Mies sanoo haluavansa erota lähes joka riidan yhteydessä...

Vierailija kirjoitti:

Tuttu kiinteistönvälittäjä kertoi, että hänellä oli myytävänä tällaisen parin koti. Vaimo oli aina uhkaillut erolla ja lopulta mies oli sanonut, että ok. Ja ihan oikeasti ottanut eron ja kämppä myyntiin. Vaimo oli omlut hädissään ja yrittänyt perua kaikkea koko ajan, mutta ero oli tullut. Se erolla uhkailu on henkistä väkivaltaa ja minusta mies oli tehnyt tuossa ihan oikein.

Minulla oli myös tuollainen vaimo, nykyään menee elämä muutenkin paremmin kun lopulta tein päätöksen ja hain eroa. Hetkeäkään en ole katunut, vaikka erostakin tehtiin minun syy.

M34

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exä harrasti tuota myös saadakseen tahtonsa läpi. Meillä oli pienet lapset, vaivalla remontoitu pirtti yms. En halunnut erota, joten taivuin. Ja nöyrryin.

Kunnes koitti se päivä, että hyväksyin jatkuvan ulinan erosta. Sanoin, että selvä. Otin lapset ja häivyin. Johan muuttui ääni kellossa, mutta takaisin en suostunut palaamaan. Siitä alkoi sitten miehen todellinen iso kiukku, joka kestää vieläkin, vaikka erosta on jo kaksi vuotta. Veti lapset härskisti mukaan kiusantekoonsa.

Niinpä. Olisiko jolla kulla neuvoa siihen, miten tämä vältetään? Meillä kun mies on jo puhunut lapset puolellensa samoin kuin viranomaisetkin. Kertonut keksittyjä tarinoita minusta, riitojen yhteydessä aina lapsille kertoo kuinka minä aloitin nimen ja kuinka hänen ja lapsien elämä paranee heti, kun he vain pääsevät minusta eroon. Ja lapset uskovat tämän, ovat alkaneet pyytää eroa. Mutta kun en minä halua lapsistani erota!!!

Mitä tällaiselle miehelle voi tehdä?

Alan olla täysin epätoivoinen - ja tässä tulikin samalla jo vastaus sinulle joka kysyit miksi sisään tällaista miestä... Uhkauksien vuoksi, kaiken sen vuoksi mitä hän voi vielä minulta viedä.

T. Nro 9, 12 ym.

Sanot miehellesi, et OK, ota vain lapset hoitoosi, mä lähden. Kyllähän sä lapsiasi näkisit säännöllisesti kuitenkin, jos jostain ihmeellisestä syystä mies todella lapset itselleen haluaisi. 99%:n varmuudella ei halua, mutta käyttää lapsiasi kohtaan tuntemaa rakkautta sinua itseäsi vastaan ja lapsia valtataistelun välikappaleina. Lapset tulevat tämän kyllä älyämään, kunhan vanhenevat. 

Mutta älä sinä käytä lapsiasi tekosyynä sille, että jäät sairaaseen suhteeseen ja luot näin osaltasi heille epätervettä perhemallia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen mies. On tehnyt sen erohakemuksenkin jo monta kertaa, vaan aina lopulta perunut.

Älä kysy miksi oon yhä tässä. Helpottavaa silti kuulla että en ole ainut, jolle tätä hoetaan joka riidan yhteydessä.

- Mitä sinä itse teet Ap noissa tilanteissa? Väitätkö vastaan, haluat itsekin eron, vaiko mitä?

Itse rakastan miestäni koko ajan vähemmän, jos nyt edes rakastan enää. Mutta sen erohakemuksen teen itse vain kerran, ja silloin olen tosissani.

Minä olen joskus uupuneena sanonut, että kai se ero sitten olisi parasta.

Tästä mies on saanut hyvän syyn vittuilla vittuilla minulle jatkossa, että MINÄ en rakasta häntä ja MINÄ haluan vaan erota. Prkl jos haluaa erota niin lähtisi vain.

T:nro 6

Minä sanoisin tuollaiselle miehelle että hänen käytöksensä on niin huonoa ettei häntä voi rakastaa eikä  hän sitä ansaitse. Ja lähtisin. Ihme masokisti olet, jäämällä huonoon suhteeseen estät itseäsi tulemasta onnelliseksi. Ei  tuollaisen miehen mielipiteillä ole mitään väliä.

En ole masokisti, olen vain uupunut. Ei ole voimavaroja enää. Luulin löytäneeni hyvän miehen ja koko maailma on mennyt pikkuhiljaa ihan rikki. Vaikea varmasti kuvitella tilannetta.

Mun mieheni laittelee sitten esimerkiksi facebookiin meistä juttuja ja kuvia, sydänten kera ja niin rakastaa niin rakastaa. Lähipiirillä ei siis ole mitään hajua mitä on todellisuus. En siis voi odottaa tukea mistään ja yksin en vaan jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen mies. On tehnyt sen erohakemuksenkin jo monta kertaa, vaan aina lopulta perunut.

Älä kysy miksi oon yhä tässä. Helpottavaa silti kuulla että en ole ainut, jolle tätä hoetaan joka riidan yhteydessä.

- Mitä sinä itse teet Ap noissa tilanteissa? Väitätkö vastaan, haluat itsekin eron, vaiko mitä?

Itse rakastan miestäni koko ajan vähemmän, jos nyt edes rakastan enää. Mutta sen erohakemuksen teen itse vain kerran, ja silloin olen tosissani.

Minä olen joskus uupuneena sanonut, että kai se ero sitten olisi parasta.

Tästä mies on saanut hyvän syyn vittuilla vittuilla minulle jatkossa, että MINÄ en rakasta häntä ja MINÄ haluan vaan erota. Prkl jos haluaa erota niin lähtisi vain.

T:nro 6

Kiitos kommenistasi nro 6! Ja eihän tämä voi olla tottakaan, sillä mun mies tekee ihan tismalleen samaa! Ja väittää sitten mulle, että minähän sen eron haluan, ei hän tietenkään, ja hän vain sen vuoksi sanoi koko asiasta kun kuulee että minä sen eron haluan.

Onko näillä tällaisilla miehillä joku käsikirja jota ne kaikki lukevat?

T. Nro 9 ja 12

Kommentoin sivusta: kyllä se on geeneihin printattu tämä miesten käsikirja :D Monistuu isältä pojalle aikanaan. Miehillä on hirveä pelko vastuunkantamisesta, syytetään aina naista omista teoista ja sanoista. Minä en ole 50 elinvuoteni aikana tavannut yhtään suoraselkäistä ja vastuunkantoon kykenevää miestä. Miestä joka uskaltaisi myöntää että syy oli hänessä (edes osittain), se on aina naisessa, vaikka mies löisi naista. Valtataistelua tuo on, jatkuva erolla uhkaaminen ja yritys alistaa toista. Vaikka poikalapsen kasvattaisi miten vastuuntuntoiseksi ja ajattelevaksi mieheksi, ko "geenivirhe" on ja pysyy ja tulee taatusti esille viimeistään pitkässä parisuhteessa.

Mä olen tuollainen. Opittu tapa. Lapsuudenkodissa heitettiin aina pihalle, jos joku ei mennyt niin kuin äiti olisi halunnut. Vietiin avaimet ja laukku heitettiin perässä.. Viikon, kahden päästä soitettiin ja ihmeteltiin miksei ole lasta näkynyt kotona.

Itse rakastan miestäni, mutta jos suutun jostain, olen heti heittämässä sitä pihalle. En todellakaan halua, että hän lähtee, mutta teen sen jotenkin tavan vuoksi. Nyt olen pääsemässä eroon tästä ja yritän rauhoittua.

Vierailija kirjoitti:

Onko normaalia että mies joka riidan yhteydessä sanoo haluavansa erota ja muutenkin syyllistäen arvostelee ilman minkäänlaista kunnioitusta noissa tilanteissa minua kohtaan. Naimisissa ollaan ja lapsia on. Riitä voi olla mikä vaan ihan perus juttu, siltikin lopputulos on erolla uhkailu ja minun haukkuminen lopulta huudon kera. Mistä tämmöinen johtuu?

Sanoisin että riitely voi olla sinulle perus juttu mutta monille ihmisille se ei ole mitään perus juttua, siksi miehesi haluaa sinusta eroon koska riitelet.

Kaverin vanhemmat oli juuri tuollaisia, mutta toisinpäin. Äitinsä oli koko ajan heittämässä avioeropapereita pöytään pienimmästäkin asiasta. Kun molemmat lapset tulivat viimein täysi-ikäisiksi, erosivat lopullisesti. Eroa sitten puitiin lasten kautta, lapsille tuli masennukset sun muut häiriöt.

Toisin sanoen ajattele lasten kannalta, onko tuollaista ainaista tappelua kiva kuunnella.

Tuo että ap:n mies kääntää jutun niin, että ap onkin se joka haluaa erota eikä rakasta, kertoo manipuloivasta luonteesta ja on pirullinen lisä henkiseen väkivaltaan jota hän harjoittaa. Samasta kertoo facebookissa brassailu onnellisesta avioelämästä, sillä se ajaa vaimon yksin nurkkaan jossa hänet on helppo pitää ja jatkaa manipulointia ja väkivaltaa.

Erittäin sairas kuvio joka syö kohtuuttomasti ihmistä. Ehdottomasti perheneuvolaan ja pian.

Vierailija kirjoitti:

Onko normaalia että mies joka riidan yhteydessä sanoo haluavansa erota ja muutenkin syyllistäen arvostelee ilman minkäänlaista kunnioitusta noissa tilanteissa minua kohtaan. Naimisissa ollaan ja lapsia on. Riitä voi olla mikä vaan ihan perus juttu, siltikin lopputulos on erolla uhkailu ja minun haukkuminen lopulta huudon kera. Mistä tämmöinen johtuu?

Oman kokemuksen mukaan. Sori. Jos mies puhuu erosta, hän haluaa erota..

Minkälaisessa kunnossa on parisuhteenne? onko siihen tullut muutoksia positiiviseen/negatiiviseen suuntaan? kuormittaako suhdetta jokin muu asia? Erolla kenenkään ei pidä uhkailla, mutta onko siihen sitten olemassa jokin syy joka johtuisi edellämainituista kysymyksistä

Minä olen parisuhteessa se joka on monta vuotta sanonut, että erotaan koska olen oikeasti tosi onneton kumppanini kanssa sillä hän kohtelee mua kuin paskaa.

Mutta miespä se aina alkaa sitten tsemppaamaan niin, että se pahin kiukkuni laantuu enkä saa vietyä eroa loppuun :(

Ja sitten mies palaa takaisin kusipää käytökseensä. Lopulta mä en taas enää kestä elämääni ja haluan erota ja oravanpyörä jatkuu :(

Mulla oli tälläinen mies aikoinaan. Ei meillä sellaisia kunnon riitoja juurikaan ollut (pari hänen ylimustasukkaisuudestaan johtuvaa) mutta pientä väittelyä useamminkin ja nämä aina päättyi siihen että mies naljaili "Varmaan ois parempi erota jos näin paska suhde on" ja mä aina sit siihen että hei äläs ny viitsi...

Jossain vaiheessa aloin olla kypsä ja totesin hänelle että niin pitkään olet tota sanonut että kerran vielä sanot noin niin sitten erotaan.

Ja se riita tuli ja se sama lause, totesin vaan että "Niin, kyllä todellakin taitaa olla parempi sitten erota. Mä tästä rupeankin katsomaan kämppiä ja muutan pois heti kun mahdollista." Siihen mies vielä tuhisi ja puhisi että joo hyvä ajatus, siitä vaan.

No auta armias kun näki mun selailevan asuntosivuja mikä riemu siitä repesi. Mutta mä pidin pääni ja muutin pois ja tämä on ollut paras päätös ikinä. Nykyään naimisissa normaalin ja KUNNIOITTAVAN miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen mies. On tehnyt sen erohakemuksenkin jo monta kertaa, vaan aina lopulta perunut.

Älä kysy miksi oon yhä tässä. Helpottavaa silti kuulla että en ole ainut, jolle tätä hoetaan joka riidan yhteydessä.

- Mitä sinä itse teet Ap noissa tilanteissa? Väitätkö vastaan, haluat itsekin eron, vaiko mitä?

Itse rakastan miestäni koko ajan vähemmän, jos nyt edes rakastan enää. Mutta sen erohakemuksen teen itse vain kerran, ja silloin olen tosissani.

Minä olen joskus uupuneena sanonut, että kai se ero sitten olisi parasta.

Tästä mies on saanut hyvän syyn vittuilla vittuilla minulle jatkossa, että MINÄ en rakasta häntä ja MINÄ haluan vaan erota. Prkl jos haluaa erota niin lähtisi vain.

T:nro 6

Kiitos kommenistasi nro 6! Ja eihän tämä voi olla tottakaan, sillä mun mies tekee ihan tismalleen samaa! Ja väittää sitten mulle, että minähän sen eron haluan, ei hän tietenkään, ja hän vain sen vuoksi sanoi koko asiasta kun kuulee että minä sen eron haluan.

Onko näillä tällaisilla miehillä joku käsikirja jota ne kaikki lukevat?

T. Nro 9 ja 12

Kommentoin sivusta: kyllä se on geeneihin printattu tämä miesten käsikirja :D Monistuu isältä pojalle aikanaan. Miehillä on hirveä pelko vastuunkantamisesta, syytetään aina naista omista teoista ja sanoista. Minä en ole 50 elinvuoteni aikana tavannut yhtään suoraselkäistä ja vastuunkantoon kykenevää miestä. Miestä joka uskaltaisi myöntää että syy oli hänessä (edes osittain), se on aina naisessa, vaikka mies löisi naista. Valtataistelua tuo on, jatkuva erolla uhkaaminen ja yritys alistaa toista. Vaikka poikalapsen kasvattaisi miten vastuuntuntoiseksi ja ajattelevaksi mieheksi, ko "geenivirhe" on ja pysyy ja tulee taatusti esille viimeistään pitkässä parisuhteessa.

Ohis, mutta äärettömän surullista, ettet tunne lainkaan normaaleja, hyviä miehiä. Itse olen saanut lapsuudessani todella hyvän mallin parisuhteesta, ja olen vastaavasti valinnut puolisonikin samoilla spekseillä. Kuvaamasi ja ap:n maailmankuva kuulostaa todella onnettomalta -tsemppiä teille!

Vierailija kirjoitti:

Minä olen parisuhteessa se joka on monta vuotta sanonut, että erotaan koska olen oikeasti tosi onneton kumppanini kanssa sillä hän kohtelee mua kuin paskaa.

Mutta miespä se aina alkaa sitten tsemppaamaan niin, että se pahin kiukkuni laantuu enkä saa vietyä eroa loppuun :(

Ja sitten mies palaa takaisin kusipää käytökseensä. Lopulta mä en taas enää kestä elämääni ja haluan erota ja oravanpyörä jatkuu :(

Kun kerran itsekin noin selkeästi tunnistat tuon epäterveen käyttäytymismallin suhteessanne ja tiedät ettei se  siitä mihinkään muutu, niin mikä estää eromasta? Olisit yksin varmasti paljon onnellisempi elämässäsi kuin nyt huonon kumppanin kanssa.

Hän haluaa selvästi erota, mutta ei saa selvästikään aikaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta, minun mieheni on samanlainen.

Elämä on niin raskasta, etten osaa valitettavasti mitään neuvoja antaa. Minulle ainakin ne kaikki pahat sanat jäävät mieleen ja varjostavat ns. hyviäkin aikoja. Mies ei tätä ymmärrä lainkaan, eikä myöskään pyytele sanomisiaan anteeksi missään vaiheessa. Yleensäkin laittaa kaiken aina kinun syyksi niin että hänellä on mielestään lupa minua haukkua.

Suoraan mun elämästä.. 😣

Vierailija kirjoitti:

Onko normaalia että mies joka riidan yhteydessä sanoo haluavansa erota ja muutenkin syyllistäen arvostelee ilman minkäänlaista kunnioitusta noissa tilanteissa minua kohtaan. Naimisissa ollaan ja lapsia on. Riitä voi olla mikä vaan ihan perus juttu, siltikin lopputulos on erolla uhkailu ja minun haukkuminen lopulta huudon kera. Mistä tämmöinen johtuu?

No ei ole normaalia. 

Millä tavalla reagoit kun mies huutaa haluavansa erota? Alatko sovittelemaan, näytätkö miehelle että piikki osuu ja hän saa taas kokea olevansa se, joka pitää suhdetta yllä?

Mä sanoisin että seuraavaa riitaa varten, tulosta valmiiksi eropaperit mutta tyhjinä. Kun mies määkii haluavansa erota, kaivat tyynen rauhallisesti laput esille ja sanot että nyt riitti. Joko eroatte nyt, mies hakekoon eronsa itse, tai sitten se perkele vaikenee moisesta iäksi koska se on täydellisen typerä ja lapsellinen uhkaus.

Toi siis tietty oletuksena että olette naimisissa. Jos ette ole, niin muuten sama mutta ilman paperia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko normaalia että mies joka riidan yhteydessä sanoo haluavansa erota ja muutenkin syyllistäen arvostelee ilman minkäänlaista kunnioitusta noissa tilanteissa minua kohtaan. Naimisissa ollaan ja lapsia on. Riitä voi olla mikä vaan ihan perus juttu, siltikin lopputulos on erolla uhkailu ja minun haukkuminen lopulta huudon kera. Mistä tämmöinen johtuu?

No ei ole normaalia. 

Millä tavalla reagoit kun mies huutaa haluavansa erota? Alatko sovittelemaan, näytätkö miehelle että piikki osuu ja hän saa taas kokea olevansa se, joka pitää suhdetta yllä?

Mä sanoisin että seuraavaa riitaa varten, tulosta valmiiksi eropaperit mutta tyhjinä. Kun mies määkii haluavansa erota, kaivat tyynen rauhallisesti laput esille ja sanot että nyt riitti. Joko eroatte nyt, mies hakekoon eronsa itse, tai sitten se perkele vaikenee moisesta iäksi koska se on täydellisen typerä ja lapsellinen uhkaus.

Toi siis tietty oletuksena että olette naimisissa. Jos ette ole, niin muuten sama mutta ilman paperia. 

AP täällä lopultakin vastailee.. luulen että taustalla on mieheni kohdalla uupumista/ylikuormittumista arjessa. Hermot on kireällä ja siitä riidat sitten helposti pahenee. Vaikka tiedän tämän, niin siltikin väistämättä mietin miksi ero on hänellä mielessä? Tai miksi semmoista hoetaan riidan yhteydessä. Olen itse käynyt todella pohjalla ja ollut sairaslomallakin kun väsyin. Siltikään en eroa miettinyt. Enkä edelleenkään mieti. En ymmärrä miten ero tai toisen haukkuminen helpottaisi omaa jaksamistani/ratkaisisi ongelmia? Eri asia tietenkin jos en rakastaisi puolisoani. Onko tästä siis kyse mieheni kohdalla kuitenkin lopulta kenties? AP

Up

On kokemusta. Yksinkertainen ja hyvin ikävä vastaus asiaan on, että miehesi on narsisti. Itsekin roikuin tuollaisessa liitossa kauan, kunnes totuus valkeni. Yksi kaunis päivä sitten päätin että nyt loppuu erolla uhkaileminen ja panin eron vireille. Vaikka nuorin oli vielä pieni taapero. Toki itkin ja surin eroa, mutta sekuntiakaan en katunut saati miettinyt päätöksen perumista. Jatkuva erolla uhkailu ja vittuilu on henkistä väkivaltaa.