäni vaadi mutta ihmettelen aina noita lompakkoloiseksi nimittelyitä.
Tiesitkin varmaan jo, että työpaikan saaminen nykypäivänä ei ole helppoa.Vaadit miestä muuttamaan ja maksamaan isompaa vuokraa, vaikka et itse tienaisi yhtään siihen asuntoon enempää rahaa. Joten kyllä, lompakkoloinen olet.
Maksaisin silti puolet vuokrasta, joten en ymmärrä pointtiasi. Enkä ole vaatinut muuttamaan missään vaiheessa.
Miehesi on ymmärrettävästi järkyttynyt, kun olet rakastunut asuntoon. Teidän pitää nyt päättää haluatteko jatkaa yhdessä. Joka tapauksessa parisuhdeterapian paikka, mahdollinen ero on sitten helpompi käsitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites miehen työmatka, hankaloituisiko muuton myötä? Tuleehan rivariin muuttamisesta vähän lisävaivaa, esimerkiksi piha-alueen hoito. Ehkä mies ei kaipaa sellaista puuhastelua.
En muuttaisi pelkästään siksi, että lapset saisivat luontokokemuksia. Jopa Helsingissä on hyvät mahdollisuudet päästä luontoon, ei tarvitse mennä Keskuspuistoa pidemmälle. Erämaat sitten erikseen, sitten täytyy poistua jo lähes Espoon puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytkö töissä? Maksatko puolet vuokrasta? Onko lapset miehen omia?
Hoidan lapsia kotona, mutta töitä haen samalla kokoajan. Lapset on miehen omia ja kyllä, maksan säälittävästä kodinhoidontuesta kaikki omat laskuni sekä vuokranpuolikkaan.
Mitäs jos hankit ENSIN sen työn ja sitten mietitte kalliimpaa vuokraa. Ei ihmekään, ettei mies halua muuttaa. Taas yksi lompakkoloinen näköjään.
Olen siis lompakkoloinen kun kasvatan miehen lapsia? Hoidan kaiken kotona? Eikös miesten kuuluisi maksaa kotona olevalle menetetyistä eläkkeistä ja tehdystä työstä? Sitä en mieheltäni vaadi mutta ihmettelen aina noita lompakkoloiseksi nimittelyitä.
Tiesitkin varmaan jo, että työpaikan saaminen nykypäivänä ei ole helppoa.Vaadit miestä muuttamaan ja maksamaan isompaa vuokraa, vaikka et itse tienaisi yhtään siihen asuntoon enempää rahaa. Joten kyllä, lompakkoloinen olet.
Maksaisin silti puolet vuokrasta, joten en ymmärrä pointtiasi. Enkä ole vaatinut muuttamaan missään vaiheessa.
Taidat olla vähän yksinkertainen. Vaikka saisit sen vuokranpuolikkaan maksettua, niin jostain kuukausimenoista tuo vuokrannousu on pois. Ja miehesi on sitä mieltä, ettei teillä ole nyt varaa nipistää esim. ruokakustannuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites miehen työmatka, hankaloituisiko muuton myötä? Tuleehan rivariin muuttamisesta vähän lisävaivaa, esimerkiksi piha-alueen hoito. Ehkä mies ei kaipaa sellaista puuhastelua.
En muuttaisi pelkästään siksi, että lapset saisivat luontokokemuksia. Jopa Helsingissä on hyvät mahdollisuudet päästä luontoon, ei tarvitse mennä Keskuspuistoa pidemmälle. Erämaat sitten erikseen, sitten täytyy poistua jo lähes Espoon puolelle.
Miehen työmatka pitenee, mutta ajallisesti sama kun pääsee isoa tietä eikä ole liikennevaloja matkalla. En tiedä sitten noista pihahommista. Ulko-oven edestä täytyy talvella kolata lumet itse, muuten ilmeisesti ei tarvitse pihapiiriä hoitaa. Takapihalla terassi ja hiekkalaatikko ja paikka pienelle trampoliinille. Ja rivitaloon mies saisi sen paljon haaveilemansa kaasugrillin! Täytyypä muistaa tämä pointti. :D
Kuinka paljon se vuokra nousisi nykytilanteesta? Ja onko uudessa paikassa kaupat läkärit yms. paljon kauempana kuin nykyisessä? Lapset eivät vielä tainneet olla koulussa tai tarhassa eli ne eivät taida asiaan vaikuttaa.
Mies ei halua muuttaa ja häntä ei häiritse lasten kasvaminen nykyisellä alueella. Eli puhukaa miehen toiveet läpi ja keskustelkaa mikä on teille paras ratkaisu
Eri mieltä ei ole yhdyssana. Miksi niin moni kirjoittaa sen yhteen? Ihan kuin kyse olisi jostakin pienestä kotitontusta. Tonttu Erimieli ja tonttu Pahamieli...
Ok, sorry puuttuminen sivuseikkaan.
Mutta itse asiasta: minä en alkaisi miestä pakottaa. Jos nyt saisitkin hänen päänsä pyörrettyä, hän ei lakkaisi etsimästä uudesta kodista vikoja ja mielessään ajattelisi joka kerta, että "niin, mä arvasin tämän, mutta kun TOI pakotti..."
Uusia asuntoja löytyy varmasti. Ja lapsetkin kasvavat, muutaman vuoden päästä tärkeää ei ole autoteiden läheisyys vaan koulut.
Ihme, että miehesi viihtyy kanssasi. Olet ihminen, joka tavoittelee omaa etua joka asiassa, et välitä muiden tunteista etkä näe kuin oman pärstäsi. Miehesi ansaitsee naisen, joka ajattelee muutakin kuin pinnallisesti omaa napaansa. Säälin miestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Ihme, että miehesi viihtyy kanssasi. Olet ihminen, joka tavoittelee omaa etua joka asiassa, et välitä muiden tunteista etkä näe kuin oman pärstäsi. Miehesi ansaitsee naisen, joka ajattelee muutakin kuin pinnallisesti omaa napaansa. Säälin miestäsi.
Hienon ihmistuntemus analyysin pystyt tekemään minusta. Perustelut kiitos?
Alue: Aihe vapaa
Kannattaisiko katsoa myös omistusasunnot sekä aso-asunnot, niin valikoima olisi paljon laajempi. Niin me ainakin tehtiin, kun etsittiin asuntoa. Monia asuntoja käytiin katsomassa, ihan että tiedetään kumpikin, mitkä jutut on niitä toimivia. Meillä alunperin oli idea aso-asuntoon muuttaa, mutta omistusasunnon kuukausikulut olivatkin sitten pienemmät, joten pankin suosituksesta päädyttiin ostamaan asunto.
Oletteko käyneet pankissa jo kysymässä asiaa. Tosin sen ehtii myöhemminkin.