Kuinka moni pystyy oikeasti dumppaamaan hyvän kumppaniehdokkaan vain tatuoinnin vuoksi!?

Jere kirjoitti:

Itse olen niin tasokas, että ei tarvitse huoraleimoihin kajota.

Tasottomammat joutuvat tietenkin pähkäilemään asian kanssa.

Jep, kuulostat muuten ihan supertasokkaalta. Onnellisia ovat ne leimattomat laatunaiset, jotka saavat paistatella erinomaisuutesi valossa.

Vierailija kirjoitti:

No annan niitä kaivattuja vastauksia.

Tatuoinnin ottaminen kertoo ihmisestä ainakin sen, että ihminen uskoo olevansa samanlainen läpi elämänsä. Siis 18-vuotiaana uskoo, että myös 60-vuotiaana on sama maku, tyyli, uskomukset, aatteet, ajatukset, mieltymykset jne. Tällainen ihminen uskoo olevansa valmis, muuttumaton. Ei ole siis tilaa enää kehitykseen. Käytännössä harva kuitenkaan on 18-vuotiaana samanlainen kuin 60-vuotiaana. Onneksi usein kehitytään läpi elämän.

Tatuoinnin ottaminen kertookin siis harkitsemattomuudesta, lyhytnäköisyydetsä, ymmärryksen puutteesta, massan mukaan menemisestä. Juuri lyhytnäköisyys ja ymmärryksen puute selittää sen, että miksi korkeasti koulutetuilla on vähemmän tatuointeja. Ja ei, esimerkkisi siitä, miten tunnet jonkun tatuoidun lääkärin, ei kumoa sitä, että koulutetuilla on vähemmän tatuointeja.

Tatuoinnit ovat kuin vaatteita, joita sitoutuu käyttämään läpi elämänsä. Ei ole kovin järkevää.

No. Onneksi olen vasta 52 joten tatuoinnit eivät vielä haittaa minua. Pelottaa hieman että tulen katumaan niitä kuusikymppisenä.

Hyvä kumppaniehdokas ja tatuointi eivät kuulu samaan virkkeeseen.

Uskon että kumppani dumppaakin minut kuin haukun tatuointia liikaa

En katsoisi mitään hirviökuvia, mutta muuten ei se olisi este.

Vierailija kirjoitti:

No annan niitä kaivattuja vastauksia.

Tatuoinnin ottaminen kertoo ihmisestä ainakin sen, että ihminen uskoo olevansa samanlainen läpi elämänsä. Siis 18-vuotiaana uskoo, että myös 60-vuotiaana on sama maku, tyyli, uskomukset, aatteet, ajatukset, mieltymykset jne. Tällainen ihminen uskoo olevansa valmis, muuttumaton. Ei ole siis tilaa enää kehitykseen. Käytännössä harva kuitenkaan on 18-vuotiaana samanlainen kuin 60-vuotiaana. Onneksi usein kehitytään läpi elämän.

Tatuoinnin ottaminen kertookin siis harkitsemattomuudesta, lyhytnäköisyydetsä, ymmärryksen puutteesta, massan mukaan menemisestä. Juuri lyhytnäköisyys ja ymmärryksen puute selittää sen, että miksi korkeasti koulutetuilla on vähemmän tatuointeja. Ja ei, esimerkkisi siitä, miten tunnet jonkun tatuoidun lääkärin, ei kumoa sitä, että koulutetuilla on vähemmän tatuointeja.

Tatuoinnit ovat kuin vaatteita, joita sitoutuu käyttämään läpi elämänsä. Ei ole kovin järkevää.

Minä otin tatuointini 35-vuotiaana, ja olin harkinnut sitä usean vuoden ajan. Ei siis tapahtunut mitenkään hetken mielijohteesta. Ja jos kuusikymppisenä suurin murheeni on roikkuva nahka ja sen vuoksi levähtänyt tatuointi (joka ei muuten edes näy muille vaatteiden alta), niin täytyy sanoa, että hyvin pyyhkii siinä tapauksessa.

Minulle tatuoinnit ovat kyllä todella turn-off ja kertovat ko. henkilöstä paljon.

Ok - pieni tatska jossain piilossa on ok.

Mutta tyyppi yltäpäältä niin ei tod. ole ok.

Tiedän paljon tatskattuja. Ihan mukavia ihmisiä ja oma poikanikin sitten meni ja otti. Mutta mieheksi - ei ehkä kuinkaan. Kts. mitä tahansa idioottitositvsarjaa ja katso tatskojen lukumäärää...

Kertoo kyllä jotain - ehkä yleistäen mutta silti.

Vierailija kirjoitti:

No annan niitä kaivattuja vastauksia.

Tatuoinnin ottaminen kertoo ihmisestä ainakin sen, että ihminen uskoo olevansa samanlainen läpi elämänsä. Siis 18-vuotiaana uskoo, että myös 60-vuotiaana on sama maku, tyyli, uskomukset, aatteet, ajatukset, mieltymykset jne. Tällainen ihminen uskoo olevansa valmis, muuttumaton. Ei ole siis tilaa enää kehitykseen. Käytännössä harva kuitenkaan on 18-vuotiaana samanlainen kuin 60-vuotiaana. Onneksi usein kehitytään läpi elämän.

Tatuoinnin ottaminen kertookin siis harkitsemattomuudesta, lyhytnäköisyydetsä, ymmärryksen puutteesta, massan mukaan menemisestä. Juuri lyhytnäköisyys ja ymmärryksen puute selittää sen, että miksi korkeasti koulutetuilla on vähemmän tatuointeja. Ja ei, esimerkkisi siitä, miten tunnet jonkun tatuoidun lääkärin, ei kumoa sitä, että koulutetuilla on vähemmän tatuointeja.

Tatuoinnit ovat kuin vaatteita, joita sitoutuu käyttämään läpi elämänsä. Ei ole kovin järkevää.

Sanot että ihminen kehittyy läpi elämänsä. Pysähtyykö se kehitys tatuointimusteella?

Lyhytnäköistä se on kyllä joillain, mutta nuorena sitä tekee yhtä ja toista mikä ei ole järkevää tai harkittua. Niistä yleensä oppii jotain.

Vierailija kirjoitti:

No annan niitä kaivattuja vastauksia.

Tatuoinnin ottaminen kertoo ihmisestä ainakin sen, että ihminen uskoo olevansa samanlainen läpi elämänsä. Siis 18-vuotiaana uskoo, että myös 60-vuotiaana on sama maku, tyyli, uskomukset, aatteet, ajatukset, mieltymykset jne. Tällainen ihminen uskoo olevansa valmis, muuttumaton. Ei ole siis tilaa enää kehitykseen. Käytännössä harva kuitenkaan on 18-vuotiaana samanlainen kuin 60-vuotiaana. Onneksi usein kehitytään läpi elämän.

Tatuoinnin ottaminen kertookin siis harkitsemattomuudesta, lyhytnäköisyydetsä, ymmärryksen puutteesta, massan mukaan menemisestä. Juuri lyhytnäköisyys ja ymmärryksen puute selittää sen, että miksi korkeasti koulutetuilla on vähemmän tatuointeja. Ja ei, esimerkkisi siitä, miten tunnet jonkun tatuoidun lääkärin, ei kumoa sitä, että koulutetuilla on vähemmän tatuointeja.

Tatuoinnit ovat kuin vaatteita, joita sitoutuu käyttämään läpi elämänsä. Ei ole kovin järkevää.

Sinä taidat suhtautua esimerkiksi lapsiin ja naimisiin menoon aika kevyesti, jos et pidä niitä päätöksinä, joihin sitoudutaan loppuelämäksi.

Vierailija kirjoitti:

No piercing, no tattoo kirjoitti:

Miksi potentiaalinen kumppaniehdokas ottaisi tatuoinnin:

* Hän on massan mukana kulkija ottaa tatuoinnin "koska ne ovat nyt muotia". Ei jatkoon.

* Hänellä on erilainen estetiikan taju kuin minulla. Ei jatkoon.

Tartunpa tuohon ensimmäiseen lauseeseesi, koska se toi tähän keskusteluun hauskan twistin.

Jos siis olet jo tavannut kaikin puolin ihanan naisen/miehen ja sitten yhdessäoloaikana hän haluaa ottaa tatuoinnin. Mitäs sitten? Sen perusteella jätät vai?

Periaatteessa tatuoinnin ottaminen voisi olla merkki että olemme kasvamassa henkisesti eri suuntiin. Ei se pelkkä tatuointi, mutta ne henkiset ominaisuudet joita siihen (kyllä, valitettavan usein) liittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä tatuoinnista, vaan siitä, että se todennäköisesti kertoo suurista eroista arvoissa ja ajatusmaailmassa.

Yritätkö nyt vähän vihjata, että ihminen on hienompi/parempi/ylempänä, jos hänellä ei ole tatuointeja? Mitä joku yksi kuva vaikka niskassa kertoo ihmisen arvomaailmasta?

En ole lainaamasi, mutta kuva niskassa kertoo epäkäytännöllisyydestä ja tietynlaisesta naiiviudesta. Ihminen sulkee tietoisesti esim. uramahdollisuuksiin liittyviä ovia vain siksi, että oma ulkokuori on tärkeämpi. Vaikka tatuoinninottohetkellä tulevaisuuden urakuviot tuntuisivat selviltä, niin kyllähän se on osoitus tietynlaisesta epäkäytännöllisyydestä, jos ei ota huomioon mielen muuttamisen mahdollisuutta.

Ylipäätään se, että on päätynyt ottamaan tatuoinnin, ja maksanut siitä suuren hinnan, kertoo ulkonäkökeskeisestä ajattelutavasta. Tosin muukin ulkonäköön törsääminen ja liiallinen ulkonäön palvonta ovat minulle turn offeja, ei pelkästään tatuoinnit.

Tatuoinnin ottaminen kertoo myös siitä, ettei välitä kemikaalikuormasta. Etenkin, jos tämä tatuoinnin ottaja hokee sokeasti mantraa, että "nää tatuointivärit on EU-hyväksyttyjä!!!!". Myös niissä "hyväksytyissä", "turvallisissa" väreissä on karsinogeenisia ja haitallisia aineita, mutta niille on vain asetettu korkein sallittu pitoisuus. Sama kyllä koskee muitakin ihmisiä, jotka läträävät itseensä ja ympäristöönsä välinpitämättömästi haitallisia kemikaaleja, sellainen on melkoinen turn off.

Lisäksi mainittakoon, että moni ajattelee tatuoinneilla viestivänsä omaa persoonallisuuttaan ja sielukkuuttaan, mutta tatuointivalinnoillaan paljastaa ympäristölleen lähinnä persoonallisuuden puutteen ja lammassieluutensa. Nämä unisiepparit, biisien lyriikat, mietelauseet, eksoottisen kieliset tekstit, ruusut, liljat, kirsikankukat, linnut, kotkat, "meksikolaiset pääkallot", tribaalit ym. viestivät lähinnä kantajansa kliseisyyttä ja mielikuvituksen puutetta. Nekin ovat kumppaniehdokkaassa turn offeja.

Vierailija kirjoitti:

Minulle tatuoinnit ovat kyllä todella turn-off ja kertovat ko. henkilöstä paljon.

Ok - pieni tatska jossain piilossa on ok.

Mutta tyyppi yltäpäältä niin ei tod. ole ok.

Tiedän paljon tatskattuja. Ihan mukavia ihmisiä ja oma poikanikin sitten meni ja otti. Mutta mieheksi - ei ehkä kuinkaan. Kts. mitä tahansa idioottitositvsarjaa ja katso tatskojen lukumäärää...

Kertoo kyllä jotain - ehkä yleistäen mutta silti.

Etkö kykene edes poikasi kautta vähän avartamaan tuota näkemystäsi?

Mä taas en ymmärrä, miksi ihmeessä mun pitäisi surra sellaisen ihmisen "menetystä" jonka mielipiteet kertovat pikkusieluisuudesta, kapeakatseisuudesta ja taipumusta tehdä ihmisistä isoja yleistyksiä pienten yksityiskohtien perusteella.

Tuo "tatuointi on sitten loppuiän juttu-ää" -vingunta on samalla logiikalla selvä merkki sitoutumiskyvyttömästä ihmisestä joka tietää itsekin olevansa niin tuuliviiri ettei pysty tekemään noin elämän mittakaavassa arvioituna pikkuasioissakaan sitovia päätöksiä. 

T. nainen, akateeminen, 1 melko iso tatuointi

Ei minua olla ikinä jätetty tatuointien vuoksi, vaikka on ollut sekä tatuoimattomia, että tatuoituja miehiä. Pidän tatuoinneista ja ne on osa minua. Ei kuitenkaan esimerkiksi naamasta löydy eikä tule ikinä löytymään.

Jollakin tapaan voisin myös sanoa, että minulle tatuoimaton mies on turn off, joten mitä väliä, vaikka joillekin tatuoinnit on turn off? Jokaisella omat mieltymyksensä.

Oikeasti sivistyneet ja kouluttautuneet ihmiset ei ota tatuointeja. Näin se nyt vaan on. Aina on poikkeuksia, joten turha niillä perustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä tatuoinnista, vaan siitä, että se todennäköisesti kertoo suurista eroista arvoissa ja ajatusmaailmassa.

Yritätkö nyt vähän vihjata, että ihminen on hienompi/parempi/ylempänä, jos hänellä ei ole tatuointeja? Mitä joku yksi kuva vaikka niskassa kertoo ihmisen arvomaailmasta?

En ole lainaamasi, mutta kuva niskassa kertoo epäkäytännöllisyydestä ja tietynlaisesta naiiviudesta. Ihminen sulkee tietoisesti esim. uramahdollisuuksiin liittyviä ovia vain siksi, että oma ulkokuori on tärkeämpi. Vaikka tatuoinninottohetkellä tulevaisuuden urakuviot tuntuisivat selviltä, niin kyllähän se on osoitus tietynlaisesta epäkäytännöllisyydestä, jos ei ota huomioon mielen muuttamisen mahdollisuutta.

Ylipäätään se, että on päätynyt ottamaan tatuoinnin, ja maksanut siitä suuren hinnan, kertoo ulkonäkökeskeisestä ajattelutavasta. Tosin muukin ulkonäköön törsääminen ja liiallinen ulkonäön palvonta ovat minulle turn offeja, ei pelkästään tatuoinnit.

Tatuoinnin ottaminen kertoo myös siitä, ettei välitä kemikaalikuormasta. Etenkin, jos tämä tatuoinnin ottaja hokee sokeasti mantraa, että "nää tatuointivärit on EU-hyväksyttyjä!!!!". Myös niissä "hyväksytyissä", "turvallisissa" väreissä on karsinogeenisia ja haitallisia aineita, mutta niille on vain asetettu korkein sallittu pitoisuus. Sama kyllä koskee muitakin ihmisiä, jotka läträävät itseensä ja ympäristöönsä välinpitämättömästi haitallisia kemikaaleja, sellainen on melkoinen turn off.

Lisäksi mainittakoon, että moni ajattelee tatuoinneilla viestivänsä omaa persoonallisuuttaan ja sielukkuuttaan, mutta tatuointivalinnoillaan paljastaa ympäristölleen lähinnä persoonallisuuden puutteen ja lammassieluutensa. Nämä unisiepparit, biisien lyriikat, mietelauseet, eksoottisen kieliset tekstit, ruusut, liljat, kirsikankukat, linnut, kotkat, "meksikolaiset pääkallot", tribaalit ym. viestivät lähinnä kantajansa kliseisyyttä ja mielikuvituksen puutetta. Nekin ovat kumppaniehdokkaassa turn offeja.

Oletko koskaan ollut oikeasti rakastunut ja rakastanut jotain ihmistä? Oikeasti. Ei tuollaisilla asioilla ole sillon mitään merkitystä.

aika monella, myös akateemisella naisella kyllä löytyy tatuointi ja juurikin kasvoista.. 

kulmakarvat

onko hekin wt sakkia? XD 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä tatuoinnista, vaan siitä, että se todennäköisesti kertoo suurista eroista arvoissa ja ajatusmaailmassa.

Yritätkö nyt vähän vihjata, että ihminen on hienompi/parempi/ylempänä, jos hänellä ei ole tatuointeja? Mitä joku yksi kuva vaikka niskassa kertoo ihmisen arvomaailmasta?

En ole lainaamasi, mutta kuva niskassa kertoo epäkäytännöllisyydestä ja tietynlaisesta naiiviudesta. Ihminen sulkee tietoisesti esim. uramahdollisuuksiin liittyviä ovia vain siksi, että oma ulkokuori on tärkeämpi. Vaikka tatuoinninottohetkellä tulevaisuuden urakuviot tuntuisivat selviltä, niin kyllähän se on osoitus tietynlaisesta epäkäytännöllisyydestä, jos ei ota huomioon mielen muuttamisen mahdollisuutta.

Ylipäätään se, että on päätynyt ottamaan tatuoinnin, ja maksanut siitä suuren hinnan, kertoo ulkonäkökeskeisestä ajattelutavasta. Tosin muukin ulkonäköön törsääminen ja liiallinen ulkonäön palvonta ovat minulle turn offeja, ei pelkästään tatuoinnit.

Tatuoinnin ottaminen kertoo myös siitä, ettei välitä kemikaalikuormasta. Etenkin, jos tämä tatuoinnin ottaja hokee sokeasti mantraa, että "nää tatuointivärit on EU-hyväksyttyjä!!!!". Myös niissä "hyväksytyissä", "turvallisissa" väreissä on karsinogeenisia ja haitallisia aineita, mutta niille on vain asetettu korkein sallittu pitoisuus. Sama kyllä koskee muitakin ihmisiä, jotka läträävät itseensä ja ympäristöönsä välinpitämättömästi haitallisia kemikaaleja, sellainen on melkoinen turn off.

Lisäksi mainittakoon, että moni ajattelee tatuoinneilla viestivänsä omaa persoonallisuuttaan ja sielukkuuttaan, mutta tatuointivalinnoillaan paljastaa ympäristölleen lähinnä persoonallisuuden puutteen ja lammassieluutensa. Nämä unisiepparit, biisien lyriikat, mietelauseet, eksoottisen kieliset tekstit, ruusut, liljat, kirsikankukat, linnut, kotkat, "meksikolaiset pääkallot", tribaalit ym. viestivät lähinnä kantajansa kliseisyyttä ja mielikuvituksen puutetta. Nekin ovat kumppaniehdokkaassa turn offeja.

Uramahdollisuuksia? Kyllä miltei jokaisessa työpaikassa saa olla tatuointeja. Esimerkkejä missä ei saisi? Näkyy nykypäivänä ihan tatuoituja lääkäreitä ja hoitajiakin, sekä kaupan alalla työskentelee tatuoituja, kuin myös vaikka pankissa tai tilitoimistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä tatuoinnista, vaan siitä, että se todennäköisesti kertoo suurista eroista arvoissa ja ajatusmaailmassa.

Yritätkö nyt vähän vihjata, että ihminen on hienompi/parempi/ylempänä, jos hänellä ei ole tatuointeja? Mitä joku yksi kuva vaikka niskassa kertoo ihmisen arvomaailmasta?

Tatuoinnit on niiin wt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä tatuoinnista, vaan siitä, että se todennäköisesti kertoo suurista eroista arvoissa ja ajatusmaailmassa.

Yritätkö nyt vähän vihjata, että ihminen on hienompi/parempi/ylempänä, jos hänellä ei ole tatuointeja? Mitä joku yksi kuva vaikka niskassa kertoo ihmisen arvomaailmasta?

Tatuoinnit on niiin wt.

Tää AV on niiiin wt, että kuule samassa veneessä ollaan