***Jouluntähtöset viikko 14***

Kyllä mäkin mieluummin täällä kirjoittelen kun en oikeen osaa käyttää tota yahoon palstaa jostain syystä. Noista testeistä tuli mieleen, että munki olis tehnyt mieli ostaa taas testi kun on välillä niin epätodellinen olo koko raskaudesta vaikka kaksi selkeää plussatestiä jo tehty.

No eilen tosin paha olo iski illalla ja oksensinki kaikki mitä mahasta löyty. Uudet rintsikat piti käydä ostamassa. Yhtä kuppikokoa isommat. Sen verran jo kiristi ja puristi.Ja sitten tohon raskaudesta kertomiseen: Mä sanoin miehelle, ettei kerrota kenellekään ennen kun kolme kuukautta on täynnä MUTTA enhän mä PYSTY olemaan hiljaa. Eli melkein olen jo kaikille kertonut.



t.Ria 5+3

Kerrottu ei olla vielä kellekään. Voipihan se olla että VAPUSTA tulee kompastus kivi :-) Itse en haluasi kertoa kun vasta sitten kun viikkoja on yli 10 kasassa mieluusti vielä yli sen 12:Sta. viime raskaudessa oli keskenmeno lähellä juuri noilla viikoilla. Ja juuri oli ennätetty kertomaan lähimmille ystäville ja sukulaisille. Onneksi kuitenkin selvisimme isolla säikähdyksellä.



T:Hyrre

Käyn kyllä useita kertoja päivässä lukaisemassa viestejä,mutta välillä on itsellä niin epätoivoinen olo,että tipahdan tästä ketjusta kuitenkin.Viimeksi aloitin syysmasuissa -05 ja sieltäkin tipuin :(

No,valaisen sen verran että tulen tuolta lapsettomuuspalstalta,eli meillä on vähän erilaiset taustat kuin suurimmalla osalla täältä.Erittäin rankkojen hoitojen jälkeen olen nyt viikolla 4+6.En edes osaa kuvitella,millaista olisi raskautua luonnollisesti..

Tuntuu että alkuraskauden ultraan on vielä nenkuin saan tietää onko masussa joku.Miten oikein jaksaa sinne saakka..

Anteeksi apeuteni,se johtuu näistä taustoista.Mutta saanee täällä purkautuakin*kyselee varovasti*

Minullakin ekassa raskaudessa lievä pahoinvointi alkoi vasta joskus 7+ viikolla eli vielä se sieltä ehtii tulemaan. Tässä raskaudessa pahoinvointi alkoi 4+6 viikolla ja sen takia meninkin raskaustestiä ostamaan.



Minun mielestäni hyvä konsti tuohon pahoinvoinnin hillitsemiseen on hiilihapotetun veden juonti. Eli siis mitään vishyjä vaan ihan lähdevettä jossa on hiilihappoa, löytyy ainakin Eldorado ja Rainbow tuotemerkeiltä.



Meillä ei ole vielä kerrottu raskaudesta muille, mutta varovaisia vihjailuja (joita ei ole tajuttu) on kylläkin läheisille tehty. Ajattelen toisaalta kuitenkin, että jos menee kesken niin ne kaikkein läheisimmät saavat kärsiä siitäkin. Virallisesti ilmoitetaan vasta np-ultran jälkeen tutuille yms vastaantulijoille.



Eka neuvola on 26.4 ja olen miettinyt pitäisikö mennä alkuraskauden ultraan, meillä ei neuvolassa ole ultramahdollisuutta.



Heltu 5+5

Kivaa, kun porukka kasvaa. Ja joku kyseli, voiko apeistakin tunnelmista täällä palstalla kirjoitella, niin tottahan toki. Sitä vartenhan nämä palstat on - saa purkaa huolet / jakaa ilot!



Äitikuu, todellakin samoilla viikoilla mennään :) Kiva lukea aina sun kuulumisiasi, kun on itsella samat päivät menossa, hassua!

Synnytin pojan TAYSissa, mutta olen nyt kyllä vähän miettinyt Vammalaa, koska se olisi yksi mahdollinen synnäripaikka meille nokialaisille. Saas nähdä, on tässä vielä aikaa miettiä.......



Mulla on nyt ehkä inan verran vähemmän tuntemuksia kuin viime viikolla. Pariin päivään en ole oksentanut (kuvottanut kyllä on) mutta nyt olenkin syönyt paljon säännöllisemmin ja enemmän (!!!!) kuin aikaisemmin. Housut käy todellakin tiukaksi syömisen, ei raskauden takia. Rinnat on super-kipeät, mutta itseasiassa yleisfiilis on nyt niin hyvä, että välillä aina unohdan olevani raskaana. Jos samaa rataa pahoinvointi etenee kuin edellisessä raskaudessa, ensi viikolla en enää voi unohtaa olevani raskaana. Viimeksi ainakin laatta lensi lahjakkaasti viikolla6. Alamahaakin nippailee vähemmän kuin pari päivää sitten, mistähän se johtuu???!



Nyt ulkoilemaan pojun kanssa! Työpäivät sisällä saavat aikaan niin suuren happivajeen, että hirvittää!!



Hyviä vointeja vaan kaikille!

T.päivikki

Empulalle, että ilman muuta minusta kuuluukin, että jos on jotain pelkoja niin tänne niitä voi purkaa. Meillä on myos ollut vaikeaa tuo raskautuminen ja olimme jo menossa hoitoihin kolmen vuoden tuloksettoman yrityksen jälkeen, kun jotain tapahtui ja nyt olen raskaana. (!) Koko ajan on sellainen pieni ankeus jossain taustalla, että jos tämä menee kesken, niin sitten on 3 vuotta ja yksi keskenmeno saldona eikä enää ollenkaan niin hauskaa. Mut en ole antanut itselleni lupaa vaipua pessimismiin kun mitään erityistä kohonnutta keskenmenoriskiä ei ole tietääkseni olemassa.



Väsyttää niin maan pirskatisti. Pitäisi tehdä kotihommia ja töitä, mutta ei jaksa!! :) Päiväunet auttavat. Joko muuten HYRRE on parantumassa flunssasta? Mulla onneksi enää ihan vähän räkää, ei oikeastaan ollenkaan.



Terkuin Ladie, rv. 5+4

Taidan olla hieman nettiaddikti:) Heräsin äsken päikkäreiltä ja parina päivinä aina päiväunien jälkeen on paha olo. En vois kuvitellakaan juovani kahvia nyt.

Empula: Hienoa, että olet täällä odotuspuolella nyt. Kyllä tässä itsekutakin taitaa pelottaa tässä vaiheessa keskenmenot sun muut. Mulla on itsellä ollut keskenmeno ja kohdunulkoinen raskaus. Ja mäkään en ole helposti raskaaksi tullut. Esikoinen tärppäs 1,5vuoden yrityksen jälkeen ja on nyt 4,5. Tässä välillä on yritetty kakkosta ja on päätynyt ikävästi. Sen kohdunulkoisen jälkeen meni tasan vuosi ennen kun testi näytti nyt positiivista. Ai niin toi esikoinenki meinas mennä kesken rv 8. Laittoivat sairaalassa mut odottamaan kaavintaa kun lääkäri oli varma, että kesken menee. Istukassa oli hematooma ja vuoto oli todella kovaa. Kuitenkin tuolla se pelaa tällä hetkellä isin kanssa:)

Tässä vaiheessa aika matelee ja toivois että olis jo pidemmällä raskaudessa.



Nyt täytyy lähteä kaupassa käväsemään

Oon kertonut kahdelle luokkakaverille, toinen kun on samassa tilassa, niin oli jotenkin luontevaa. Muuten ollaan ajateltu pitää vielä matalaa profiilia, mutta helppoa se ei ole! Jos siihen ekaan ultraan saakka pystyis pitämään omana tietona. Jos nyt joku suoraan kysyy, niin ei me valehtelemaan aiota ruveta. Äidille tekis kamalasti mieli kertoa, mutta ajattelimme odottaa ainakin ekaan neuvolaan asti. Ja toisaalta olis ihanaa kertoa vasta toukokuun puoliälissä, kun hänellä on synttärit, niinkuin synttärilahjaksi siis, mutta noinkohan onnistuu..?! Meidän yrityksestä kun ei oikeastaan kukaan tiennyt, niin on totaalinen yllätys.



Nyt on kyllä tosi huono olo, ollut koko päivän, eikä syömiset auta kuin ehkä viideksi minuutiksi. Pitänee mennä lepäilemään ja jännäämään Lostin pariin. Jos tosta pahoinvoinnista voi jotain positiivista löytää, niin kuulemma pienentää keskenmenon riskiä, kun tarkoittaa korkeaa raskaushormonipitoisuutta. Sen voimalla... :)

Hyviä iltoja ja öitä!

Minä ainaskin aion pysyä vankasti tällä palstalla, jotenkin tuntuu niin vieraalta nuo muut palstat. Tänne on niin tottunut kun vauva-palstaa on tullut luettua noin 7vuotta.

Ja mahaa turvottaa niin vietävästi, että pitää jo miettiä että mitä panee töihin päälle ettei tää pötsi ala herättämään uteliaita katseita.

Nyt on todella väljät paidat asiaa :)

Mä ajattelin ettei kerrota kuin vasta np-ultran jälkeen tai vieläkin myöhemmin.

Mulla vaan tämä maha paljastaa aika nopeaan ja vielä kun alkaa nämä villapaita kelit loppumaan.

Tasan kolme viikkoa piinaavaa odotusta niin pääsee neuvolan ultralla kurkkimaan asuuko siellä ketään.



Mutta tämä aika sitten matelee...



viliweera 5+3

vaikka olenkin vielä vähän epävarma tästä tilanteesta. Eilen illalla palstaa lueskeltua oli pakko testata, vaikka olin ajatellut odottelevani vielä muutaman päivän. Mulla kun on aikasta pitkä tuo kierto... Haalea viivahan sieltä ilmaantui, mutta nyt vaan mietin, että miten se niin on haalea. Eikö ole vielä paljoo raskaushormooneja kehissä, vai eikö niitä ole tarpeeksi...? Laskurin mukaan kuitenkin " jo" 5+5, joten eikös sillä jo pitäis ihan vahva viivakin tulla?



Noh, siksi kuitenkin testasin, kun on sellanen mieto öklötys päivän mittaan taustalla vähän koko ajan, rinnat vähän turvoksissa ja vatsan pohjassa nippailee, varsinkin venytellessä. Miedommasti kyllä, kuin ennen, eli siksi kai se vähän mietityttää, mutta toisaalta tosi alussahan tässä ollaan joka tapauksessa. Oli miten oli. Kolmatta siis ootan, jos ootan... :o)



3,5 v ja 2v tytöt on ennestään, jotka niiiiiiiiin innolla oottaa vauvaa meille. Ei sillä, että oisin heille vielä mitään maininnut, mutta kaveripiirissä on paljon vauvoja, ja he oikeen alkoivat tässä pari viikkoo sitten kyselemään, et millon he saa vauvan??? Aika hauska ajoitus...



KUNTOSALISTA: Mites sitä nyt sit uskaltaa jatkaa treenejä? Samaa rataa? Mita pulssirajoituksia on, kun jotain sellaista olen kuullut joskus. Entäs pitääkö vatsalihasten kanssa olla jotenkin varuillaan? Mulla kun on se, että olen vasta vuoden alusta alkanut siellä taas käymään monen vuoden tauon jälkeen, eli vaikuttaaks se jotenkin tähän? Mitä olette mieltä?



Tsemppiä vaan kaikille! Ja PS. olen myös tän listan kannattajia, kun olen täällä jo niin tottunut käymään!



USAmama 5+5

en tiedä millasessa työssä olet, mutta jakkutakithan kivasti vähän piilottelee kasvavaa vatsaa... :o)

Pari päivää tässä on ihmetely, että näinkö sitten vauva on tulossa. Meillä on vuodelta 2004 tyttö (Ilmalaiva onkin tuttu nimimerkki!). Ensimmäistä yritettiin 11 vuotta ja lopulta hedelmöityshoidoilla onnistui. Nyt tämä toinen näytti onnistuvat ekalla kerralla! Keinoalkuisesti kuitenkin.



Mitään raskaustuntemuksia ei vielä ole. Imetän esikoista edelleen, joten rinnat roikkuvat polvissa jo muutenkin :) Sitä kaameaa oksentelua pelolla odotan. Nyt sentään ei tartte mennä töihin ja ajomatkalla pysähdellä tienpenkalle puklaamaan.



Varhaisultraan olen menossa 26.4, sitten tiedetään onko kaikki kunnossa ja jatkuuko vauvan odotus...



Heli, rv 6 (kai?)

Mä olen myös sitä mieltä että siksihän täällä ollaan että tänne saa kertoa tuntemuksiaa oli ne sitten ikäviä tai mukavia, pää-asia että saa jonnekkin itseään purkaa ja varsinkin nyt alussa kun monikaan ei vielä ole kertonut odotuksestaan kenellekkään muulle kun miehelleen, niin onhan tämä suuri tuki että voi tänne kertoa juttujaan :)



Ria73: On tosi kiva huomata että teillekkin tulee suurinpiirtein toi 5v ikäeroa toiseen, meillä poika täyttää just joulukuussa ton 5v. Aluksi ajattelin että onkohan jo liian suuri ikäero mutta kyllä se tuntuu olevan meille mitä parhain kuitenkin!

Kukka: Joo ikäeroa tulee 1vja1kk suunnilleen. Meillä toi esikoinen kuuli kun kerroin isälle raskaustestistä ja kysy sitten myöhemmin et " äiti tuleeko sulle vauva?" Oli tarkotus kertoa vasta sitten kun maha on jo iso. No nyt se jo kyselee et koska se vauva tulee? Joo-o kyllä odottavan aika on pitkä.Olis hänellekin pettymys jos jotain menis nyt pieleen tässä raskaudessa. Mulla on yks aika jännä " oire" tässä raskaudessa. Mulla ei oo niinkään itkuherkkyyttä, mutta mielettömiä naurupuuskia. Vatsa on taas ihan kovana.



Hauskaa päivää kaikille!



T.Ria 5+4

Eiköhän tämäkin palsta tästä vilkastu kun saadaan koko joulukuun odottajat, taitaa vielä aika lailla olla piinailijoitakin.



Me ollaan kerrottu ihan lähimmille, joille varmasti tulisi kerrottua vaikka kaikki ei menisikään hyvin. Muille sukulaisille kerrotaan varmaan viikon 12 jälkeen. Muille tuttaville sitten kun sitä ei enää salatakaan voi, mun tapauksessa aika pian, on ollut todella suuret vatsat aiemmilla kerroilla ja pullahtanut aikaisin esille.



Lapsillekin kerrotaan vasta ton viikon 12 jälkeen, kun meidän esikoinen on tosi kova jutteleen kaikille, enkä halua että se alkaa höpötellä sitä vaikka kaupassa. Tosin en kyllä haluaisi lapsillekaan ruveta mitään keskenmenoa selittämään.



Nyt pyykkivuoren kimppuun. rv.6

Jospa minäkin hieman kirjoittelisin... olen ollut pois töistä pari päivää, niin eipä ole tullut koneella käytyä. Kotona on niin paljon muuta tekemistä, ettei oikein huvita koneella roikkua... Töissä ehtii tehdä sitä vähän turhankin paljon.



Minäkin tosiaan tykkään tästä vauva-lehden keskustelupalstasta, joten täällä aion kirjoitella...

Eiköhän meitä joulukuisia riitä useammallekin palstalle... =)



Soittelin tuossa keskiviikkona neuvolaankin ja sain ajan 26.4. Valitettavasti mies ei pääse mukaan töiden takia, mutta jospa onnistuisi lähtemään edellisellä viikolla siihen alkuraskauden ultraan, niin pääsisi ainakin johonkin mukaan... Täällä on käytäntönä vissiin, että ensimmäinen käynti on lähempänä viikkoa 10. Minullekin laskivat sen niin, että olisin jo 9+3, vaikka sanoin kierron olevan pidempi ja todennäköisesti olen silloin vasta 8+5. Mutta innoissani olen sinne silti menossa... Mitä aiemmin, niin sitä mukavampihan se on! Tuntuis jotenkin todellisemmalta.



Edelleen siis oireettomuus vaivaa... Tissit on kyllä kasvaneet huomattavasti ja olleet tosi kipeät. Nyt tuntuu, että kipu hieman hellittää (tai sitten olen vain tottunut). Onneksi olen kuitenkin kuullut, että tissikipu aina välillä tulee ja välillä helpottaa, niin en sitten turhia siitä stressaa... Eiköhän se pikkuinen siellä vielä matkusta mukana. Eilen kyllä oli taas sellaista hetkellistä kuvotusta iltasella, mutta meni onneks ohi.



Kertomisista on ollut vissiin puhetta viime päivinä... Minä olen kertonut muutamalle kaverille. (Tuntuu, että tosi hyviä kavereita on niin paljon, että suunnilleen puolet tietää ja puolelle se on vielä iso ylläri!) Ja sitten kerroin isälle ja äidille... Miehen puolen sukulaiset ja kaverit ei vielä tiedä. Varmaan kerrotaan, kun saadaan varmistus sieltä ultrasta. =)



Meillä on töissä vähän sellainen ikävä juttu paljastunut. On nimittäin hometta. Ja tämäkin selvisi sillä, että aloin vuosi sitten oireilla astmantyyppisesti ja syksyllä aloitettiin lääkitys. Nyt on vihdoin tulokset selvillä, kun vaadein selvittää, onko hometta, kun koskaan aiemmin ei ole tällaista minulla ollut. Ja olihan sitä. Onneksi äitiysloma häämöttää, niin tietää, että täältä pääsee vielä pois...



-cactus- rv 6+0

ymmärsikö väärin.. että onko teidän esikoisen ja tulevan vauvan ikäero vaan 1,1v vai 5,1v? Mä kun käsitin että teidän esikoinen oli jo 4,5v? .. ihan vaan varmuudeksi kysyn etten höpötä jotain kummallista jos olen ymmärtänyt väärin :)



Mekin ollaan ajateltu kertoa pojalle vasta sitten sen ensimmäisen ulrtan jälkeen että sille on tulossa sisko/veli, ettei sitten jos jotain tapahtuukin mene ihan sekaisin, meillä meinaan on poika odottanut vauvaa jo kauan. Ja hän kanssa paljastaa helposti muille ja sekin on yksi syy miksi hänet on vielä hyvä pitää tietämättönä... vaikka kivahan se olisi jo paljastaa.

eli tein plussatestin jo reilu viikko sitten ja parin päivän päästä oli vielä varmistettava ja plussahan se oli. Ennestään meillä on kesällä kolme täyttävä tyttö ja pikkukakkosta on yritetty jo reilu vuosi. Ajattelin jo ettei se onnistu sillä ensimmäinen tärppäsi kolme kuukautta pillerin lopettamisen jälkeen.



Fiilikset on aika epätodelliset ja oireita on, osin kylläkin varmaan mielikuvituksen tuotetta. Ajattelin mennä ultraan yksityiselle heti kun sydänäänet nähtävissä päästäkseni tuulimunan ja kohdunulkoisen peloista. Yritän kyllä olla miettimättä noita ikäviä vaihtoehtoja, huolehtimisella tuskin voittaa mitään.



Kevättä ei sitten tunnu millään tulevan, lunta nimittäin sataa (ainakin pääkaupunkiseudulla)



Oribi, rv 5+1

Kukka75:

Meillekin tulee ikäeroa vähän yli 5 vuotta, tyttö täyttää syyskuussa 5. Mä olen kanssa vähän tota ikäeroa harmitellut, kun ajattelin, että eivät niin kauheasti ehkä leiki yhdessä noin ison ikäeron takia.. :-/



Mut toisaalta esikoistyttö omaa tosi voimakkaan hoivausvietin ja hänestä on varmaankin oikeasti apua vauvan kanssa :-)



Mä en ole kertonut vielä kenellekään miestä lukuunottamatta. Se joulukuinen keskenmeno vielä kummittelee mielessä, silloin olin jo kertonut parille kaverillekin.. Tytölle ei uskalla kertoa myöskään vielä, on niin kova höpöttelemään kaikkia asioita, että sen jälkeen tietää kaikki naapurit ja tarhantäditkin ;-)



t: koko ajan paleleva Caroline (taitaapi olla rv tasan 6 tänään..)

Samoja fiiliksiä kun sullakin Caroline, pojasta varmaan on tosiaan jo hyötyä/apua paljon vauvan hoidossa, uskon ainakin niin. Ja kun joskus kyselen pojalta jotain vauvaan liittyvää juttua, sieltä tulee sellasia vastauksiakin että halu auttaa on jo nyt suuri :)

Mutta jospa jatkaisi taas töitä. Hyvää viikonloppua teille kaikille minä häviän töiden jälkeen täältä enkä varmaan palaa kun vasta maanantaina.