Kauniin naisen elämän ongelmia vähätellään?

Vierailija kirjoitti:

Kauniista saa helpommin ruman kuin toisin päin.

Siinäpä ratkaisu.

Jep!

Kiinnostaisi että mitenköhän iso osa niistä kauniista, jotka kokevat kärsivänsä kauneutensa tähden, ovat yrittäneet olla rumempia?

Onko kyse siitä, että ei pidä ongelmana niinkään sitä kauneutta, vaan sen tuomia haittoja? Ei halua luopua kauneudestaan, vain sen tuomista ongelmista?

Toisin sanoen vaatisi että muiden pitäisi muuttaa asennetta kauniita kohtaan, olla heitä kohtaan yhtä reiluja kuin muitakin, ja ei saisi kiinnittää ylimääräistä huolimatta kauneuteen, vaan pitäisi huomioida luonne ym. henkiset ominaisuudet. Kauniilla pitäisi olla yhtä helppoa elämää kuin muillakin, mutta samalla pitäisi olla oikeus näyttää kaikkia muita paremmalta (ilman että ulkonäköön kuitenkaan kiinnitetään mitään huomiota...).

Jos valittaa kauneuden ongelmista mutta silti pitää vaivaa nähden yllä kauneuttaan, jopa meikkaa itsensä vielä upeammaksi, niin ei ihme jos joku vähättelee kauniin ulkonäöstä johtuvia "ongelmia".

En tiedä miten helppoa kauniin on itseään rumentaa. Vaatisiko se sitten liikaa vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Minä "vähättelen" kauniiden ihmisten ULKONÄÖSTÄ JOHTUVIA ongelmia, koska itselläni rumuus on elämässä oikeastaan ainut suuri ongelma. Jos saisin olla kaunis tai edes tavallisen näköinen, niin hyväksyisin ne ongelmat, mitä kauneudesta tulee.

Monet kauniiden ihmisten ongelmat ovat suoraa seurausta kauneuden tuomista mahdollisuuksista: esim.

.....

Kauniilla on myös toki omat ongelmansa - kuten kaikilla muillakin -, jotka eivät liity ulkonäköön mitenkään.

Tuo oli oikeastaan aika älykäs kirjoitus.

Olen huomannut

Itse kuulen usein kehuja ulkonäöstäni ja ainakin mielenterveysongelmia on vähätelty terveydenhuollossa. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa kutsuttu ujoudeksi jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniista saa helpommin ruman kuin toisin päin.

Siinäpä ratkaisu.

...

En tiedä miten helppoa kauniin on itseään rumentaa. Vaatisiko se sitten liikaa vaivaa?

Eiköhän todellinen kauneus tule pitkälti itsestään.

Toki kaunis voisi aina ainakin lihottaa itsensä, jolloin enää kauniskaan vartalonmalli ei auttaisi.

Ei moni kauniskaan kuitenkaan huolehdi kunnostaan ensisijassa ulkonäön takia, vaan kyse on terveydestä. Jos kauniin ja ensisijassa terveyden takia huolehditun vartalon lisäksi on vielä kauniit kasvot, ei se kasvojenkaan kauneus juuri katoa meikkaamatta jättämisellä.

Kauneudesta voi siis olla vaikeaa päästä järkevällä tavalla eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kauniilla naisilla muka asiat muuten niin hyvin? Katseita ja seksiehdotuksia he saavat paljon, mutta moni heistä ei tuollaisista välitä tai jopa inhoaa niitä. Mikä muu heillä on niin erityisen hyvin?

Rikkaiden ongelmia ehkä sopii tiettyyn rajaan asti vähätelläkin, heillä kun on oikeasti asiat todella hyvin. Eihän rikkauskaan tosin äärimmäisiltä ongelmilta kuten läheisten menettämiseltä tai omalta kuolemalta suojaa.

On itse asiassa vaikeaa löytää rakkautta ja ystäviä kauniina. Miehet ehdottelee seksiä ja naiset eivät halua kaveriksi.

Työtä saattaa saada helpommin.

Olin 25 kun vasta tosin ensimmäisen miehen jota kiinnosti minä eikä se miltä näytän ja sen tuoma unelma minusta. Ja hänetkin niin että tapasimme netissä jossa minulla oli huonoja kuvia ja livenä tavattiin vasta parin viikon juttelun jälkeen. Jos joskus erotaan en varmasti jaksa yrittää löytää ketään enää ikinä. Itsetunto alkoi olla heikoilla kun koko ajan annettiin ymmärtää ettei minun persoonallinen ole väliä tai suoraan oletettiin tyhmäksi koska eihän nättiin päähän aivot mahdu.

Olisi aina hyvä muistaa, että kauneus on tunne omasta itsestä. Muiden silmissä kauniilta näyttävä henkilö voi pitää itseään hyvin rumana ja taas toisinpäin. Jälkimmäinen tosin on vaikeaa, sillä täytyisi pystyä unohtamaan realiteetit. 

Uskon hyvin, että kauneus voi tuottaa ongelmia. Toisaalta lähes kaikilla on jotain, mikä tuottaa ongelmia tai saa muut ihmiset reagoimaan negatiivisesti. Se voi olla ylipaino, ruumuus, liika avoimuus, nörttiys, jokin vamma tai sairaus, perhetausta jne. Kauniilla ihmisillä on aivan samoja ongelmia kuin meillä muillakin. Toisaalta heillä on kauneutta ja vaikka se välillä voi tuntua taakalta, siinä on myös paljon etuja, joihin kannattaa keskittyä. Mikään ominaisuus ei ole kaikkien silmissä hyvä. 

Olisi hyvä myös aina muistaa, että jos joku tuomitsee sinut jonkin ulkoisen ominaisuuden perusteella, hän ei ole kovin älykäs ja viisas. Ja kuka välittää tyhmien ihmisten mielipiteistä...

Vierailija kirjoitti:

Väitän kyllä, että kauniit ihmiset kärsivät noin keskimäärin muita vähemmän yksinäisyydestä ja sydänsuruista. Rakkautta ja seuraa on tyrkyllä kauniille ja rikkaille enemmän kuin rumille ja köyhille. Kauneudesta on hyötyä kuten muistakin lahjoista; niitä pitää myös osata käyttää oikein.

Toisaalta kauneudesta voi olla riesaakin: kun tyrkkyjä on aina tarjolla, voi yksiavioisuus käydä hankalaksi. Kaunis ystäväni harmitteli hiljattain sitä, että olisi mieluummin ottanut sen yhden pitkän suhteen kuin monta lyhyttä. Hänellä suhteiden kompastuskivenä on aina ollut se, että toinen toistaan komeampia ja upeampia miehiä on aina tyrkyllä.

Rakkautta ei ulkonäöllä saa ja ystäväsi ei ole yksiavioinen vaikka niin väittää jos kerta pystyy aloittaa tuosta vaan koko ajan uuden suhteen.

Et sä saa kauneudella ketä vaan. Ehkä teoriassa muttei käytännössä. Käytännössä ihmisten persoonat kohtaavat ja jos omistat jonkinlaisen persoonan niin tajuat ettei ne kaikilla sovi yhteen. Ei mätsää.

Opiskeluaikana jäin porukan ulkopuolelle ja olin selvästi masentunut. Mietin itsemurhaakin kun hävetti niin paljon, enkä saanut enää edes tenttejä läpi kun mikään ei kiinnostanut.

Menin lopulta lääkäriin ja siellä oli vanhempi nainen vastassa. Kerroin olevani masentunut ja ihan rikki, tämä vilkaisee minua hitaasti päästä varpaisiin ja sanoo jotain sellaista, että masennushan on vähän sellainen.. kun sitä joka puolella toitetaan niin ihmiset uskovat olevansa masentuneita. Se on vähän kuin muotia.

Lähdin ilman lääkkeitä tai muutakaan apua.

Minä tekeydyin rumaksi eräälle matkalle Suomessa. Oli tavaton helpotus kun sai kulke RAUHASSA kerrankin. Mutta iltaelämässä niine rumukkivaatteineni kohtasin kivan urheilijan ja hän näkikin sen ruman ulkokuoreni alle. Mentiin sitten suraavan pnä jo treffeillekin jonne pukeuduin normisti ja laitoin hiukseni normisti. Kyllä oli miehellä ilahtunut ilme ja hön henkäisi : siis sinähän olet aivan upea päivänvalossa se kun on yleensä ollut juuri toistepäin! Se oli kiva juttu kokea.

Jos olette kauniita niin ru entakaa itseänne ja löydätte parempaa seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Väitän kyllä, että kauniit ihmiset kärsivät noin keskimäärin muita vähemmän yksinäisyydestä ja sydänsuruista. Rakkautta ja seuraa on tyrkyllä kauniille ja rikkaille enemmän kuin rumille ja köyhille. Kauneudesta on hyötyä kuten muistakin lahjoista; niitä pitää myös osata käyttää oikein.

Toisaalta kauneudesta voi olla riesaakin: kun tyrkkyjä on aina tarjolla, voi yksiavioisuus käydä hankalaksi. Kaunis ystäväni harmitteli hiljattain sitä, että olisi mieluummin ottanut sen yhden pitkän suhteen kuin monta lyhyttä. Hänellä suhteiden kompastuskivenä on aina ollut se, että toinen toistaan komeampia ja upeampia miehiä on aina tyrkyllä.

Miten minun ulkonäköni muka saisi aikaan sen etten ole yksinäinen? Se että olen kaunis ei tee minusta sosiaalista vaan olen ahdistunut muiden seurassa ja yksinäinen. Sydänsuruja ei ole koskaan ollut kun en ole ikinä seurustellut. Tyrkyllä oli vaikka mitä tyrkkyjä mutta ei ketään joka minulle sopisi.