¨¨SYYSQ Tiistaita!¨¨

kotihommia...

mua ei saa sit ampua kun housut kiristää tuo herkun jälkeen:) Olen vain iloisen sanoman levittäjä!





Kiitos myötäelosta, sitä tarvitaan. Ihana kun saa teille purkaa, huoli pienestä on tosi kova tällä hetkellä, iän myötä paineet kasvaa, vaan kun ei tunnu helpottavan. Lääkärin antamat ohjeet ovat sitten ristiriidassa omien lapsentahtisten näkemysten kanssa, joten itkua on väännetty äiti ja lapsi, isikin varmaan tahtois. Lääkärin mielestä MOttia pitäisi nyt vaan huudattaa nälässä ja olla antamatta maitoa, jotta kiinteiden määrä lisääntyisi. Vaikka Motti ihan hyvin syö kiinteitä, mutta vaihtoehtoja on niin vähän ja nälkä tuntuu jäävän. Olemme kuulemma onnistuneet hommassa, jos seuraavan kerran lääkäriin mennessä paino on laskenut. Ohjeistipa lääkärisetä, että lasten kanssa kun joutuu välillä pysymään kovana ja joskus vähän valvomaan. Tämä kaikki tuli minulle suurena yllätyksenä, juu.



Täällä muuten asuu myös isin poika. Aamulla ensimmäisenä kuuluu Sisi, Isi ja kova kiire on katsomaan joskos vielä ihana isi on kotona. Välillä olen kyllä kanssa hiukan apeana siitä, että miksi minä en kelpaa. Selittyisköhän meilläkin tuo nuon kuin Äitikuulla, että isi näki ja hoiti ensin:) No hyvähän se vaan on ja todettakoon että silloin kun Motti on oikein pipi, äiti kelpaa ainoastaan.



Kaffille



Aavis ja Motti

Hymyilytti Allin kertomana tyttösen juustohimo : ) siitä tuliki mieleen että allergioiden hyvä puoli on se ettei ole tullut anettua vielä oikeastaan yhtään makeaa lapselle. Viimeksi MLL:nperhetuvalla huomasin kuinka muutama paapero himoitsi kääretorttua ja kuikkuhan siinä tuli kun äiti pisti jossain vaiheessa stopin kääretortunsyömiselle.V katteli vaan ihmeissään vierestä ja nakersi riisikakkuaan tyytyväisenä. No,oishan se kiva antaa lapsoselle joskus herkkujakin ja kohta on varmaan tulossa sekin päivä kun huomaa et muut saa jotain hyvää mitä itse ei saa: (. jospa noita sopivia allergiherkkuja ois sitten olemassa muitakin pojalle kuin maissinaksut.



Mulle käy kyllä kaikki suklaati,paitsi jotkut ällöt ulkomailta tuodut,venäläinen suklaa yöks,kreikkalaiset marmelaatikarkit yöks.



tiivii

Ayap voi kurjuus tuota mahatautia, Väkkärän säästyminen taudilta on mahdollista, meilläkin typy sästyi, tietty ei tarttis tarttuu kehenkään.

Se on kumma kun tautien pitää iskeä juuri silloin, kun niitä vähiten kaipaa elämää sekoittamaan.



Voi Mottia, tuntuu tosi pahalta pienen puolesta. Voi kun teillä helpottaisi elo ja olo.



TiPi voin uskoa että vanhempien nurkissa elo rassaa, toivottavasti asunto löytyy teille pikaseen.

Ihailen teitä, joilla rohkeutta vaihtaa paikkakuntaa. En haluaisi koko elämääni tässä peräkylänpyllistyksessä asua, mutta muuttaminen toiselle paikkakunnalle tuntuu aika pelottavalta. Sulla TiPi se varmaan helpotti muuttoa, kun etkös Oulusta ole kotoisin.

Mulla kaikki ystävät ja sukulaiset asuvat pääkaupunkiseudulla, no mun mummo on poikkeus, hän asuu kirkkonummella.

Ja siis haluaisin muuttaa pois pääkaupunkiseudulta, en kovin pitkälle, mutta kauemmaksi kuitenkin.



Ynis, lastenhoito järjestyi, joten lauantaina pääsen tulemaan :) kivaa nähdä teitä.



Ravintola asiassa en osaa auttaa, olen sen verran tuulipuku-kansalainen etten hienoista ravintoloista tiedä mitään, lompakkokaan ei niistä tykkää joten tyydyn ihan tavismestoihin :)



Hilu

Vilho osallistui eilen apteekissa hedelmien tunnistus kilpailuun : ),tunnisti hedelmäkorista banaanin ja viinirypäleet,niitän Viltsukkainen on syönyt. ja nyt apteekista soitettiin että Vitsukkainen on voittanut runokirjan,kipii!!!!



Aavis,voi kuin ymmärrän sua. Mä olen saanut kuulla lääkäriltä kanssa Vilhon kovasta maidonjuonnista. Kun poju voi hyvin,kiinteitä menee nykyään aika hyvin ja maitomääräkin luonnostaan pienenee,päästiinhän me jo yömaidostakin kertaalleen.Mutta heti jos on jotain vaivaa kuten nyt kulmahampaat,poju ei haluis syödä kiinteitä ollenkaan ja maitoa vaan ja oon pähkäillyt et pitäiskö olla antamatta maitoa ja odottaa et nälkäisenä sit ruokaamenis paremmin vai mitä....

Mutta en mäkään tykkää siitä huudatuksesta,ja samaa aikaan pitäis taas latistaa jne...



Ihme kikkailulla meni tänään lounas,keikkui ilman suojaa triptrapissa ja ihasteli mun lompakosti isinsä kuvaa ja tyhjenteli mun lompakkoa,huoh. Poroa söi siten et käsin syötin palasia kuin linnunpoikasta,sit päälle vähän perunamuussia.



Tästä maitoasiasta voisin keskustella mielelläni algeerilistallakin,kun mua mietityttänyt kovasti.

Oottelen mitä huomenna altistuksessa asiasta sanotaan.



tiivii

rauhallinen hetki ja pistän muutaman sanan tännekin!



Suklaa keskusteluun.Maraboun maitosuklaa tai fazerin sininen,ei mikään muu.Tumma suklaa on jotain ihan hirvittävää...



Siirsimme toka nuoremman pojan isoon sänkyyn ja olisi tarkoitus laittaa pikku herra jatkettavaan.En vaan ole vielä saanut itseäni niskasta ja koittanut.Yö/ilta juoksua siitä kuitenkin tulee(kokemuksen vahvalla rintaäänellä)Nyt on hassusti 3 sänkyä,pinnasänky, jatkettava ja parvi samassa huoneessa.Ystävä joka kävi kaffella katsoi heti huonetta ja totesi että aijaa=)Mikä mua nauratti.



Mitään ihmeellistä ei kuulu eikä näy.Pieni on täystuho edelleen ja päivät lasten kuljettamista ym.



Kevään alkua kovin odotan.Kurakelien loppua.Voitte kuvitella miltä eteinen näyttää kun 5 kuraista kersaa purkautuu tamineistaan samanaikaisesti ja yksi pitkäkarvainen,vikkelä koira pujahtaa myös sisään....



L+5

Juu Mingnot ei putoo, yäk, mielummin olen ilman suklaata ja se on jo pienoinen ihme.

Fazerina on ihan parasta täytesuklaata, Geishasta en oikein välitä.

Minipatukoista Pätkis ja Dacapo on sika hyviä.



Ulkolainen suklaa ei vakuuta ollenkaan, Toblerone on ihan syötävää.

Maraboun suklaa on munkin mielestä liian makeeta, toki syön paremman puutteessa, ei se siis pahaa ole :)



Hilu joka ei ole syönyt suklaata pariin viikkoon, hyvä minä !

Ja vatsataudin kourissa kamppaileville.Meillähän sitä jylläs joulukuussa.Pikkupojilla oikeen pahana.Ripulia ja oksennusta pitkään,yli viikon kummallakin.Oli lähetteet jo tyksiin kun olivat kuivuneet.jännitin miten muiden lasten käy,koska seuraava alkaa oksentaa.anoppi toi homeopaattisesta apteekista kaksi purkkia,Ipecacuanha D-12 ja veratrum album D-12.niitä syötin tytöille 2 helmeä vuorotellen kummastakin tunnin välein.En tiedä oliko niiden ansiota vai hyvää tuuria mutta tytöistä kukaan ei saanut tautia.Ja poikienkin tauti alkoi hellittää vasta kun aloitin nämä tuotteet heille.

Jos siis mahdollista hankkia,suosittelen.Ja niillä voi kuulemma jatkossakin hoitaa ripulia/oksennustautia ja vaikka raskausajan pahoinvointia=)



L+5

just ärsyttää,vai että pitäis kestää lapsen itkua ja nälkää,joo just. nää on musta todella vaikeita asioita!!!! musta on kyllä kamala kuulla jos lapsi huutaa sen ravinnon perään johon on tottunut ja joka varmuudella sopii ja allergiaperheessäkö ei olla yöitkuja päästy kuulemaan,hmmmmm. Ei taida ainakaan omakohtaista kokemusta olla tuolla lääkärisedällä.

Mä olen kans miettinyt et tää on veivaamista,kun se rinnastavierotus meille oli niin vaikeaa,ja korvike oli vaikea löytää ja nyt kun se maistuu niin tosi kurjaa et se maistuukin liian hyvin!

...Kamala makean himo iski!!!!Kaapissa on Enkelin tuomia marianneja-nii niitä on vielä!Mies söi illalla ja laitoin sille töihin mukaa ja nyt taistelen houkutusta vastaan!



T-P:Typykkä nukkuu nyt n.10½-11 tuntia...Päikit ei saa kyl kestää yli 2tuntia tai muuten yö lyhenee.Muistan kyllä et pojallaki oli noita lyhyemmän unen vaiheita ja sit nyt on ollu näitä sadepäiviä ni oon huomaanu et lapset sillon nukkuvat enepi...Meillä on myö tullu tota et ei nukaheta,saattaa ½tuntiaki meuhkata sängyssä.Mutta kyllätuo muutto ja ympäristön vaihdos varmaan Onskaan vaikuttaa..ja se että iltaelämä ei ole ennallaan...Unis lähetän!!!Ja niskoille parannusta!



Jos alottas jonkun kaapin siivouksen tai huomaan et poika tulee takas ja hommat edelleen tekemättä!!!



Oli taas vaudikas muskari-typyllä nimittäin!Sil on kokoajan oma prokkis menossa...kiva :-)



Illalla jumppa..ihanaa!!!



jatu

Miksi ne pitää jokakevät siivota?Äitiki soitti ja samaa hommaa oli tekemässä..huomasin et mulla olis keittiönkaapeissa aika hyvin tilaa,mutta kun kaikki pitää olla korkeella tai se kaappi pitää saada jotenki lukittua ettei typy riko tai syö kaikkea ni eipä sitä tilaa olekaan..

Että sellasia kaappiajatuksia...



jatu

Suklaamuna-suosikit jo listasin mutta muuten mun pisteeni saa Fazerin pähkinäsuklaa (siis sekä se rouhe että hasselpähkinä). Kismetistä tykkään myös. Marabou ei ole koskaan ollut mun suosikki, liian makeaa mun makuuni. Joistakin tummista suklaista tykkään kyllä. Esim. Brunbergin tummasuklaa on ihan hyvää - siihen totuin kun maidottomalla dieetillä ollessa ei oikeastaan muita suklaaherkkuja saanut syödä.



Kiitos, Aavis Ei Keveästä Herkkukakun ohjeesta. Meillä sattuu olemaan kaapissa vaahterasiirappia jota mies tuonut työmatkaltaan Kanadasta. Hyvä, nyt tiedän mihin sitä voi käyttää :) Muuten tuo siirappi on ihan hyvää esim. vaniljajäätelön kanssa tai pannukakun kanssa. Mutta se siirappi vasta ällömakeaa onkin jos jokin ...



Ai niin, Tea, tuli mieleen vielä yksi hyvä ja tunnelmallinen ravintola. Kynsilaukka. Minusta sielläkin on ihana ruoka. Jos ei tykkää valkosipulista, ei sinne kannata kuitenkaan mennä :) Tosin, kaikki annokset eivät ole niin-valkosipulisia. Minäkään en liiasta v.sipulista tykkää.



Lähden kohta jumppaan. Tyttö ja isänsä suunnistavat rautakaupoille. Jostain syystä tyttö tykkää vaeltaa rautakaupoissa ... Ehkä ne salskeat miehet, hih.



Alli

Pyörskylle kovasti paranemisia ja toivotaan tosiaan, ettei tauti tuu muille!



Motin tilanteen toivois kans jo selviävän, kuten muittenki allergisten. Kyllä aina niin teidän puolesta harmittaa nuo lääkäreitten typerät kommentit. Ihan niin kuin ette muutenkin tarvis kovasti voimia, niin sitten pitää vielä tuollaista kuunnella :(



Suklaata on parempaa ja huonompaa, mutta yleensä kaikki tulee kyllä syödyksi. Mignonit on mun mielestä hyviä, mutta parhaita Kinder-munat. Harmi vain, kun niissä on niin vähän sitä suklaata ja ne patukat ei sitte taas oo sinne päinkään. Mutta fazerin sininen muunoksineen on kyllä tosi hyvää. Maistuu mulle kyllä Maraboukin. Tummista en niinkään välitä.



Kiitos rahankäyttövinkeistä ;) Mietinkin,että kyllä pitää ihmisellä hyvin olla asiat, kun miettii, mihin saisi rahaa kulumaan. Sitä vain ei yleensä oo, niin sitten ei osaa ees aatella, mitä itelle haluais. Ja vaatteitten ja kenkien kanssa on just tuo koko-ongelma.



Lunta oli sitte yön aikana tullu kymmenisen senttiä lisää :( Kohta ollaan varmaan uudessa pitkän ajan ennätyksessä. Ja mä en pysti yhtään kulkea lumessa noitten liitoskipujen takia. Onneks kaverin mies haki tänään lapset kerhosta. Mun tarvi vain viedä.



Kiva, että @iti ja leanna laitto myös kuulumisia. Leannaa oon kyllä " vakoillu" muillakin palstoilla, tunnustan heti.



T@hti

Jestas, mikä tappelu Ykkösellä ja Kakkosella on menossa! En yleensä ole sekaantunut noihin, koska ajattelen, että (isojen) lasten tulee oppia selvittämään itse riitansa. On myös mahdotonta erotuomaroida oikeudenmukaisesti, kun ei tiedä tilannetta alusta asti. Ja aina se toinen on syyllinen ;) Sanokaahan, miten teistä olisi viisasta suhtautua lasten keskinäisiin tappeluihin? Joko miten itse teette, tai miten teillä on omassakotona hoidettu, tai mitä ajattelette? Mie oon vähän hukkeessa.





Muihin mietteisiin: Kiitos tervehtymistoivotuksista Pyörskylle! Ei huvita sairastelut, ei.



Äh, jotenkin ajatukset jumittaa nuitten poikaitten tappelussa, en saa kirjoitetuksi...

Menkat alkoi viime yönä. Miksi pitää alkaa keskellä yötä? Nyt väsyttää ja kiukuttaa ja pinna on lyhyempääkin lyhyt. Lapsia pitäis vahtia joka sekuntti, että tietää mitä tekevät ja mitä kiljuvat ja mistä torua ja mitä lohduttaa. Ayap, pätiskö isompiinkin:)



Pieni on keksinyt, että ruokaa voi tiputtaa lattialle koiralle ja sitten kiljuu itse sitä lisää. Aion nälkiinnyttää tytön, jos ei muuten lakkaa heittelemästä. Kiljukoot vaikka keuhkonsa pihalle. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja sitä näinä hetkinä riittää kyllä mullakin (tosi aikuista, jee).



Ayap. Jotenkin tuntuu, että voi sitä oikeasti mennä kai kysymään, että mikä mättää. Liittyy jotenkin siihen, että tietäis missä mennään isojenkin elämässä. Erotuomariksi ei tarvitse ryhtyä, mutta voi antaa neuvoja sovun tekoon ja riitojen ratkaisemiseen.



Missä viipyy mies? Saa kuulla kohta kunniansa sekin tyyppi. Riittää, että normaali kotiintuloaika on klo 18, mutta sen myöhempää mun sietokyky ei kestä. Selitykset löytyy aina. Ei huomannut ajankulua, kun oli hyvässä vireessä. Joku keskeytti, kun oli tekemässä lähtöä. Piti käydä tankkaamassa. Matkalla oli ruuhkaa. Jne. Jne. Jne. Minä vaadin liikoja, tiedän. Usein kuitenkin joutuu tulemaan aikaisemminkin perhevelvotteiden takia, tai lähtemään myöhemmin.



Jotenkin tuntuu, että minun maailman ei oikein mahdu muita ihmisiä tällä hetkellä kuin minä itse. It' s just me myself and I. Mistä tämä itsekkyys kumpuaa. Hyvät hetket muidenkin kanssa on kivoja, mutta minulta ei saisi vaatia mitään ja minun pitäis antaa tehdä mitä huvittaa. Minun ei pitäisi odottaa kiinnostuvan muiden jutuista. Minä en jaksaisi ottaa huomioon muita, vaan muiden pitää huomioida minut. Onko tämä sitä hormoonihirviöyttä? Vai väsymystä? Vai jotain? :(



Ensin ei kirjota juuri mitään, sitten pato aukeaa:)



T: Ynis jonka oma napa on nyt Hyvin Suuri

että mitä sitten, jos miehelle onkin tapahtunut jotain. Vaikka tuolla lumipyryssä. Ja minä täällä kihisen kiukusta kotona, kun tyyppi viipyy:(



T: Ynis

Niin Ynis,tiedän oikein hyvin tuon huolen tunteen. Kun olin kotona ykkösen ja kakkosen välissä, muistan miten odotin miestä kotiin. Minuutit tuntuivat ikuisuudelta. Nykyään minä olen se odoteltava ja sitten tuntuu aivan ärsyttävältä, kun mies hoputtaa, vaikka vielä olisi joku asia töissä tehtävänä.



Minäkin olen hiukan nirso suklaa-asioissa, mutta sitä hyvää kuluukin sitten rutkasti :) Suosikkini on tällä hetkellä (kuten parisen kertaa olen jo maininnutkin) Fazerin sininen rusinoilla ja suklaarouheella (lila). Se on ainut suklaa jota syön urakalla. Patukoista hyviä ovat mm. suffeli, Kismet ja Tupla ja Geisha, mutta niitä tulee harvemmin nykyään ostettua *mutustelee suklaatia*. Tumma suklaa on yäks, samoin Mignon-munat *liittyy Yniksen suklaarintamaan ;)*



Antsan kanssa oli tänään iltapäivällä mukava muskarihetki. Tunnin loppupuolella alkoi poika jo lämmetä, hymyillä ja hyräilläkin. Aluksi taas tapitettiin silmät suurina.



Tämä haluaa, haluaa, HALUAA oman talon...Näin töissä tänään yhden tutun, joka olisi myymässä hiukan puolivalmista (mutta asumiskuntoista) taloaan tuosta lähistöltä (juuri Siltä Tieltä Johon Haluan Muuttaa). Kannattaisiko käydä kysymässä pankista lainaa, vaikka melkein ihka varmasti tietää, ettei sitä saa? Voi että.... Olisihan minulla kuitenkin ihan hyvät vakaat tulot (vaikka miehellä onkin velkaa ja meikäläiselläkin vanhoja rästejä...äh!)



Voi Pyörskyä :( PIkaisen Pikaista Paranemista!!



♥SaaMari

Pitkiä pinoja täällä viime päivinä, kahlailin vähän mutta paljon meni myös ohi silmien. Kiitos sympatioista joka tapauksessa, Lempo ainakin ja Ynis.



Meillä on viime päivinä asunut Pieni Tyttö Jonka Elämä On Hyvin Rankkaa. Epäilin korvia/flunssaa/rokotusreaktiota. Korvat on kunnossa, eilen tarkastettu (hyvä sinänsä!), flunssaakaan ei näy. Jäljelle jää rokotus tai sitten uusia hampaita (entisiäkin on 16), uhma/oman tahdon kokeilu... Joku kumminkin, ei ole ollut tyttö entisensä. On ihan kehittänyt sellaisen uuden erittäin korviaraastavan huutotyylin. Siis hermo menee lapsiparalla aivan mistä vaan ja siitä se huuto alkaa. Asiat joissa ennen ei ollut mitään ongelmaa on nyt ylitsepääsemättömän hankalia, esim. aamupuuro. Juustoa olisi vaan tänäkin aamuna syönyt, eikä tietysti järkipuheilla ollut paljon merkitystä (" lapsikulta, et sinä nyt pelkkää juustoa voi aamiaiseksi syödä" hehee).



Tuttikin on saanut aiemmin olla aika rauhassa valveillaoloaikana, ainoastaan silloin on sitä vaatinut jos on sen jossain nähnyt. Nyt sitten käydään vähän väliä parkumassa tuttikätkön luona :( Mä oon niin kyllästynyt koko kapineeseen, että olen päättänyt että toiselta lapselta otetaan tutti viimeistään puolivuotiaana pois, jos annetaan ollenkaan (saapa nähdä miten tämänkin hyvän päätöksen käy). En vaan tiedä, milloin ja miten ihmeessä typyn vierotus toteutetaan...



Jotain positiivista: tänään sisuunnuin kamalan aamupäivän jälkeen (muskarissa jäi kuvat ottamatta kun typy - ylläri ylläri - menetti hermonsa) ja päätin ettei päivä tästä enää pahemmaksi voi mennä. Siispä tein ruuat valmiiksi päiväunien aikana ja herättyä lähdimme typyn kanssa PUISTOON (siis ennenkuulumatonta multa, varsinkin hankalana päivänä). Joskushan se harjoittelu on aloitettava. Ja uudella asenteellani ehkä jotain tulostakin syntyi, esim. kehuin kovasti jokaista pientäkin positiivista asiaa (" HIENOA, kun nousit ihan itse maasta ylös" - äidin kädestä pitäen, eikä siis jäänyt vaan maahan huutamaan) ja koitin kannustaa aktiivisesti tutkimaan laitteita jne. Oltiin myös keskenämme siellä joten tämä toki helpotti asiaa, ei vierastusongelmia. Loppujen lopuksi pienet puistokitinät ei tunnu missään sen ison huudon rinnalla, mitä täällä kotona kuullaan... ;)



Muuten vietin täällä juuri ihanaa vapaahetkeä, kun mies ihana lähti typyn kanssa kauppaan, nyt kuuluivat sieltä tulevan... Saalista tutkimaan lähtee hän :)



- marionette -

piti tähän riita-asiaan vastata. Vastaan vain tietenkin sen kokemuksen perusteella mitä on omasta lapsuudesta tai lähinnä nuoruudesta.



Meillä me riideltiin siskon kanssa välillä todella tulisesti. Muistan kuitenkin, että aika pitkälle antoi äitini ja isäni meidän keskenään välejämme selvitellä. Siinä vaiheessa kun riita muuttui fyysiseksi :) tulivat toki - lähinnä nyt äitini - väliin. Ei meidän riidat toki aina fyysisiä piirteitä saaneet, joskus kyllä sitäkin puolta kokeiltiin, joo.



Ainakin nuorena koin sen hyväksi, että äiti antoi meidän keskenään käydä riidat läpi. Jos tuntui että riita jäi päälle, niin kai hän jotenkin sitten ohjasi siihen, että pyysimme lopulta anteeksi. Siis jos itse siihen emme jostain syystä pystyneet. Mutta muistan, että kyllä aina ne riidat päättyivät lopulta sovintoon ja usein siihen päädyimme itse.



Luulen, että on tärkeää saada itse käydä nuo riidan vaiheet läpi - kaiketi kuitenkin pienempinä meitä ohjailtiin (muistikuvia ei ihan tarkkoja enää ole niistä kaukaisista ajoista).



Mutta siis en olisi ehkä kestänyt jos äiti olisi tullut sekaantumaan oitis -eikä edes ajankaan päästä. Jos tuli, jompi kumpi, siskoni tai minä, sitä sitten pyysimme (" äiti, tee jotain, toi ei lopeta .." ).



Ja muistan kun hyvä ystäväni tässä eräänä päivänä totesi, että häntä todella ärsytti kun äiti heti sekaantui riitaan. Ei antanut hänen ja veljiensä " rauhassa" riidellä ollenkaan :) vaan heti tuli vaatimaan että pyydetään anteeksi ja huuto loppuu (vaikka se ystäväni mielestä ei edes ollut juuri alkanutkaan :) ).



En tiedä mitä yritän sanoa. Kunhan kerroin omasta kokemuksestani ja muistikuvista. Kysymys mulla nyt siis lähinnä nuoruudesta.



Riippuu kai niin paljon myös lapsista, heidän valmiuksistaan tai tarpeistaan siinä tilanteessa. Riitojakin täytyy saada kuitenkin mielestäni rauhassa " harjoitella" - ja siinähän oma koti on turvallisin paikka. Tietty vanhemmat nyt ovat vastuussa sikäli että mitään pahaa ei pääse tapahtumaan ja ovat valmiita puuttumaan jos siltä alkaa vaikuttaa.



Pienten lasten riitoja nyt vanhempien kai täytyykin jotenkin vähän enemmän ohjailla. Siinäpä sitten onkin haastetta kuinka se käytännössä tehdä " viksusti" ...



Alli

Näin kävi Onskalle. Napsutteli kahvinkeitintä päälle ja pois (on täällä mummulassa niin matalalla pöydällä ja sattui oleen pöydän reunalla) ja sitten länttäsi käden siihen levylle:( Auts. Hirmu huuto, hanan alle käsi ja pian ok. Kohta kesken serkkupojan kanssa leikkimisen alkoi taas kauhea itku. Käsi vesilasiin ja sitten oli hyvä. Aina kun otti käden pois tuli itku, lopulta siis huomasi Onni, mikä siihen auttaa. Söi iltapuuronkin (piiitkästä aikaa kunnon satsin) mun sylissä syötettynä käsi vesilasissa. Voi pientä. Toivottavasti tuo tuosta. Annoin lääkettä ja rasvattiin sormet, kahteen tuli rakko.



Hö. Onneksi ei tuon pahemmin mutta kyllä oli kauhea kuunnella tuostakin tullutta itkua.



Käytiin katsomassa rt kolmiota, päätyhuoneisto tässä alle kilsan päässä porukoista. Aivan ihqu mutta yks makkari pitäs saada lisää ja hinta sais pysyä samana. Joten se siitä. Mutta sai ideaa siitä, mitä vois haluta.



Nyt pitää mennä paupaamaan, yöstä voi tulla mielenkiintoinen, kun Onskalla on pipi.



Huomenna menen veljen vaimon kanssa srk:n perhekerhoon. Jännää!!



T-P omine juttuineen taas