Miten kestät tulevan talven, kun kesää ei tänä vuonna tullutkaan?

Odotan aina kovasti kesän lämpöä. Sen turvin jaksan talven yli. Pidän kaikista vuodenajoista, mutta jos joku jää tulematta tai toinen venyy ja venyy vaihtumatta, se kyllä masentaa. Syksyn väriloisto ja pikkupakkanenkin ovat kivoja, mutta jos syksy onkin vain vihmovaa räntää vaakatasossa ja luonnon väri vaihtuu vihreästä suoraan ruskeaan, ei ole kiva ei.

Se näkyi jo toukokuussa, että kunnon kesää ei tule. Omenapuuhun ei tullut kukkia, tulppaaninsipulit mätänivät kukkapenkkiin eikä pioneista näkynyt pienintäkään häiventä ennen juhannusta. Minulle oli siis selvää, että nyt on tulossa sellainen "kesä", että on otettava kaikki irti jokaisesta lämpimästä hetkestä. Aina heti kun ilma salli, makasin pihassa auringossa. Kokonaista kahdeksan päivää, masentavaa... Yritin kuitenkin ladata lämpöä noina hetkinä niin paljon kuin mahdollista. Istuskelin sitten pilvisemmillä säillä kasvihuoneessa puuhaamassa enkä edes kuvitellut laittavani herkempiä kasveja pihaan, saati tomaattia tai paprikaa lainkaan tänä kesänä.

Yritin myös saada paljon iloa kaikenlaisista kesätapahtumista ja pienestä lomamatkastakin naapurimaahan. Emme paljon päässeet reissaamaan, kun miehellä ei ollut kesälomaa enkä yksin viitsi pienen lapsen kanssa lähteä kauas.

Ensi kesänä aion kustantaa perheeni viikoksi etelään. Kaiken varalta. Hotellia jo katsellaan :) . Meidän asuntovelkaisella lapsiperheellämme ei valitettavasti ole varaa lähteä syyslomalla reissuun, jos haluamme ensi kesänä lähteä. Valintoja on siis tehtävä. Mieluummin haluan lämpöä kesällä.