*LOKAKUISET TIISTAINA*

Eilisessä pinossa oli uusia, tervetuloa mukaan! Hyvin mahtuu joukkoon :)



Nimiasiaa: Meillä esikoinen on Helmi nimeltään ja samaa tyyliä tulee seuraavakin olemaan eli vähän vanhahtava, mutta ei mikään liian erikoinen. Minä voisinkin antaa jonkun erikoisemmankin, mutta mies ei ikinä suostuisi ;) Meillä on tytön ja pojan nimet jo valmiina, mutta saa nähdä muuttuuko ne vielä matkan varrella. Helmistäkin piti tulla Kerttu, mutta ei sitten tullutkaan. Ihan kiva keskustella näistä nimistä, mutta nää on kyllä nii-iiin makuasioita.



Eilen taas kuvittelin tuntevani vaavin liikkuvan, mutta voihan olla, että se oli vaan suoliston tekosia. Odotellaan siis vielä varsinaisia liikkeitä, ei noista nyt uskalla sanoa mitään. Huomenna päästään kuuntelemaan sydänääniä neuvolaan, kivaa!



S-I ja vauveli 14+0 (!)

Mekin meinataan jättää sukupuoli yllätykseksi synnärille. En tiedä miten maltan, mutta asia on yhdessä päätetty! Esikoisesta tiedettiin, että tyttö oli tulossa. Ja tyttöä luulen odottavani nytkin ja toivonkin enemmän tyttöä :) Poikakin kelpaa vallan mainiosti ;)

Enpäs ole pitkään aikaan kirjoitellut, seurannut kyllä pinoa. Jotenkin tuntuu, että kaikki voimat menee taaperon (1v5kk) hoitamiseen ja työssä käyntiin, ei sitä energiaa juuri muuhun riitäkkään.



Neuvolaan olis vielä pari viikkoa ja sitten saa kuulla taas pikkuisen sydänäänet. Jotenkin unohdan välillä odotuksen, kun ei ole masu juuri kasvanut ja liikkeitä ei nyt vielä tunne. Etova olokin on taaksejäänyttä ja väsymys alkaa hellittää.



Niin, pahoittelut Lizzielle (meniköhän noin), en toivoisi kenenkään kokevan keskenmenoa. Mutta elämällä on omat suunnitelmansa :(



RV13

Esikoisesta kysyttiin rakenneultrassa sukupuolta, mutta ei näkynyt. Jotenkin tiesin poikaa odottavani ja tunne vahvistui raskauden myötä. Aiotaan tässäkin raskaudessa kysyä ja toivon, että tällä kertaa se näkyisi, tyttö olisi ihana yllätys, mutta poikakin toivottu:)



Nimi päätetään varmaan vasta vauvan synnyttyä, rippuu vähän miltä nyytti näyttää:)

Kävin eilen ekassa ultrassa ja siellähän se masuasukki köllötteli.aattelin jo ettei siel mitään oo kun ei mitään raskausoireitakaan oo pahemmin ollu.Noista nimistä mun mielestä pojalle on hirveen vaikeeta keksiä nimi,onko muilla samanlaista ongelmaa?tytöille ois vaikka kuinka paljon " hienoja" nimiä.Mut nyt pitämään pojalle seuraa ja hyvää päivän jatkoja



havanese ja masuasukki rv12

Eilen nukahdin sitten klo 21 sohvalle " pitkän" koulupäivän jälkeen... eli kaksi luentoa. On aika paljolti veto kyllä poissa tämän pahoinvoinnin jälkeen kun ei kahta luentoa peräkkäin tahdo jaksaa :(



Huomasin että olen laihtunutkin (vaa' ankin mukaan siis 5 kg!), on naama kavennut ja mieskin sanoi huomanneensa että olen paljon hoikempi. Silti laitoin eilen onnellisena äitiyshousut jalkaan, kun oli pitkä päivä edessä. Joku jonakin päivänä sanoi, että hassua kun laihtuu mutta maha kasvaa... no niin on :) Mutta joo, kyllä tässä lihoakin ehtii. Esikoisesta sama juttu, lihoin ensin 2kg, sitten laihduin 5kg ja lopulta paino nousi 20 kg lähtöpainosta. Nyt ensin tuli 3kg, sitten on lähtenyt tuo 5kg... saa nähdä paljonko tulee loppujen lopuksi.



Vielä valitusta pahoinvoinnista: en ole nähnyt OMIA KAVEREITA tai puhunut kenenkään kanssa herraties kuinka pitkään aikaan :( Muutaman tapaamisen (mm. hyvän ystävän vihkiäiset!) olen joutunut perumaankin kun on ollut niin huono olo. En vaan jaksa oikein pälättää naamatusten tai puhelimessa normaaleja asioita, kun se väsyttää niin älyttömästi - lisäksi suurin osa kavereista ei tiedä että olen raskaana enkä halua vielä kertoa, joten tuntuu reilummalta etten soita ja väitä että " ei kuulu mitään erityistä" vaan soitan sitten vasta kun on kerrottavaa. Mutta silti jotenkin masentavaa :(



Se siitä ).(sta.



NIMISTÄ on ollut puhe jo pari päivää. Munkin tekisi mieli jo paljastaa mitä nimiä on mietitty, kun muutkin on niitä maininneet :) Toisaalta jotenkin ne tuntuu niin yksityisiltä vielä tässä vaiheessa etten taida. Esikoisen kohdalla pidettiin valinta salassa syntymään asti, mutta heti synnytyssalissa häntä alettiin kutsua omalla nimellä. Se oli minulle tärkeää, että lapsella oli nimi valmiina - että hän oli oma itsensä jo mahassa, sitten vaan tuli elämäämme. Pelkäsin myös, että jos alamme kutsua häntä " vauvaksi" ja miettiä useita nimiä, niin en koskaan olisi tyytyväinen siihen nimeen minkä valitsemme. Hassua, kun niin monella on taas se pelko että jos valitsee nimen etukäteen niin se ei sovi :)



Vielä SUKUPUOLESTA: Meillä mies uskoo että on tyttö, ja minäkin olen vähän ehkä taipuvainen uskomaan niin... mutta jotenkin taas odotan poikaa. Esikoinenhan on siis tyttö ja minusta olisi _ihanaa_ saada hänelle sisko kaveriksi, siis varmaan itkisin onnesta jos saisin tietää että tämä kakkonen on tyttö, ja siis aivan tuon esikoisen kannalta. Itse olen aina toivonut samanikäistä siskoa! 2,5 v nuoremman pikkuveljen omaavana en kyllä voi toivoa sitä kohtaloa... ;) Mutta olen silti aivan varmasti tyytyväinen myös poikaan. Me varmasti selvitetään sukupuoli tavalla tai toisella ennen synnytystä, koska tuo sama nimiasia on nytkin pinnalla - haluan että hänellä on nimi syntyessään.



Nyt taitaa velvollisuus kutsua. Mies huusi olkkarista että 1v1kk esikoinen on kiivennyt sohvalle... käsissä oli äitin pahoinvointilääkkeet, pinni ja pinsetit (jotka tallessa sohvan viereisellä pöydällä, " turvassa" )... Onneksi tutti suussa niin ei mitään pahaa tapahtunut, mutta kyllä se hitsivie ehtii.



Hyvää tiistaita kaikille ja MIANNILLE hyvää ultrakäyntiä kun olet kovasti odottanut!



Coe rv 11+1

Sydänäänet nyt kuultu ja olen siis IHAN oikeasti raskaana! Välillä on kyllä ollut outo epäuskoinen olo kun ei ole konreettisesti päässyt asiaa toteamaan. Mitä nyt menkkoja ei ole, on jatkuvaa pahoivointia, vatsan nipistelyä, rinnat arat jne...;-) Mutta tiedätte varmaan tunteen... Aikamoinen helpotus nyt, tuulimunaakin (kaiken muun lisäksi) olen epäillyt. Ollaankohan me naiset vähän hassuja, mies kun ei ole moisia huolia lainkaan kantanut.

Millian rv 11+3 (taisin eilen jo laittaa +3, mutta tänäänhän se vasta on)

Meikäläisellä ei meinaa voimat riittää edes kirjottamiseen. Pahoinvointi on muuttanut olomuotoaan, kokoajan ei enää ole etova olo, mutta ruoka ei meinaa vieläkään tippua alas. Eilen illalla erehdyin syömään paistettua ruokaa ja se oli virhe. Huono-olo vaivasi vielä nukkumaan mennessäkin. Yöks. NP-ultraa alan minäkin pikkuhiljaa jännittää. Se on perjantai aamusta. Uskon kyllä, että masussa on asukki, mutta pelottaa, että onko sillä kaikki hyvin. Vatsa on kasvanut jo mallikkaasti täälläkin ja ensimmäiset äitiyshousut on käytössä. Hankalaa on peitellä vatsaa, kun ajattelin odottaa siihen ultraan ennenkuin kerron asiasta laajemmalti. Ja paino on tippunut minullakin jo neljä kiloa. Esikoisesta tuli vain 14 kiloa painoa lisää, toivon, että nyt ei tulisi ainakaan enempää.



Vatsassa tuntuu hassua möyrimistä, liikkeitä ne eivät vielä voi olla, mutta jotenkin mäyrintä tuo varmuutta siihen, että vauva siellä kasvaa.



Sukupuolta emme aio selvittää etukäteen, on niin kiva sitten kuulla sairaalassa. Jotenkin tyttöolo minulla on, toisaalta raskaus on ollut niin samanlainen, mitä esikoispoikaa odottaessa, että saas nähdä.



Mukavaa viikkoa kaikille!



K& Pikku-pippuri rv 11+5

Aamusta oli lääkäri ja siellä se pieni sydän sykki :)! Olipa hienoa kuulla taas pitkästä aikaa, miltä ne kuulostavat, edelliskerrasta on niin paljon aikaa. Kaikki oli ok.



Nyt kuvotus nostaa päätään, joten tämä jää näin pikavisiitiksi...



himppu rv 12+3

en siis tarkota että harmaata mielissä vaan harmaata aamua kun ulkona on niin harmaata.

Heräsinpä ite aamulla jo ennen seittemää kun oli niin huono olo..siinä puolisen tuntia kärvistelin ja sitte olo helpotti mehujään avulla. Ja nyt ku sitä sitte väsyttää ;)

Ulos pitäs raahautua asioille, ei tuo ilma vaan houkuttele.

Ostin eilen itelle kaupasta ruukkunarsissin, ja siinä oli illalla vaan yks kukka. Aamulla kun herättiin niin oliki jo 7 kukkaa- mies nauro kun hihkuin ihan onnessaan että kato kuinka paljon kukkia- ei kuulema tarvi paljon että vaimo on tyytyväinen ;)



Sukupuolesta..ei hirveesti oo tullu mietittyä sitä, eikä oo ollenkaan vahvaa tunnetta että kumpi vois olla tulossa. Toisaalta kun esikoinen on tyttö, niin ite haluaisin hirveesti poikaa, mutta toisaalta toinen tyttöki ois aivan ihana :) Että eipä tuon väliä ja turha sitä on hirveesti spekuloida, kun sieltä tulee just se joka meille on tarkotettu. Meillä ei täällä oo ultria ku yks nyt alussa, joten ultrassa ei voi selvitä (ei varaa mennä yksityiselle) kumpi tulossa, ellei sitte pääse myöhemmin jostai syystä ultraan. Mun kohalla se voi olla mahollista, kun esikoisen pienen syntymäkoon takia tämän vauvan kasvua aiotaan tarkkailla vähän tarkemmin, niin jos vaan sillain pääsee ultraan että sukupuoli vois näkyä niin mahollisesti kysäsen kumpi tulee.



Mutta tuo muksu nyt raivostuu kohta kokonaan ku äiti vaan nörtteilee, joten täytyy lähtä ettimään ulkokamat ja painua pihalle. Mutta harmaasta ilmasta huolimatta aurinkoista päivää kaikille.

Jääsydän rv 10

Näköjään kirjoittelu jää kertaan viikossa - jotenkin yhdistän tän keskustelupalstan pahoinvointiin, niin että alkaa ällöttää, kun ajattelenkin kirjoittamista. Se ei kuitenkaan johdu teistä muista siis!!!



Viime torstaina olimme miehen kanssa ultrassa ja siellä huitoi ihan sen näköinen tyyppi kuin pitääkin! Niskaturvotus 1,4mm eli ihan hyvä. Aivan ihanaa. Laskettu aika siirtyi viikolla eteenpäin eli on nyt 9.10.



Esikoisen odottajalle tämä kaikki on niin uutta, etten oikein tiedä miten päin olla, tunteet vaihtelee laidasta laitaan. Kertaakaan ei ole tullut tunnetta etten haluaisi tätä asiaa, mutta olen väsynyt väsymykseen, pahoinvointiin ja siihen että iho kukkii. Hankittavien tarvikkeiden määrä tuntuu valtavalta ja kestovaippojen, tuttipullojen ja liivinsuojien viidakko suurelta ja tuntemattomalta. Mistä tietää, mitkä on hyviä? Vinkkejä kaivataan vanhoilta tekijöiltä.



Kirpparilla sunnuntaina olin ihan onnessani kaivelemassa lastenvaatteiden kasoja ja ostinkin pari ensimmäistä potkupukua.



Sain eilen töissäkin tikistettyä, että näin asia on. Oma pomo (nainen) onnitteli kyllä lämpimästi, mutta näin että päässä kävi ensin pieni laskutoimitus, olen nimittäin sijaisuudella, joka loppuu elokuun lopussa.



Eli näin, vähän sekavissa tunnelmissa... mukavaa tiistaipäivää kaikille lokamasuille!



Ketsup + papu 13+1

Kävin aamulla ekassa lääkärineuvolassa, kaikki oli ok ja kuulin sydämensykkeen ensi kertaa. Kerranhan olin sen jo nähnyt np-ultrassa pari viikkoa sitten, mutta nyt myös korvillani kuullut :)



En ole useisiin päiviin lukenut pinoa, mutta nimi- ja sukupuoliasiaa taisi ainakin olla. Esikoisesta ei tiedetty sukupuolta etukäteen, eikä aiota nytkään kysyä. Ihan sama kumpi tulee, vaikka toivonkin ehkä enemmän tyttöä, kun esikoinen on poika. Ekaa kertaa tosin tänään ton lääkärin jälkeen tuli sellainen fiilis, et masussa on varmaankin poika. Syke oli sen verran alhainen, et siltä tuntuu, vaikka eihän sitä oikeasti sykkeestä voikaan päätellä.



Nimeä ei esikoisella varsinaisesti ollut valmiina, joskin nimi oli tullut esille jo aiemmin ja itse rupesinkin jo sairaalassa kutsumaan häntä oikealla nimellä itsekseni, vaikka varsinaisesti nimi oli vielä päättämättä. Nyt ei olla nimiä vielä mietitty, tulee olemaan vaikeaa kuten viimeksikin, etenkin pojalle, koska tuntuu ettei " hyviä" meinaa millään löytyä. Yksi ainut pojan nimi on mielessä, mutta miehen suvussa on jo sen niminen, joten en tiedä kuinka käy...



Mitähän muuta, eipä tässä voi nyt muuta kuin odotella, seuraava neuvola ja ultra vasta toukokuussa, jolloin raskaus onkin jo puolivälissä, kyllä se aika toisaalta nopeasti menee :)



Kati 13+1

Täällä on taas niin harmaata, että tympii! Oli sitten satanut yön aikaan lunta jonkun 15 senttiä ja mies kun on kipeenä, jouduin uhrautumaan ja kolaamaan lumet. Inhottavaa, painavaa suojalunta. 1 ½ tuntia siinä meni, mutta tulipahan hyötyliikuntaa! Juho teki lumiukon ja siitä tuli kyllä tosi hieno!



Vielä niistä nimistä; Signorina-Iiris, teidän tytöllä on tosi kaunis nimi! Mun isomummo oli Helmi ja se on kans yksi mun suosikkinimistä, mitä mulla on tarkemmin ajateltuna aika monta, mutta onpahan sitten valinnanvaraa, kun näkee, miltä vauva näyttää! Meillä nimittäin kävi niin, että pojalle oli jo valmiiksi mietittynä Leevi (eikös Miannilla ollut tää nimi kans mietittynä valmiiksi, jos tulokas on poika???) ja sitten kun poika syntyi, todettiin, että ei tää näytä yhtään Leeviltä ja nimeksi vaihtui Juho. Enkä ole kyllä katunut vaihdosta.



Meillä vaan se talokuume kasvaa! Me varattiin viime viikolla uusi tontti alustavasti ja pankista luvattiin laina sitä tonttia varten. Meillä kun on tämä nykyinen talo myymättä, eikä voida tätä vielä myydäkään, kun tulee se 2 vuotta täyteen vasta syksyllä. Taloedustaja kävi eilen ja illalla oli miehen kanssa kovat suunnittelut käynnissä. Kyllä me varmaan ollaan ihan hulluja, kyllä se sanonta aika kultaa muistot on ainakin meidän kohdalla ihan totta!



Niin siitä sukupuolesta vielä; mulle on ihan sama, kumpi sieltä tulee, kunhan olis vaan terve. Ja meillä on poika ja tyttö. Mutta Juho odottaa kovasti pikkuveljeä, nimesihan se tulokkaan paavokerttuli-pojaksi. Ja mulla mon kyllä niin poikaolo. Torstaina on lääkärineuvola ja kaippa täälläkin kuunnellaan sydänäänet (2 edellisessä raskaudessa kävin eri neuvolassa), jospa niistä sais jotain " vinkkejä" . Juhoa odottaessa nimittäin oli aina sykkeet jotain 120:n paikkeilla ja Sannia odottaessa aina päälle 150:n. Mutta eihän niihinkään voi luottaa varmasti. Miten muuten muilla on ollut näiden sykkeiden kanssa aikaisemmissa raskauksissa? Onko ollut eroja tyttö ja poikaraskauksien välillä?



Nyt muihin puuhiin (taloesitteitä tutkimaan....)



nöpö & paavokerttuli 13+1

Olen lukenut teidän kuulumisia monta viikkoa itse keskusteluun osallistumatta, mutta nyt ajattelin reipastua tällä saralla. Valtava väsymys ja etova olo vain näyttää pahenevan mitä enemmään viikkoja kertyy ja olo alkaa olla epätoivoinen. Tänään jouduin hakea saikkua loppuviikolle, olen niin uupunut etten voi kuvitellakaan meneväni töihin. Työ vielä raskasta vuodeosastotyötä kolmessa vuorossa vanhainkodissa.



Sitten jotain positiivista kertomista; eilen oli np-ultra ja vauveli on nyt nähty. Erittäin vilkas tapaus, teki kuperkeikkoja ja kääntyili tuon tuosta ja rapsutteli korvan taustojaan pikku kätösillä :) Pituutta oli lähes 6 cm ja vastas laskettua aikaa 12.10. Niskaturvotusta oli 1.4 korkeimmillaan, seerumiseulassa en käynyt. Eli tähän asti kaikki hyvin. Kuukauden päästä rakenneultra ja malttamattomana odotan josko sukupuoli näkyisi, on tämä niin erilainen raskaus kun kaksi aiempaa että jokos sukupuoli vaihtuisi?? No, eipä sillä väliä ole, mutta minusta kiva tietää etukäteen. Synnytyksessä on tarpeeksi jännittämistä..



Toivossa täytyy elää että tämä huonovointisuus pian loppuisi ja päivä alkaisi paistaa! Aurinkoisia päiviä teille kaikille!

Ketsup:

Muistan vielä miten jännää oli odottaa esikoista! Se tavaramäärä tosiaan tuntuu järjettömälle, ja onkin sitä oikeastaan.

Tuttipulloja on vaikea suositella; kaikki vauvat kun ei tykkää samanlaisista pulloista, vaan jollekin vauvalle on toinen hyvä ja toiselle toinen. Liivinsuojat kannattaa hankkia sellaiset pestävät, tai muutamat parit niitä.

Annanko hyviä vinkkejä? Ostakaa kaikki suuremmat ostokset kerralla yhdestä liikkeestä, eli vaunut, hoitopäytä, sänky, amme yms. Saatte takuulla isot alennukset! Mekin tehtiin näin ja kyllä kannatti, saatiin alennusta ja kaupanpäällisiä.

Ostakaa myös ilmatiivis, kunnon roskis, et usko miten pahalle kakkivaippa haisee!

Onneksi sinulla on vielä paljon aikaa miettiä!



Täälläpäin ei mitään uutta, toivun eilisestä anopin vierailusta, se vie aina aikaa. Tuntuu ettei koko ihminen viihdy meillä ja silti tulee joskus kylään, harvoin tosin (onneksi). Ihan kaipaan edellistä anoppiehdokasta joka oli aivan upea nainen, ja nyt joudun tuollaista outoa murjottajaa katselemaan :(

Itse olen takuulla parempi anoppi jonain päivänä!



-lupsis 14+2

Vitsi oon taas eri mieltä lupicaian kanssa, mutta ehkä kestämme :)



Musta ehdottomasti kannattaa katsella tavaroita käytettyinä jos on tiukka budjetti. Ainakin minusta monet tavarat on ihan törkeän hintaisia lastentarvikeliikkeissä, ei tulisi mieleenkään ostaa monta tavara sieltä. Ainoa jossa en ostaisi missään nimessä käytettyä on turvaistuimet, koska niissä tosiaan on kyse turvallisuudesta.



Itse tykkäsin ostaa tarvikkeita vähän sieltä täältä milloin hyviä löytyi pikemmin kuin isoa kasaa kerralla. Mulle oisi tullut sellainen olo että kääk hukun näihin tavaroihin + tarviiko näitä kaikkia. Ja tuntuu että olisin voinut menettää perspektiivin, että mikä oikeasti on tarpeellista. Mutta näin se menee että mikä passaa yhdelle ei ollenkaan sovi toiselle :)



LIIVINSUOJIA en muuten missään nimessä ostaisi pestäviä, koska mulla vuoti maitoa aina toisesta rinnasta imetyksen yhteydessä niin paljon, että suojia ois saanut olla useammat kymmentä päivässä käytössä. Kertakäyttöiset oli käytännössä ainoa vaihtoehto, kun tosiaan saattoi mennä useampi suoja ihan litimäräksi yhdellä syötöllä. Mutta tämänkin havaitsin vasta synnytyksen jälkeen - useimmat pikkutilpehöörit pystyy kyllä hankkimaan synnytyksen jälkeenkin, paitsi tietysti jos asuu kaukana isommista kaupoista niin että reissaaminen on vaikeaa.



Mutta viidakkohan se tosiaan on ja paljon siitä on turhaakin. Kyllä sieltä ne tärkeimmät jutut seuloutuu, ja loput sitten hankkii jos tarvii. Kunhan vauvalle on murkinaa ja lämmin paikka missä nukkua (äidin kainalo kelpaa varmasti :) niin sillä selviää jo pitkälle.



Coe

Tuleva mummo eli äitini on asiasta niin innoissaan, että pyysi mut shoppaamaan luokseen Belgiaan - ja ai että äitin lähettämissä linkeissä oli herkullisen näköisiä vauvanvaatteita.



Mutta muuten siis kannatan sekä sitä, että ostaa paljon kerralla, että käytettynä ostamista - siis vaunuja, pinnasänkyjä yms. Alennuksia irtoaa ehkä jo sillä, että ostaa kerralla ison kasan kestovaippoja ja niihin liittyvää tilpehööriä, liivinsuojia, tuttipulloja ja ammeen tms.



Vaan ehkä pitäis tehdä vähän töitäkin - viimeiset 2 tuntia olen vaan surffannut vauvasivuilla.



Hyvää jatkoa,

ketsup + papu

[b]Heissulivei Naiset:)[/b]



Täällä on työpäivä taas takana ja masu täynnä ruokaa. Tässä samalla ahmin hyvällä ruokahalulla, kun luin miten toisille ruoka ei maistu ja pahoinvointi jyllää....Ja taas tuli huono omatunto :/



Mistäs sitä alottaiskaan....Tosiaan olen kans sitä mieltä, että pojalle on ihan hirvittävän vaikea löytää hyviä nimiä :( Itse rastitin kalenterista seuraavat nimet, jotka miellyttivät: Aleksi, Henri, Joona, Joonas, Lassi, Matias, Otto ja Roni...ja noista vain Henri kuulosti miehen korvaan sopivalta :D Myös Lassista hieman keskusteltiin. Tytöistä rastitin:Eerika, Eveliina, Henriikka, Inka, Julia, Katariina, Meeri, Mikaela, Netta, Olivia, Saana, SANNI ja Vilma...Noista tuo yksi on siis ylitse muiden ja myös Eerikasta ja Vilmasta hiema keskusteltiin :) Mutta tosiaan etukäteen emme kyllä sitä lopullista nimivalintaa halua tehdä vaan pitää katsoa minkäs näköinen vauva on...jos tuleekin että " Sä et oo yhtään Sannin näkönen!" Heh :D



Eilen tosiaan sitten käytiin autokaupoilla...Viikon sisällä saadaan uusi piili alle ja ne 2 ovea lisää :) Se hieman " harmittaa" kun tuosta ei saa hantin puolelta (ei kyllä olla kysytty vielä...että on mutu-tuntumaa) airbagia kytkettyä pois ja olisin halunnut mielummin kuskata vauvaa etupenkillä, ettei tarvii sitte ajon aikana kuikuilla takapenkin tilannetta. Mites muilla on ollut ?



Työnantaja soitteli äsken ja kyseli lomista....*hmmm* Mä olin kirjottanut kalenteriin selvästi, että jään 10.7 kesälomalle ja 11.8 äippälomalle....Tosin hän ei ollut sitä huomannut. Sen kesäkuun ekan viikon loman mä myönnyin siirtämään johki muuhun kohtaan, koska ei mulla mitään menoja siihen ole. Sanoin kyllä, että sen 3 viikkoa enemmän kuin mielummin haluaisin juuri siihen ennen äippäloman alkua ja uskoisin sen järjestyvän ;)

Työnantaja toi mulle muuten töihin tullessaan äsken tosi ihanan ja komean auringonkukan :) Mulla ei oo koskaan ennen ollut moista ja on kyllä tosi kaunis!!!



Mun appivanhemmat ovat ihan haltioissaan tulevasta vauvasta :) Anoppi eilen ihan itkua väänti, kun hän niin kovasti jo odottaa vauvaa ja potee hirveetä vauvakuumetta. Tosi ihanaa!!! Tämä on heille ensimmäinen lapsenlapsi ja jotain niin ihmeellistä :) Anoppini sairastaa MS-tautia ja eilenkin sanoi, että nyt hänen on pakko tulla parempaan kuntoon, kun häntä tarvitaan sitten vauvan synnyttyä ja että hän tekee kaikkensa, jotta pystyy sitten vauvaa hoitamaan.

Ja vielä mikä ihanaa....He lupasivat kustantaa vauvalle vaunut :D Jee!!!



Masu on kyllä kauhia pallo...Isäntäkin eilen sanoi, että masu on päivä päivältä isompi ja oli ihan innoissaan " Niin siistiä!!!!" No onhan se totta kai !

Housujen kanssa on vaan ongelmia, kun ei ole moniakaan sellasia housuja mulla missä ei olis vetskaria ja nappia. No näitä yksiä mä olen sitten pitänyt nappi auki ja sitten venuttanut tään mammapaidan(IHANA KEKSINTÖ) rypylle housujen päälle..Niin tää on siis sellanen toppi, joka tulee näkyviin sitten tuolta toisen paidan alta kivasti. No nyt sitten näissä housuissa ei pysy enää vetskari kiinni ja töissäkin koko aika sai olla repimässä sitä kiinni, ettei oo housut puolitangossa :D Olis siinä asiakkailla kattomista, kun meitsi tulis housut kintuissa vastaan.

Siskon on PITÄNYT jo toista viikkoa toimittaa mulle ne mammalappuhaalarit vaan ei vielä oo missään näkynyt, perkula :( Sen muisti on oikeesti jäänyt narikkaan lasten syntymän jälkeen :D :D



Niin hei....Mites teillä toi rakenneultra on? Millä viikoilla? Olen ymmärtänyt, että se on aika lailla siellä rv 20. Nyt kuitenkin teistä joku (arvaa vaan muistanko ketä..sorry) kertoi menevänsä jo kahden viikon päästä rakenneultraan....?! Olenkohan nyt lukenut väärin vai ymmärtänyt väärin vai muuten vaan puusta pudonnut (ei ois ihme sekään...)



Nyt sohva kutsuu päikkäreille...Palaillaan taas!!



Halauksin: Je_Ni & " Pikku-Hippu" 13+2

Olivia-S kertoi eilen olleensa np-ultrassa ja jo kuukauden päästä on rakenneultra....Onko muilla ollut kans näin aikaisin?



*miettii kovasti jaksaako millään odottaa rv 20 asti ellei pakko* ;)

Minä _lupasin_ itselleni, etten tuu tänne koneelle norkoilemaan, ennenkuin muut hommat on tehty. Noo, pyykkikone ei vielä pyöri ja vessa kaipaa yhä pesua, mutta oon minä jo kuitenki niin monta asiaa saanu aikaseksi, että lienen saan pikkasen huilia.



JENI: Meillä on ollut sama tyyli noiden nimijuttujen kans, että minä ruksin kaikki mulle sopivat (mitä on tuhottoman paljon) ja sitten niistä mies valitsee itselleen sopivat (joita on järkyttävän vähän). Jäljelle jäävistä on sitten jollain opin valinta tehty. Meidän kuopus on tosiaan Julia (näkyi olevan sun listassa) ja olisin halunnut kovasti hänestä Vilman (sekin sinulla), mutta kun meillä oli jo Ville ja Venla, niin mies ei missään nimessä halunnut V:llä alkavaa. Lisäksi ehdotin Iidaa, mutta mies ei hyväksynyt sitä millään. Myös Joonas on meillä käytössä, pojan toinen nimi ;) Matias on aivan ihana, ajattelin sitäkin ehdotella kovasti miehelle, jos se ei siihen Leeviin lämpene ;)



SYKKEET: Meillä on ollut juuri niin, että pojalla syke oli aina 120-130 välillä ja molemmilla tytöillä 140-150. Eli selvä ero. MUTTA, olen kuullut moneltakin kätilöltä / terv.hoitajalta, että niihin sykkeisiin voi tuijottaa vasta raskauden puolen välin jälkeen! En tiedä pitääkö sitten paikkansa, mutta näin mulle on sanottu, kun kerran oli asiasta puhetta (olen ollut synnärillä työharjoittelussa). Lisäksi, jos äiti tupakoi (siis raskausaikana) niin noihin sykkeisiin ei oo uskomista minkään vertaa, koska silloin sikiön syke riippuu siitä, että kauanko viimesestä tupakasta on aikaa.



VAUVATAVARA: Meillä ei oo sorruttu koskaan mihinkään ostohysteriaan. Vaunut on ollu aina käytetyt ja halvat. Turvakaukalo on ollut kahdesti lainassa sukulaiselta, mutta kuopukselle haluttiin sitten nykyaikasempi ja äitini lahjoitti meille Britaxin kaukalon, joka menee sitten tulokkaallekin. Mun vanhempien liike myy Britaxin istuimia ja sieltä on sitten tytöille saatu molemmille two-way elitet ja voin kyllä suositella lämpimästi, kunhan sitten varsinaisen istuimen aika on. Myös tuo kaukalo, mikähän se nyt on, joku römer baby safe tjn on kyllä ollut meillä täyden kympin arvoinen. Vaatteita me saadaan sukulaisilta kierrätysperiaatteella, lisäksi aina saa jotain uutta. Ä.pakkauksen otan ja kuopukselta on jotain jemmassa. Se, mihin haluan nyt satsata, on kaksostenrattaat! eli hyvät käytetyt on hakusessa. Liivinsuojat, pullot jne ovat kuitenki niin pieniä hankintoja, että voi vaikka kokeilla mikä itselle parhaiten sopii. Itse olen suosinut kertakäyttösuojia ja ihan tavallisia Ainun pulloja. Tuteista meillä on ollut Mam-tutit käytössä. Hoitopöytää ei ole ollut yhdelläkään lapsistamme, koska mun mielestä on paljo kätevämpää vaihtaa vaipat sängyllä tai sohvalla :)



Oli vielä jotain muutakin, mutta pakko lähtee sen pyykkikoneen kimppuun