Filosofiaa alaluokilta asti! Ehdottomasti kannatettava ajatus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pedagogisesta näkökulmasta tämä olisi kyllä kummallinen ratkaisu. Tosiasia kuitenkin on, että ihmisen kyky abstraktiin ja kyseenalaistavaan ajatteluun kehittyy vasta 15-vuotiaana. Filosofiassa on juuri kyse abstraktista ja kyseenalaistavasta ajattelusta. Filosofian paikka on lukiossa.

No varmasti ekaluokkalaisen ei tarvitse ymmärtää deontologisen etiikan perusteita tai Aristoteleen teloksen käsitettä. Tietysti oppilaita pitää opettaa heidän kehitystasolleen sopivalla tavalla. Mutta eikö sinusta lapsikin osaa miettiä vaikka parasta vaihtoehtoa erilaisissa arjen moraalisissa ongelmatilanteissa? Tai esimerkiksi sitä, miten voi päätellä jonkin asian olevan valetta tai totta?

Miten voi päätellä jonkun asian olevan totta tai valetta?

Haluaisin tietää?

No siitä, miten hyvin tai huonosti jokin väite on perusteltavissa ja minkälaista todistusaineistoa asiasta on puolesta ja vastaan. Filosofia opettaa punnitsemaan eri vaihtoehtoja loogisesti ja valitsemaan sen, mikä on uskottavampi. Filosofia ei tarjoa mustavalkoisia totuuksia, vaan opettaa löytämään parhaan vaihdoehdon ja suhtautumaan asioihin sekä kriittisesti että vailla ennakkoluuloja. Esimerkkinä kysymykseesi voisi siis alakouluikäisille oppilaille olla esimerkiksi jokin lehtileike, josta heidän on pyrittävä selvittämään, onko se totta vai valeuutinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Linkin uutisesta lainattua:

"http://– Nyky-yhteiskunnassa kaikki joutuvat muodostamaan käsityksiä aiheista, jotka ovat yhä mutkikkaampia. Media on pirstoutunut, ja näkemykset ovat näennäisesti samalla viivalla: löytyy asiantuntijoita, kiihkoilijoita, harhauttamista ja mielipideohjailua. Ihmiset tarvitsevat valveutuneisuutta ja kykyä kriittiseen ajatteluun, Tomperi sanoo."

Tomperi varmaan kykenee osoittamaan kaikille ekaluokkalaisille että mikä on sitä "valemediaa" ja mitä pitää kavahtaa ettei se tule ja vie koko miestä ja jos valemedialle antaa pikkusormen niin se vie koko käden.

:D

? Ekaluokkalaisille ei voida opettaa lukion matikkaa, joten ei opeteta heille edes niitä matematiikan alkeita, niinkö?

Tässä näkee ihan konkreettisesti, että argumentointitaidot on hyödyllinen juttu.

Eikö sinua sitten yhtään huvita että netissa kukoistava vapaa-ajattelu  on johtanut siihen että halutaan jo ala-asteelta asti opettaa ihmistä ajattelemaan "oikein". Voi jopa häivähtää mieleen että onko kysessä sittenkin lapsen altistaminen propagandalle ja "puolueelle uskolliseksi".

Mist puhut?

Logiikka ei valikoi aihetta vaan pätee kaikkeen samalla tavalla. Ei ole aihetta, josta on "oikein" keskustella huonosti argumentoiden.

Matematiikkakin pätee kaikkeen. 2 + 2 on aina 4. Jos ei ole, on tehnyt laskuvirheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös lapsille nykyään jo opeteta mm etiikkaa, mediakritiikkiä , käytöstapoja, kommunikoinnin säännönmukaisuuksia jne. Ainakin noissa omien lapsien koulukirjoissa on aika paljonkin tällaisia teemoja. Oletteko te edes katsoneet, mitä niissä lastenne koulukirjoissa käsitellään? 

Kyllähän näitä teemoja taitaa löytyä palasina eri oppiaineista. Olisi kuitenkin hienoa, jos ne voitaisiin yhdistää yhden ainoan oppiaineen alle, olkoon se sitten kaikille yhteinen elämänkatsomustieto tai ihan suosiolla filosofia. Vähän kyllä epäilen, että jo täyteen buukatuista tuntijaoista olisi mahdollista lohkaista ihan uusi oppiaine, ja siksi ET on ehkä uskottavampi vaihtoehto. Tätä ainetta pitäisi kyllä sitten olla opettamassa joko ihan filosofian tai ET:n aineenopettaja tai sitten luokanopettajat saisivat siihen koulutuksen. Kyseessä kun on aika erilainen lähestymistapa kuin se perinteinen informaation vastaanottamiseen perustuva.

Olen siis itse filosofian ja ET:n aineenopettaja. Minusta ei ole mitään syytä sille, etteikö näiden oppiaineiden opetusta voisi tehdä kaikille kuuluvaksi ja mielellään heti alaluokilta saakka. Ajattelu on taito, joka ei yhtäkkiä kehity jostain, vaan se vaatii harjoitusta - ihan niinkuin se matikka tai englantikin.

Miksi siitä pitäisi tehdä oma oppiaineensa? Eikö se ole järkevintä tuon ikäisille opettaa siellä muiden asioiden lomassa, että ne siirtyvät oikeasti käytäntöön, eivätkä ole vain jotain irrallista teoriaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös lapsille nykyään jo opeteta mm etiikkaa, mediakritiikkiä , käytöstapoja, kommunikoinnin säännönmukaisuuksia jne. Ainakin noissa omien lapsien koulukirjoissa on aika paljonkin tällaisia teemoja. Oletteko te edes katsoneet, mitä niissä lastenne koulukirjoissa käsitellään? 

Kyllähän näitä teemoja taitaa löytyä palasina eri oppiaineista. Olisi kuitenkin hienoa, jos ne voitaisiin yhdistää yhden ainoan oppiaineen alle, olkoon se sitten kaikille yhteinen elämänkatsomustieto tai ihan suosiolla filosofia. Vähän kyllä epäilen, että jo täyteen buukatuista tuntijaoista olisi mahdollista lohkaista ihan uusi oppiaine, ja siksi ET on ehkä uskottavampi vaihtoehto. Tätä ainetta pitäisi kyllä sitten olla opettamassa joko ihan filosofian tai ET:n aineenopettaja tai sitten luokanopettajat saisivat siihen koulutuksen. Kyseessä kun on aika erilainen lähestymistapa kuin se perinteinen informaation vastaanottamiseen perustuva.

Olen siis itse filosofian ja ET:n aineenopettaja. Minusta ei ole mitään syytä sille, etteikö näiden oppiaineiden opetusta voisi tehdä kaikille kuuluvaksi ja mielellään heti alaluokilta saakka. Ajattelu on taito, joka ei yhtäkkiä kehity jostain, vaan se vaatii harjoitusta - ihan niinkuin se matikka tai englantikin.

Miksi siitä pitäisi tehdä oma oppiaineensa? Eikö se ole järkevintä tuon ikäisille opettaa siellä muiden asioiden lomassa, että ne siirtyvät oikeasti käytäntöön, eivätkä ole vain jotain irrallista teoriaa. 

Nimenomaan siksi, että ne eivät jäisi irrallisiksi murusiksi siellä täällä. Filosofian vaatima lähestymistapa on vain niin erilainen kuin muissa oppiaineissa. Äidinkieli ja media- ja lähdekriittisyys ovat ehkä ainoa luonteva pari, jos ajatellaan filosofiaa ja perinteisiä oppiaineita (tai siis filosofinen logiikka ja matematiikka olisivat toinen, mutta logiikka filosofisena suuntauksena menee vaikeudessaan yli jopa monilta ammattifilosofeilta). Filosofiassa on kyse arvoista, rationaalisuudesta, ajattelusta ja maailmankatsomuksesta. Kun muissa oppiaineissa opetellaan tuntemaan ulkoista maailmaa ja sen lainalaisuuksia, filosofia keskittyy asioihin, jotka eivät ole joko kyllä tai ei ja joita ei useinkaan pysty empiirisesti tutkimaan. Toki mikään ei estä - eikä pitäisikään estää - esimerkiksi maantiedon tunnilla ilmastonmuutosta käsiteltäessä pohtimasta, kuinka paljon ihmisellä on oikeus rasittaa maapallon kantokykyä. Mutta jos tällaiset filosofiset pohdinnat vain tulisivat sen kokeessa kysyttävän faktan ohella, tuskinpa monikaan opettaja siihen kovin syvällisesti paneutuisi. 

Hömpänpömppää. Ennemmin turvallisuuskoulutusta kuten yle tässä uutisoi taannoin. Tai sosiaalisia taitoja seuraleikkien/ryhmäharjoitteiden avulla.

Ylipäänsä elämäntaitoja pitäisi opettaa jo ala-asteikäisille lapsille. Sellaisia taitoja, jotka hallitsemalla ihminen voi kehittyä onnelliseksi, terveeksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, joka osaa ottaa muut huomioon ja mahdollistaa edellä mainitut muillekin yksilöille. Kun katsoo nykynuoria ja etenkin korkeakouluissa aloittaneita nuoria, henkinen pahoinvointi on kammottavan yleistä. Osataan suorittaa ja vaatia itseltään, täyttää tehtävänannot, mutta ei osata huoltaa omaa itseä ja omaa hyvinvointia. Mielenterveys horjuu ja burn-out uhkaa todella montaa.

Nämä maantieteet, matematiikat, fysiikat yms. ovat niitä asioita, joilla työ tehdään. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää työtä, vaan työn tulisi olla vain pieni osa sitä. Itse elämä on jossakin muualla kuin työpaikalla, siis se, mitä varten eletään ja mitä varten sitä työtä tehdään. Mielestäni siis ihmisiä pitäisi pienestä pitäen valmentaa muuhunkin kuin työelämään.

Ehdottomasti kannatan sitä, että filosofiaa, etiikkaa, elämänkatsomustietoa ja psykologiaa opetetaan yhä nuoremmille, ikätason mukaisesti tietenkin. Opetetaan, miksi käyttäydytään ja ajatellaan niin kuin käyttäydytään ja ajatellaan, ja miten näitä asioita voi itse kehittää. Kannustetaan ihmisiä ottamaan itse vastuu (ja kykenemään kantamaan se vastuu) omasta hyvinvoinnistaan ja myös yhteisön hyvinvoinnista.

Joku sanoo, että nämä asiat pitäisi opettaa kotona. Niin varmasti pitäisikin, mutta kun ei opeteta. Miten opettaa, kun ei ole itselläkään niitä taitoja?