"Jos seksi loppuu, parisuhdekin loppuu"

Vierailija kirjoitti:

Se menee juuri näin kuten yllä joku fiksu nainen totesi; seksi kuolee painostuksesta, vaatimuksista... välillä tekee mieli enemmän ja välillä vähemmän, normaalia. Antakaa ihmiset toisillenne tilaa, on ihan ok välillä olla haluton

Ei ole ok. Vaikka olisi haluton itse, kumppanin tarpeista pitää silti aina huolehtia. Muuten laiminlyö kumppaniaan ja suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkään ei pidä syyllistää sukupuolia, niin mies kuin nainenkin voi olla "pihtaava" osapuoli ja kummallakin on minusta "oikeus" lähteä seksittömästä suhteesta.

Itse olen mies ja meillä seksielämä on mennyt huonoksi about 8 vuoden yhdessäolon jälkeen. Ensin 1 vuosi huonoa ja nyt sen jälkeen 1 vuosi todella huonoa. Yhdessä siis noin 10 vuotta...

Näiden 2 vuoden aikana olen ehkä 5 kertaa puhunut asiasta vakavasti. Olen kertonut kuinka tärkeää seksi minulle on jne. Mitään parannusta ei ole tapahtunut päin vastoin itsestä tuntuu siltä, että seksielämämme on vain mennyt joka puhumiskerran jälkeen laimeammaksi. Vaimo aina vain sanoo, ettei häntä vaan yksinkertaisesti kiinnosta seksi, mutta todellisuus taitaa olla siinä, että minä en vain sytytä enään.

Jotenkin tuntuu typerältä päättää suhde (2 lastakin kun on) tämän takia, mutta itse en näe vaihtoehtoja... Kuten joku tuossa jo sanoikin, niin torjutuksi tuleminen syö itsetuntoa ja käy miehisyyden päälle.

Viimeisen vuoden ajan eroajatukset on pyörineet mielessä päivä päivältä enemmän. Viimeaikoina olen huomannut, että tyytymättömyys suhteeseen näkyy varmasti jo lapsillekin.... Taitaa olla aika vaan ryhtyä valmistelemaan eroa. Vaimo paralle (voin sanoa rakastavani häntä yhä, vaikkei hän tarpeitani pystykkään/haluakkaan tyydyttää) ero tulee varmasti yllätyksenä, koska hänestä "kaikki on hyvin."....

M32

Miesparka, jolla on välinpitämätön vaimo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin pari kuukautta yrittää ratkoa haluttomuusongelmaa, mutta sitten kyllä lähtisin. Tarvitsen seksiä ja läheisyyttä kokeakseni yhteyttä toiseen. Torjutuksi tuleminen tuhoaa myös itsetunnon, tulee kelpaamaton olo.

Ihan pari kuukautta? Oletpa kärsivällinen

Jos asiassa ei tapahdu edistystä parissa kuukaudessa, sitä ei tapahdu ollenkaan. Tuossa ajassa ehtii hyvin nähdä, ottaako haluton osapuoli ongelman tosissaan, ymmärtääkö hän sen merkityksen ja onko hän halukas työskentelemään tilanteen korjaamiseksi.

Kenenkään ei ole pakko haluta seksiä, mutta jos ei halua, ei voi olla suhteessa minun kanssani. Haluan olla haluttu.

Vierailija kirjoitti:

Hylkäättekö puolisonne jos hän joutuu pyörätuoliin, kasvot palaa, saa syövän, sokeutuu, ym?

En tiennytkään, etteivät sokeat saa harrastaa seksiä.

Oikeasti, ajattelitko mitään, ennen kuin kirjoitit kommenttisi?