Tiedätkö ketään, joka aidosti pitäisi ja nauttisi työnteosta ja työelämästä?

Minä! Tällä alalla nyt 15 v mutta nykyinen työnantaja (reilut 4 v tässä paikassa) toi työnilon jokapäiväiseksi, kiva työ ja huippuhyvä työyhteisö ja työpaikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä! Kiva oppia joka päivä uutta ja tätä on jatkunut jo yli 30 vuotta.

Ja työnkuva oli?

Sekalaisia asiantuntijatehtäviä it-alalla.

Mun mies nauttii työnteosta ihan aidosti. Tosin hän on yrittäjä, ei turhia lomia.

"Tee työtä johon sinulla on intohimoa eikä sinun tarvitse tehdä koskaan töitä"

Tämä.

Teen mieluummin mielekästä työtä pienemmällä palkalla kuin paremmin palkattua paskaduunia, jossa vain hajottaa päänsä.

Minä! Minulla on mielenkiintoinen ja aikaa vievä työ tieteen parissa. Opin joka päivä jotain uutta ja jännittävää, tulisin hulluksi ilman tätä työtä. Joskus tuntuu että haluaisin muuttaa työpaikalleni asumaan, koska silloin voisin vain ottaa torkkuja ja palata töihin heti kun unta on saanut riittävästi.

Vihaan työtäni. Aspa.

Pidän työstäni erityisesti silloin kun ei ole liikaa samalle päivälle ja kokeneemmat jaksavat jakaa tietouttaan. Työyhteisössä on kolleegoja joiden ammattitaitoa ihailen, tuntuu välillä aika mahtavalta kun huomaa oman kehityksensä ja tajuaa kuinka lähellä on sitä pistettä että itsekin osaa samaa. He ovat vähän kuin rocktähtiä. Stressi ja jatkuva epävarmuusalueella pyöriminen ovat ammattiin kuuluvia, mutta se on pakko kestää. Mikään ei kuitenkaan voita sitä tunnetta kun tietää puskeneensa kaiken epävarmuuden läpi ja huomaa ihan oikeasti auttavansa. Tuntuu välillä siltä että mikään ei ole kiinnostavampaa kuin ammattini. T.erikoistuva lääkäri

Mä tykkäsin olla entisessä työpaikassa tykkäsin työtehtävistä joita tein.

Vaihdoin työpaikkaa ja ainakin juuri nyt on rankkaa. En tiedä miksi jotkut suhtautuu niin huonosti, kun itse yritin mennä mahdollisimman avoimin mielin ja ilman mitään ennakko-odotuksia tai pätemisen tarvetta, vaikka kokemusta mulla on aika paljon. Työstäni pitäisin edelleen, ellei olis niin ikäviä työkavereita nyt. Noitten työkaverien takia tekisi mieli lopettaa koko työ, mutta kun muuten työstä tykkään enkä todelkakaan haluaisi työttömäksi. Pitänee vaan koettaa kestää ja toivoa että heilläkin asenne muuttuu tai pääsisin firman johonkin toiseen työpisteeseen. Koska työttömäksi en halua. Ja itse työstä siis pidän.

Oma mieheni pitää työstään, joka on todella stressaava ja monimutkainen. Hän onkin työnarkomaani ja tuo työt mukanaan kotiin päivittäin. Onneksi palkka on hyvä. Tosin ei paljon lohduta, jos tulee jo 35v. saamaan sydänkohtauksen.

Minä, vielä 20 vuoden jälkeenkin. Kiva työporukka ja mielenkiintoiset tehtävät. Asiantuntijatyö.

Mä tykkään työstäni tällä hetkellä, mutta päivääkään en sitä tekisi, jos saisin rahaa tarpeeksi lotossa. Voisin hyvin täyttää päiväni leppoisammallakin puuhastelulla.

t: erityisopettaja

Olen perheellinen 44- vuotias nainen ja minä kyllä tykkään työstäni. Luultavasti tekisin sitä vaikka rikastuisin. Se tuo niin paljon sisältöä elämääni ja päivät töissä menevät siivillä. Olen työpaikkoihini mennyt soveltuvuustestien ja tarkkojen haastatteluiden kautta, niin ilmeisesti niidenkin mukaan työt ovat aina minulle sopineet. Työni on melko kiireistä, päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja pitää hallita yhtäaikaisesti montaa eri projektia eri vaiheissaan. Joku voisi pitää sitä stressaavana mutta minulle se sopii ja pysyn virkeänä. Koskaan en mieti työasioita kotona eikä ne tule uniini.

Minä nauttisin työni sisällöstä, mutta inhoan työelämää :/ pelkkää kiipimistä ja nuoleskelua ja hommien jakoa sosiaalisen statuksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Oma havaintoni on, että lapsettomat ja sellaiset, joiden lapset ovat jo aikuisia, nauttivat työnteosta enemmän kuin lapsiperheelliset. Viimeksi mainittujen olen kuullut monesti valittavan ja kiroavan sitä, kuinka työ vie ihan liikaa aikaa elämästä.

En tiedä voiko yleistää. Olen lapseton, välillä suhteessa tai sinkkuna elänyt mutta töitä olen tehnyt vain rahan takia. Toiveammattia ei ole ja olen ollut pitkään samassa firmassa. Toki siellä on ollut kivaakin joskus ja olen saanut ystäviäkin mutta saan aikani kulumaan vallan mainiosti ilman palkkatyötäkin.

Mä en tunne ketään joka ei tykkäisi työstään. Työ on iso osa elämää, parasta tehdä sellaista työtä mistä tykkää. Uskon että moni suomalainen opiskelee alalle joka ei tunnu omalta mutta joka on sosiaalisesti hyväksytympi kuin sen mistä oikeasti tykkäis. Mä olen sanonut lapsille että valitsevat sellaiset ammatit joista oikeasti tykkäävät eikä sellaista joka on "cool'

Minä. Mulla on ihana työpaikka ja mielenkiintoinen työ.

Nautin siitä, on ihana mennä duuniin joka päivä.

Ärsyttää suuresti kun työ haittaa oikeaa elämää mutta rahaa on jostain saatava.

Minä pidän työstäni valtavasti. Vaikka voittaisin lotossa, en töissä käymistä lopettaisi (ehkä saattaisin hieman vähentää tehdäkseni myös enemmän niitä muita juttuja, mistä pidän). Valitettavasti nykyisestä työpaikastani en voi sanoa pitäväni. Harmi, että vaihdoin.

Kyllä on paljon valehtelijoita palstalla, vaikka tämä nyt onkin tiedetty jo heti, kun palstaa ensi kerran vilkaisi. Eiköhän meistä melkein kaikki osaisi ajalleen mielenkiintoisempaa käyttöä keksiä kuin työelämä. Mut siis jos tuo tyydyttää, niin mikäs minä olen mitään teille kertomaan. Onnea valitsemallasi tiellä!

Työni syö mut elävältä. Kuolen henkisesti.