Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksatte ilman toisen ihmisen läheisyyttä?
28.08.2017 |
Niin, miten te mahdolliset kohtalotoverit torjutte ihon ikävää ja jaksatte elää päivästä toiseen ilman toisen ihmisen kosketusta? Itselläni ei ole pienintäkään mahdollisuutta läheisyyteen, ei edes halaukseen...ja tälläkin hetkellä tuntuu niin pahalta, että voisin vetää itseni kiikkuun. :(
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä liittyykö asiaan, VETÄÄ TÄBÖLLÄ PERSEESEEN SAUNAREISSULLA. SITTEN KUN ALETAAN MUODOSTAA YHTEYDEN MEIHIN.
Juu ei liity. Ole hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen tottuu. Miten voi ikävöidä jotain mitä ei ole koskaan saanut? Enemmänkin mua ahdistaa nykyään ajatus läheisyydestä kun koko elämän olen ollut yksin. N28
Välillä on kausia että asiaa ei edes huomaa mutta on hetkiä, jolloin tekisi mieli vain romahtaa siihen paikkaan. Ne hetket ovat niitä kun näkee perheellisiä kavereitaan perheineen.
M39
En normaalisti tykkää halailusta ja koskettelusta poislukien mahdollisen kumppanin kosketus. Lapseni halailu toki eri asia.
Mutta siis, kuinka jaksan ilman toisen ihmisen läheisyyttä? Helvetin huonosti ja usein tekisi mieleni vain kuolla pois. Ja vieraan ihmisen kosketuskammokin on muuttanut muotoaan. Tuntuu hyvältä, kun saa esim. asiakaspalvelijan käden hipaisun vaihtorahaa antaessa tai kuusikymppisen työkaverin hartiahieronta yllätyksen (vanhan ihmisen kosketus ollut ennen pahimpia kammojani).
Ilman tärkeän ihmisen läheisyyttä tuntuu vain turhalta elää, vaikka kaikki muu onkin elämässä kunnossa harrastuksineen ja ystävineen. Läheisyys on paljon tärkeämpää kuin seksi, joskin läheisyys saa haluamaan seksiäkin enemmän.
Ei ole mulle mikään ongelma. Lähtökohtaisesti muut ihmiset on niin viimesen päälle typeriä ja perseestä, että minä kyllä viihdyn aivan hyvin itseni seurassa. Ihan riittävästi joutuu olemaan tekemisissä aivokuolleiden paskiaisten kanssa työpäivän aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kaipaan läheisyyttä niin että sattuu! Mun mies ei pidä kosketuksesta ja se rajoittuukin rakasteluun muutaman viikon välein. Ei tosiaan riitä mulle, en edes kiihotu ilman päivittäistä halausta. Muuten ihana mies mutta...
Onneksi mulla on ystävä samassa tilanteessa tahollaan. Siksipä me annamme toisillemme YYA:ta, tänäänkin:) Ihanaa kun toinen pitää kädestä kun ollaan lenkillä, silittää poskea, pörröttää hiuksia ja halaa niin että tuntuu sisuksissa saakka.
Tuon ystävyyden voimalla jaksamme kotona ilman läheisyyttä
Kun kaipaan läheisyyttä otan kissan syliin ja paijaan sitä.
M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mulle mikään ongelma. Lähtökohtaisesti muut ihmiset on niin viimesen päälle typeriä ja perseestä, että minä kyllä viihdyn aivan hyvin itseni seurassa. Ihan riittävästi joutuu olemaan tekemisissä aivokuolleiden paskiaisten kanssa työpäivän aikana.
Minuakin ärsyttää suuri osa ihmisistä, mutta kun läheisyydenkaipuussani mietin sellaista hetkeä missä ollaan vaan hiljaa sylikkäin, niin siihen kyllä kelpaisi ärsyttäväkin tyyppi. Osaa nekin silittää.
Ei sitä jaksakaan. Oma avioliittoni päättyi juuri sen vuoksi, että mies vain päätti olla koskematta. Ei halauksia, ei suukkoja, ei sohvalla vierekkäin istumista. Ei edes nukuttu yhdessä ettei voinut toisen painautua kiinni öisinkään. Onneksi töissä hyvä porukka ja silloin tällöin haleja, kun työkaverit palasi lomilta tai onniteltiin syntymäpäivinä ym.
Sitten ihastuin toiseen. Juurikin tällaiseen halailevaan, mukavaan työkaveriin. Tykkää silitellä ja pitää kädestä. Aivan ihanaa.