Lue keskustelun säännöt.
Yksinäinen yläkoululainen
Ikuisestiko yksin
17.08.2017 |
Tytär 13v jäi kahden kaverinsa hylkäämäksi. Olivat alakoulun kimpassa, mutta välit viilenivät vähitellen, kun toinen tytöistä alkoi systemaattisesti suosia kolmatta, joka oli ryhmän pomo. Aiemmin tyttö oli hiukan kiusattu kolmannen tytön taholta, mutta sai tämän bestiksekseen määrätietoisella suosimisella. Nyt alkoi yläkoulu ja tytöt ovat onneksi eri luokilla. Luokalla on kolme entistä ei niin läheistä luokkakaveria ja loput outoja. Useimmilla taitaa kuitenkin olla se bestis seuranneena alakoulusta. Tyttöni on kovin ujo eikä oikein tunnu osaavan tutustua uusiin tyttöihin. Itse toivoin kovin, että löytäisi nyt uusia ystäviä. Tytär ei halua puhua kaveriongelmasta vaan ahdistuu kovin kyselyistä. Itseluottamus on huono hylätyksi tulemisen jälkeen ja tiedän, että on ollut kovin peloissaan, jos jää ilman kavereita. Nämä kolme vanhaa luokkakaveria ovat käsittääkseni olleet tytön kanssa välkillä. Kotona ei ole ketään ja sydän särkyy, kun ajattelenkin tulevaa talvea. Kuinka halukkaita nuoret on yleensäkin ottamaan uusia kavereita ryhmäänsä? Miten tyttöä kannattaisi neuvoa, jos yleensäkään haluaa kuunnella neuvoja? Kamala lukea, kun tyttären kirjoittaneen "mun elämä on ihan paskaa".
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
En edes tajua tuota yläasteella,luokkien sekoittamista. Meillä samat luokat säilyi, jotkut muutamat aineet kuvis köksä jne .Oli sitten sekaryhmissä,,näin tutustui muihinkin mutta säilyi oma tuttu ja turvallinen luokka
Nimenomaan on hyvä että luokat sekoitetaan yläkouluun mennessä. Monet klikit ja kiusaamiskuviot saadaan rikottua sillä ja se oma tuttu luokka ei ole kaikille millään tavoin turvallinen vaan voi olla turvaton,.syrjivä ja ilkeä.
Lisäksi alakoulussa tullut ikävä rooli on mahdollista vaihtaa kun luokka kokoonpanoltaan on kaikille oppilaille uusi.
En pysty ymmärtämään kouluja joissa 7-luokalle tultaessa jatkuu sama luokkakokoonpano.
Luokat tulee rakentaa toimiviksi ja erottaa toisistaan huonoihin suorituksiin kannustavat sekä kiusaamista yhdessä harrastavat eri luokille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vielä huoli.
Itse en ylä-asteelle siirtyessä tuntenut yhtäkään ihmistä uudesta koulusta (tai suomesta yleensä) ja vanhat jäivät taakse kun muutettiin takaisin suomeen. Pari ensimmäistä viikkoa oli vähän ahdistavaa ja kiusallista mutta kun menee reippaasti mukaan muiden juttuihin niin kyllä niitä kavereita alkaa löytyä.
Auttaisiko joku harrastus? Kuulostaa siltä että tyttö tarvitsisi ripauksen itseluottamusta ja harrastepiireissä voisi tavata muita samoista jutuista kiinnostuneita ja tajuta ettei se vieraille juttelu olekkaan niin kamalaa.
Kamppailuharrastukseen.
Saa itseluottamusta.