Isän puolelta 0 serkkua, äidin puolelta 2. Omalla lapsellani 0 serkkua :(

Haluatko jatkaa lapsillesi ja lastenlapsillesi ja lastenlapsienlapsille samaa katkeruutta?

Teidän on katkaistava kierre.

Teidän tehtävä ainakin kuusi lasta, että suku voisi kasvaa. Ja sukujoulut mahdollisia. Ehkäpä saat kokea jo mummelina sukujoulun kun nyt panostat tulevaan, etkä vain narise

Vierailija kirjoitti:

Haluatko jatkaa lapsillesi ja lastenlapsillesi ja lastenlapsienlapsille samaa katkeruutta?

Teidän on katkaistava kierre.

Teidän tehtävä ainakin kuusi lasta, että suku voisi kasvaa. Ja sukujoulut mahdollisia. Ehkäpä saat kokea jo mummelina sukujoulun kun nyt panostat tulevaan, etkä vain narise

Olen tosiaan lähes 40... Ja miehetön.

Ja ainoa lapseni nyt 13v enkä oikeastaan edes halua lapsia kun tämänkin kanssa ollut vaikeaa. Rahallisesti varsinkin kun mummolat ei syydä tavaraa ja rahaa.

Ap

En tiedä, kuinka monta serkkua minulla on. En ole tavannut kaikkia. Minulla on yli kymmenen sisarusta ja niillä yhteensä noin sata lasta. Noilla lapsillakin on jo lapsia. Ei ole tiivistä yhteyttä kellään ja sukujuhlia hieman vaikea järjestää, koska ihmisiä niin paljon. Olisi kiva, jos ois "normi määrä" sukua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sinä olisit vielä asian vielä muuttaa halutessasi (paitsi jos omien lasten saaminen on vaikeaa). Olisit voinut tehdä lapsellesi sisaruksia useamman niin hän ehkä olisi saanut sitten aikuisiällä kokea näitä perhetapahtumia sisarusten mahdollisten lasten ja omien lastensa kautta. Mutta jos olet jättänyt hänet ainoaksi niin sittenpä sille ei paljoa voi jos ei lapsesi löydä isompaa sukua omaavaa miestä.

Lapsillamme on 10 serkusta viidestä eri perheestä. Vietämme joulut yhdessä sekä kaikki muutkin juhltatapahtumat ja arkisemmatkin asiat. Läheisiä ollaan. Tokihan tämä olisi toisinkin voinut mennä, että kiitollinen saa olla.

Minulla ei olisi tätä yhtäkään jos en olisi vahinkoa pitänyt! Isänsä ei halua olla tekemisissä. Oma isäni on kuollut, äitini dementoitunut joten ei ole lapsella mummoloita. Yksi elossa oleva setä 80+ v, ihan vieras ihminen minulle. Alle 60v sukulaisia ei ole muuta kuin kaksi serkkuani jotka olen nähnyt 30+ vuotta sitten. En tiedä mistä heidät löytäisi. Tuskin väliä enää löytääkään.

Ihanko oikeasti olisi mielestäsi pitänyt ilman miestä ja mitään turvaverkkoa, läheisiä tehdä monta lasta? Melkoinen selviytymiskamppailu ollut yhdenkin kanssa....

Et aloituksessasi avannut koko tilannettasi niin vastauksia voi kirjoittaa vaan oletusten pohjalta. Tilanteessasi en olisi tietenkään tehnyt montaa lasta, mutta olisin yrittänyt yhden sisaruksen lapselle saada tai tietysti ensisijaisesti olisin yrittänyt saada vakaan parisuhteen johon niitä lapsia olisi voinut useamman tehdä. Tämä ei tietenkään aina ole mahdollista. Mutta kyllä yh:kun olisin yrittänyt vähintään kahta lasta.

16

Minulla on paljon serkkuja, mutta tietyistä syistä aika tavoittamattomissa, eli aika lailla sama kuin olisin serkuton, tosin lapsena muutaman kanssa leikittiin kerran vuodessa.

Olen ainoa lapsi ja kun seurustelin toisen ainoan lapsen kanssa, mietin kieltämättä sitä tulisiko meidän mahdollisesta yhteisestä lapsesta yksinäinen. Nyt olen sellaisen miehen kanssa, jonka ainoa sisarus ei koskaan lapsia tule saamaan, eli sama juttu. On myös rankka ajatus ettei ole lähisukulaisia jotka voisivat auttaa joskus lapsen kanssa.

No, täytyy vain pitää kaverit läheisinä ja he ovat sitten vähän niin kuin tätejä ja setiä ja heidän lapsensa serkkuja. Äidillänikin on ollut paljon kavereita joiden kanssa olin lapsena läheinen.

Mulla viitisenkymmentä serkkua äidin puolelta, isän puolelta ei yhtään. Nuorempana olin paljon tekemisissä joidenkin serkkujen kanssa, mutta yksissäkään serkkujen ristiäisissä, hautajaisissa tai häissä en ole ollut. Eikä muutenkaan juuri facebookia lukuunottamatta olla tekemisissä.

Että sukua on, mutta ei se näy meidän elämässä yhteisinä juhlina.

Eikö kavereita voisi kutsua juhlapyhinä?

Mulla on isän puolelta nolla serkkua ja äidin puolelta yli 30. Ikinä meillä ei ole mitään sukujouluja ollut, vaan aina oman perheen kesken.

Omalla lapsella on äidin puolelta kuusi serkkua ja isän puolelta kaksi. Serkkuja näkee harvakseltaan jossain juhlissa, eivät he ole toisilleen mitenkään läheisiä.

Mulla on 16 serkkua, lapsella 0. Onneksi on pikkuserkkuja kuitenkin.

Sinulla on vain yksi lapsi, joten olet tehnyt itse saman valinnan lapsellesi.

Meillä on serkkuja, mutta ei olla läheisiä. Kerran oli miehen sisko perheineen meillä jouluna isovanhempien kanssa, ja ei ollut kovin kivaa. Minä olin se, joka tein kaiken, ilman kiitosta, ja muut sitten jutteli keskenään. Oma perhe jouluna on parasta seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluatko jatkaa lapsillesi ja lastenlapsillesi ja lastenlapsienlapsille samaa katkeruutta?

Teidän on katkaistava kierre.

Teidän tehtävä ainakin kuusi lasta, että suku voisi kasvaa. Ja sukujoulut mahdollisia. Ehkäpä saat kokea jo mummelina sukujoulun kun nyt panostat tulevaan, etkä vain narise

Olen tosiaan lähes 40... Ja miehetön.

Niiin, vielä voit saada minra lasta, kun pistät rattaat pyörimään... lopeta narina... pari yhenyön juttuu ja sun suku jatkuu

Minulla on yksi serkku, mieheni ei tiedä kuinka monta serkkua hänellä on. Hän ei ole tavannut heitä 30 vuoteen. Lapsilla on kaksi serkkua, jotka ovat heitä 15 vuotta vanhempia, eli eivät kovin läheisiä. Sukujuhlissa meitä on kuitenkin 25, eli enemmän kuin mitä yhden pöydän ympärille saa mahdutettua. Näin on hyvä.

Mulla on tasan 0 serkkua, enkä ole ikinä mitään sukujouluja kaivannut. 

Mulla on serkkuja molemmilta puolilta 10 eli yhteensä 20. Vanhempani eivät juurikaan halunneet olla yhteydessä sisaruksiinsa, joten huonosti minäkään serkkuihini tutustuin. Lapsuudessani ei käyty kenenkään häissä, rippijuhlissa tms. Yhden serkkuni ristiäisissä olen ollut. Suurinta osaa serkuista en edes tuntisi, jos vastaan kadulla kävelisivät. Olisi toki kiva tuntea sukuaan paremmin, mutta en minä näitä kovin aktiivisesti mieti.

Omilla lapsillani on 5 serkkua, joista kolmeen lähempänä asuvaan ollaan yhteydessä melko usein. Omiin isompiin juhliin kutsutaan ystäviä, jotka ovat olleet mukana pitkään. Nytkin parin viikon päästä on rippijuhlat, joihin on tulossa nelisenkymmentä ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on serkkuja molemmilta puolilta 10 eli yhteensä 20. Vanhempani eivät juurikaan halunneet olla yhteydessä sisaruksiinsa, joten huonosti minäkään serkkuihini tutustuin. Lapsuudessani ei käyty kenenkään häissä, rippijuhlissa tms. Yhden serkkuni ristiäisissä olen ollut. Suurinta osaa serkuista en edes tuntisi, jos vastaan kadulla kävelisivät. Olisi toki kiva tuntea sukuaan paremmin, mutta en minä näitä kovin aktiivisesti mieti.

Omilla lapsillani on 5 serkkua, joista kolmeen lähempänä asuvaan ollaan yhteydessä melko usein. Omiin isompiin juhliin kutsutaan ystäviä, jotka ovat olleet mukana pitkään. Nytkin parin viikon päästä on rippijuhlat, joihin on tulossa nelisenkymmentä ihmistä.

Veikkaan, että serkuttomuus on sivuongelma ja koska lapsi joutuu olemaan ainokainen, toivoisi ap hänelle edes serkkuja. Itse koen ainakin suuremmaksi ongelmakseni sen, ettei ole vanhempia, isovanhempia t ai sisaruksia .

Isän suvusta ei tietoa. Äidin puolelta on ainakin 2 puoliserkkua. Lapsella ei ole yhtään serkkua.

N47

Vierailija kirjoitti:

Isän suvusta ei tietoa. Äidin puolelta on ainakin 2 puoliserkkua. Lapsella ei ole yhtään serkkua.

N47

Lisäys:

Mulla ja sisaruksilla ei koskaan ollut mummoa tai ukkia. Ei serkkuja tai muita sukulaisia.

Miehellä 8 sisarusta, joista kaksi on kuollut. Jouluja ei ole ikinä oltu yhdenkään näistä kanssa ja mies on oikeastaan tekemisissä vain yhden veljensä kanssa säännöllisesti. Lapsilla on lähes 30 serkkua, eivätkä tunne näistä kuin muutaman. Yhden nuorempi poika tuntee koulusta, enemmänkin kuin siitä, että on serkku. 

Vierailija kirjoitti:

Miehellä 8 sisarusta, joista kaksi on kuollut. Jouluja ei ole ikinä oltu yhdenkään näistä kanssa ja mies on oikeastaan tekemisissä vain yhden veljensä kanssa säännöllisesti. Lapsilla on lähes 30 serkkua, eivätkä tunne näistä kuin muutaman. Yhden nuorempi poika tuntee koulusta, enemmänkin kuin siitä, että on serkku. 

Lisään, että enojensa kanssa lapset ovat tekemisissä aika paljon, mutta enot ovat lapsettomia ja voi jo sanoa, että vanhoja poikia ovat. Miestä ei vain kiinnosta olla sisarustensa kanssa läheinen, enkä minä voi pakottaa.