Nykyajan tapailukulttuuri? Mitä ihmettä: ei seurustella vaan ainoastaan "tapaillaan"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tätä samaa oli kuulkaas jo 80- ja 90-luvuilla Helsingin yöelämässä. Tutustuttiin discossa tai yökerhossa, vietettiin yksi yö yhdessä ja ehkä usemapikin, sitten vaihdettiin taas seuraavaan. Nyt vaan tuo toisen ihmisen kohtaaminen on siirtynyt hämyisistä ravintoloista nettiin. 

Joojoo, mutta ei silloinkaan tapailtu limittäin ja samaan aikaan monia henkilöitä siten, että se olisi ollut moraalisesti oikein tai hyväksyttävää ilman häntäheikin tai jakorasian mainetta. Eikä kaupungin tunnetuin häntäheikki tai jakorasia ollut haluttava puoliso seurusteluun.

Tähän nykyiseen tapailukulttuuriin tuntuu olennaisesti liittyvän monen tapailukaverin jatkuva pyörittäminen ja se ilmeisesti on joillekin ihan ok.

Ei siihen aikaan kukaan ollut tilivelvollinen aiemmista seksisuhteistaan. Eikä kukaan ollut niin tyhmä, että olisi aina käynyt vain yhdestä baarista hakemassa seuraa. Pääkaupunkiseudulla oli baareja ja yökerhoja pilvin pimein ja oli erittäin epätodennäköistä, että paikkaa vaihtaessasi satuit koskaan enää törmäämään entiseen hoitoosi. Pienillä paikkakunnilla varmaan tilanne olikin toinen. 

"Entiseen hoitoosi". Tarkoitatko ja puhutko tässä nyt siis yhden yön jutuista vaihtuvien kumppaneiden kanssa vai tapailuseksistä vakiokumppaneiden kanssa? Nehän on ihan eri asioita. Tapailussahan hoidoista ei sinänsä koskaan tule entisiä vaan ne on potentiaalisia partnereita koko ajan. Osasta voi toki tulla seurustelukumppaneita.

Se toistuvuus ja säännöllisyys erottaa tapailun yhden illan jutuista. Yhden ilman juttua voi maksimissaan kutsua tutustumiseksi, mutta jos seksi toistuu useammin kuin kerran, kyse on "tapailusta".

Tarkoitan molempia. Mutta juuri noiden tapailutyyppien kanssa harvemmin törmäsi missään, missä ei heihin halunut törmätä (koska tiesi näiden kantapaikat). Mulla oli parikin sellaista suhdetta, jotka kestivät vuosia ja sänkyyn päädyttiin, jos satuttiin tapaamaan tai pitämään yhteyttä silloin, kun kumpikaan ei juuri sillä hetkellä seurustellut. Pisin tällainen suhde kesti lähes 10 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan tätä samaa oli kuulkaas jo 80- ja 90-luvuilla Helsingin yöelämässä. Tutustuttiin discossa tai yökerhossa, vietettiin yksi yö yhdessä ja ehkä usemapikin, sitten vaihdettiin taas seuraavaan. Nyt vaan tuo toisen ihmisen kohtaaminen on siirtynyt hämyisistä ravintoloista nettiin. 

Tapailussa ei ole kyse yhdestä yöstä. Tuo mistä kerrot on tutustumista tai puhtaasti yhden yön juttu, ei sellaista tapailua jota nykyaikana harrastetaan.

Lisäksi tapailussa ei "vaihdeta seuraavaan", vaan ne muut (nykyiset ja mahdolliset tulevat) tapailukumppanit on siinä samanaikaisesti koko ajan mukana kuviossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tätä samaa oli kuulkaas jo 80- ja 90-luvuilla Helsingin yöelämässä. Tutustuttiin discossa tai yökerhossa, vietettiin yksi yö yhdessä ja ehkä usemapikin, sitten vaihdettiin taas seuraavaan. Nyt vaan tuo toisen ihmisen kohtaaminen on siirtynyt hämyisistä ravintoloista nettiin. 

Tapailussa ei ole kyse yhdestä yöstä. Tuo mistä kerrot on tutustumista tai puhtaasti yhden yön juttu, ei sellaista tapailua jota nykyaikana harrastetaan.

Lisäksi tapailussa ei "vaihdeta seuraavaan", vaan ne muut (nykyiset ja mahdolliset tulevat) tapailukumppanit on siinä samanaikaisesti koko ajan mukana kuviossa.

Vähän niin kuin ryhmäseksiä tai parinvsihtoa, tosin paikalla vain kaksi kerrallaan. En ihmettele, että nykyään ei löydetä puolisoa saati mennä naimisiin, koska seurustelukin yhden kanssa näyttää olevan liian sitovaa.

Nyt peukutetaan.

1. Peukku ylös, jos haluat joskus parisuhteen ja kumppanin, jonka kanssa elämäsi jakaa. Tapailet, koska et ole vielä löytänyt sopivaa tai yrität selvittää, ovatko nykyiset sopivia. Tapailun motiivi on siis löytää kumppani.

2. Peukku alas, jos et halua jakaa elämääsi kenenkään kanssa. Friends with benefits, monen tapailu yhtä aikaa, sinkkuus tms. järjestely sopii sinulle ja aiot jatkaa näin.

Mun moraaliin ei tän kaltainen tapailu sopisi ollenkaan. Tässä asiassa on tainnut aika ajaa ohi jo näin 31-vuotiaana.

Tulisi likainen olo. Tunne, ettei se toinen välitä oikeasti (eikä se oikeasti välitäkään, senhän koko kuvio paljastaa). Seksi on mulle sen verran intiimi juttu, etten halua olla toiselle vain yksi monista muiden tapailtavien joukossa.

En toisaalta tiedä, voisinko ikinä hyväksyä seurustelukumppaniksikaan sellaista miestä, jolla ei ole ollut moraalista ongelmaa uittaa melaansa kaikissa mahdollisissa vesistöissä ja vieläpä samaan aikaan.

Jep. Tapailu on kuin ryhmäseksiä, mutta yksi partneri kerrallaan. Ja eihän mikään estä harrastamasta myös sitä ryhmäseksiä.

Eli tapaillessa joko on: a) kierrossa lukuisia partnereita samaan aikaan, tai b) vähintäänkin oikeus ja mahdollisuus monien kumppaneiden saman aikaiseen etsimiseen, tapailuun ja hankkimiseen.

Vähän kuin jatkuvaa vetouistelua lukuisilla vavoilla: ajetaan ympäri järveä kaikki uistimet vedessä, välillä vähän nostetaan yhtä jo koukussa olevaa kalaa ja samanaikaisesti muut uistimet edelleen jatkaa kalastamista.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Tapailu on kuin ryhmäseksiä, mutta yksi partneri kerrallaan. Ja eihän mikään estä harrastamasta myös sitä ryhmäseksiä.

Eli tapaillessa joko on: a) kierrossa lukuisia partnereita samaan aikaan, tai b) vähintäänkin oikeus ja mahdollisuus monien kumppaneiden saman aikaiseen etsimiseen, tapailuun ja hankkimiseen.

Vähän kuin jatkuvaa vetouistelua lukuisilla vavoilla: ajetaan ympäri järveä kaikki uistimet vedessä, välillä vähän nostetaan yhtä jo koukussa olevaa kalaa ja samanaikaisesti muut uistimet edelleen jatkaa kalastamista.

Juuri näin. Ja toinen vaihtoehto on seisoa mato-ongen kanssa laiturilla ja odotella, jos Se Yksi nappaisi. Joillekin sopii paremmin vetouistelu, joillekin mato-onki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen niin vanhanaikainen, etten pysty ymmärtämään tätä tapailukuviota. Siinähän tapaillaan useita ihmisiä samaan aikaan ja harrastetaan seksiäkin. Miten kukaan voi ajatella että tuosta lähtökohdasta voi syntyä mitään merkityksellistä ihmissuhdetta, kun jokainen tapailukaveri on yksi monien joukossa ja milloin tahansa vaihdettavissa parempaan? Eivätkö naiset enää tänä päivänä pidä itseään missään arvossa? Tyytyvät aivan iloisesti siihen että ovat vain yksi siellä miesten haaremissa, helposti korvattavissa ja vaihdettavissa parempaan. Eivätkö naiset enää tavoittele sitä, että mies haluaa juuri hänet eikä ketään muuta? Alusta asti!

Vanhanaikaisessa kuviossa tutustuttiin siihen ihmiseen juttelemalla. Ne puhelut saattoivat kestää tuntikausia. Treffeille mentiin siinä vaiheessa kun oltiin jo aika hyvin tutustuttu ja treffien tarkoituksena oli kai lähinnä selvittää, onko myös livenä molemminpuolista kemiaa ja vetovoimaa. Kyllä silloin todellakin ensimmäisten treffien jälkeen oli selvää, seurustellaanko vai ei. Jos tuntui siltä, ettei aleta seurustella, niin ei sitä hommaa alettu enää toisilla treffeillä pitkittämään. Ja aina oli alusta asti selvää puolin ja toisin, että kun on toisesta ihmisestä kiinnostunut ja haluaa tavata, niin ei siinä kummallakaan ollut mitään kolmansia osapuolia sotkemassa kuvioita. Eikä tarvinnut erikseen sopia, ettei tapailla muita, koska se oli itsestäänselvää ja oletusarvo. 

Tämä.

N40

Olen itse 47 ja näitä nykykuvioita seuraillessani miettinyt kauhulla, minkälaisiin kuvioihin oma tyttäreni joutuu, kun maailma on muuttunut tällaiseksi. Hänellä on menossa nyt ensimmäinen seurustelusuhde koulukaverin kanssa ja ilmeisen vanhanaikainen kuvio, luojan kiitos. Jos lukiolaiset osaavat tämän, että alkavat suoralta käsin seurustella jonkun tutun kanssa johon ovat ihastuneet, niin missä vaiheessa tulee se "aikuinen" vaihe jossa tämä ei enää toimikaan vaan pitää kokeilla useampia ventovierata samaan aikaan?

Siinä vaiheessa, kun se seurustelukumppani etsitään jostain vähän kauempaa kuin siitä omasta kaveripiiristä. Mikä tässä nyt on vaikeaa? Löytyykö sinun ystäväpiiristäsi kymmeniä sinkkuja, joiden kanssa näet ja juttelet päivittäin ja joiden kanssa olet täsmälleen samassa elämäntilanteessa? Lukioaikana eletään tällaisessa maailmassa. Harvemmin enää aikuisiällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Tapailu on kuin ryhmäseksiä, mutta yksi partneri kerrallaan. Ja eihän mikään estä harrastamasta myös sitä ryhmäseksiä.

Eli tapaillessa joko on: a) kierrossa lukuisia partnereita samaan aikaan, tai b) vähintäänkin oikeus ja mahdollisuus monien kumppaneiden saman aikaiseen etsimiseen, tapailuun ja hankkimiseen.

Vähän kuin jatkuvaa vetouistelua lukuisilla vavoilla: ajetaan ympäri järveä kaikki uistimet vedessä, välillä vähän nostetaan yhtä jo koukussa olevaa kalaa ja samanaikaisesti muut uistimet edelleen jatkaa kalastamista.

Juuri näin. Ja toinen vaihtoehto on seisoa mato-ongen kanssa laiturilla ja odotella, jos Se Yksi nappaisi. Joillekin sopii paremmin vetouistelu, joillekin mato-onki. 

Kovimmat tapailijat naaraa pohjaa myöten ihan kaikki mitä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Tapailu on kuin ryhmäseksiä, mutta yksi partneri kerrallaan. Ja eihän mikään estä harrastamasta myös sitä ryhmäseksiä.

Eli tapaillessa joko on: a) kierrossa lukuisia partnereita samaan aikaan, tai b) vähintäänkin oikeus ja mahdollisuus monien kumppaneiden saman aikaiseen etsimiseen, tapailuun ja hankkimiseen.

Vähän kuin jatkuvaa vetouistelua lukuisilla vavoilla: ajetaan ympäri järveä kaikki uistimet vedessä, välillä vähän nostetaan yhtä jo koukussa olevaa kalaa ja samanaikaisesti muut uistimet edelleen jatkaa kalastamista.

Juuri näin. Ja toinen vaihtoehto on seisoa mato-ongen kanssa laiturilla ja odotella, jos Se Yksi nappaisi. Joillekin sopii paremmin vetouistelu, joillekin mato-onki. 

Ei se ihan noinkaan ole. Eivät ne sitoutujat mato-ongen kanssa passiivisesti odottele sitä oikeaa. Melko monet katselevat apajia aikansa ja lopulta sitoutuvat parhaaseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Tapailu on kuin ryhmäseksiä, mutta yksi partneri kerrallaan. Ja eihän mikään estä harrastamasta myös sitä ryhmäseksiä.

Eli tapaillessa joko on: a) kierrossa lukuisia partnereita samaan aikaan, tai b) vähintäänkin oikeus ja mahdollisuus monien kumppaneiden saman aikaiseen etsimiseen, tapailuun ja hankkimiseen.

Vähän kuin jatkuvaa vetouistelua lukuisilla vavoilla: ajetaan ympäri järveä kaikki uistimet vedessä, välillä vähän nostetaan yhtä jo koukussa olevaa kalaa ja samanaikaisesti muut uistimet edelleen jatkaa kalastamista.

Juuri näin. Ja toinen vaihtoehto on seisoa mato-ongen kanssa laiturilla ja odotella, jos Se Yksi nappaisi. Joillekin sopii paremmin vetouistelu, joillekin mato-onki. 

Ihan osuva kielikuva kieltämättä. :)

Tapailu on jatkuvaa vetouistelua kaikilla mahdollisilla vehkeillä ja se joka etsii seurustelua tapailun sijaan seisoo yksin laiturin nokassa mato-onkensa kanssa nykyä odottamassa.

Jotta tapailusta tulisi seurustelua, pitäisi nostaa vain yksi kala veneeseen ja nostaa kaikki uistimet ylös. Mutta kuka nykypäivänä haluaa tehdä niin? Eikö tule houkutusta jatkaa vetouistelua loputtomasti? Jos tulisikin se isompi ja parempi kala?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, todellakin minusta seurustelu on jo paljon vakavampaa. En todellakaan voisi tehdä seurustelupäätöstä kahden treffien perusteella. Jos tapaan miehen esimerkiksi viisi kertaa, en kyllä mitenkään päin voisi sanoa tätä seurusteluksi. Tapailu on se vaihe, jossa vasta tutustutaan. Kyllä asiat ovat menneet näin silloin ennenkin. Silloin ei vain käyty treffeillä, vaan hengailtiin siellä kaveriporukoissa ja tutustuttiin siellä. Ei silloinkaan jonkun miehen kanssa pari keskustelua ja pari puhelua vielä olleet seurustelua. 

Sähän olet hengannut nuorena mielenkiintoisissa kaveriporukoissa, jos ne on susta sama asia kuin nykypäivän tapailukulttuuri jossa kaikki nai kaikkia ristiin mutta kukaan ei sitoudu keneenkään.

No ennemmin herää kysymys, missä kaveriporukoissa nykyään naidaan ristiin yhtään sen enempää kuin ennenkään. Sinustako tapailu on ristiinnaimista? 

Sitähän se tapailu monille just on, satunnaista seksiä vaihtuvien kumppanien kanssa koska ei haluta keskittyä tutustumaan yhteen ihmiseen kerrallaan. Oikeasti ei haluta edes tutustua ihmiseen vaan tapailun tarkoituksena on päästä tutustumaan haaroväliin ja kenties uudestaankin voidaan panna, mutta that's it.

Miksi pelkän seksin perässä juoksemiselle on pitänyt keksiä uusi ja korea nimi? Eihän tapailu eroa mitenkään häntäheikkien ja jakorasioiden yhdenyönjutuista jota tietty porukka on baareissa harrastanut iän kaiken.

Miksi se sinua hiertää? Eihän kukaan pakota sinua toimimaan samoin eikä sen luulisi olevan sinulta pois, mitä muut tekevät.

Sinänsä se on yhdentekevää mitä muut tekevät, harmi vain että oikean parisuhteen löytäminen on melkoisen haastavaa. Itseäni ei kiinnosta irtoseksi, ei yhdenyönjuttuna eikä tapailuna, mutta miehet kuvittelevat että seksi kuuluu jos ei vielä ekoille/tokille niin ainakin jo kolmansille treffeille ja jos sitä ei ole niin miehestä ei enää kuulu mitään. Ja mikä erikoisinta, kun sitä seksiä on ollut melko ekoilla treffeillä niin kappas, miehestä ei kuulu senkään jälkeen.

Tapailu on lähes aina seksiä. Mies haluaa viimeistään kolmansilla treffeillä päästä koeajamaan naisen. Sen jälkeen mies vasta voi alkaa ajatella sitä vaihtoehtoa, että olisiko nainen parisuhdemateriaalia. Tutustuminen deittimarkkinoilla tarkoittaa vehkeisiin tutustumista ja panemista. Kolmansien treffien jälkeen mies saattaa todeta, että kiinnostusta ei ole tarpeeksi parisuhteeseen, mutta paneminen voi jatkua. Sitä on tapailu.

Tapailu on tosiaan ihan eri asia kuin treffailu tai kaveruus.

Sanoisin, että juuri seksi erottaa tapailun kaveruudesta tai treffailusta. Kaveruudesta tulee konkreettisesti tapailua siinä vaiheessa kun seksi astuu kuvioihin ja aina useammin kuin kerran. Yksi seksikerta taas voi olla "vain" yhdenillan juttu, kertakokeilu, virhe jne. Mutta jos seksistä tulee säännöllistä ja se toistuu, ollaan tapailun ytimessä.

Tapailu on sinkun keino seksin säännölliseen harrastamiseen ilman seurusteluun sitoutumista. Tapailukaveri on riittävän kelvollinen seksiin, mutta ei kuitenkaan seurusteluun.

Ai? Minusta tapailu on nimenomaan treffailua. Toki siinä on se vivahde, että tapailussa tavataan samoja henkilöitä useamman kerran ja treffailu voi olla myös sitä, että käydään monien tyypien kanssa yksillä treffeillä, mutta minusta tapailu on juuri sitä, että treffaillaan sen saman ihmisen kanssa usemman kerran. Tapailu ei välttämättä tarkoita seksiä. Kaveruus taas on pelkkää kaveruutta siten, että ei sovita treffejä, vaan ollaan muuten vain hyvissä väleissä. Ja jos treffaillaan, niin silloin pitää myös tehdä selväksi, että ollaan kaveripohjalla liikkeellä, koska muuten toinen luulee, että on kyse tapailusta (tutustuminen parisuhdetta varten). 

Miksi jumittaa yhdessä kun voi panna useita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Tapailu on kuin ryhmäseksiä, mutta yksi partneri kerrallaan. Ja eihän mikään estä harrastamasta myös sitä ryhmäseksiä.

Eli tapaillessa joko on: a) kierrossa lukuisia partnereita samaan aikaan, tai b) vähintäänkin oikeus ja mahdollisuus monien kumppaneiden saman aikaiseen etsimiseen, tapailuun ja hankkimiseen.

Vähän kuin jatkuvaa vetouistelua lukuisilla vavoilla: ajetaan ympäri järveä kaikki uistimet vedessä, välillä vähän nostetaan yhtä jo koukussa olevaa kalaa ja samanaikaisesti muut uistimet edelleen jatkaa kalastamista.

Juuri näin. Ja toinen vaihtoehto on seisoa mato-ongen kanssa laiturilla ja odotella, jos Se Yksi nappaisi. Joillekin sopii paremmin vetouistelu, joillekin mato-onki. 

Ihan osuva kielikuva kieltämättä. :)

Tapailu on jatkuvaa vetouistelua kaikilla mahdollisilla vehkeillä ja se joka etsii seurustelua tapailun sijaan seisoo yksin laiturin nokassa mato-onkensa kanssa nykyä odottamassa.

Jotta tapailusta tulisi seurustelua, pitäisi nostaa vain yksi kala veneeseen ja nostaa kaikki uistimet ylös. Mutta kuka nykypäivänä haluaa tehdä niin? Eikö tule houkutusta jatkaa vetouistelua loputtomasti? Jos tulisikin se isompi ja parempi kala?

Aikaisemmin miehet ovat "sitoutuneet", koska se on ollut ainoa tapa saada naiselta seksiä. Kuitenkin tuo sitoutuminen on tarkoittanut sitä, että mies on ollut silti valmis pettämään heti tilaisuuden tullen. Minusta nykyinen systeemi on paljon reilumpi, koska nyt ei tarvitse sitoutua pelkän seksin vuoksi. Jos mies tai nainen oikeasti haluaa sitoutua, hän todennäköisesti on myös suhteen ajan uskollinen eikä ole suhteessa vain seksin vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Tapailu on kuin ryhmäseksiä, mutta yksi partneri kerrallaan. Ja eihän mikään estä harrastamasta myös sitä ryhmäseksiä.

Eli tapaillessa joko on: a) kierrossa lukuisia partnereita samaan aikaan, tai b) vähintäänkin oikeus ja mahdollisuus monien kumppaneiden saman aikaiseen etsimiseen, tapailuun ja hankkimiseen.

Vähän kuin jatkuvaa vetouistelua lukuisilla vavoilla: ajetaan ympäri järveä kaikki uistimet vedessä, välillä vähän nostetaan yhtä jo koukussa olevaa kalaa ja samanaikaisesti muut uistimet edelleen jatkaa kalastamista.

Juuri näin. Ja toinen vaihtoehto on seisoa mato-ongen kanssa laiturilla ja odotella, jos Se Yksi nappaisi. Joillekin sopii paremmin vetouistelu, joillekin mato-onki. 

Ihan osuva kielikuva kieltämättä. :)

Tapailu on jatkuvaa vetouistelua kaikilla mahdollisilla vehkeillä ja se joka etsii seurustelua tapailun sijaan seisoo yksin laiturin nokassa mato-onkensa kanssa nykyä odottamassa.

Jotta tapailusta tulisi seurustelua, pitäisi nostaa vain yksi kala veneeseen ja nostaa kaikki uistimet ylös. Mutta kuka nykypäivänä haluaa tehdä niin? Eikö tule houkutusta jatkaa vetouistelua loputtomasti? Jos tulisikin se isompi ja parempi kala?

Mutta ketä se loppupeleissä loukkaa, vaikka jollakin olisikin niitä uistimia vedessä useampi, jos kuitenkin on vain yksi kala, joka sieltä lopuksi nostetaan? Jos olet syvän veden kala, etkä kovin helposti eksy sinne rantakaislikkoon, eikö ole mukavampi, että sinut tultiin hakemaan sieltä syvemmältä. Jos kaikki olisivat jääneet sinne rannalle kökkimään, sinua ei olisi napannut koskaan kukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Tapailu on kuin ryhmäseksiä, mutta yksi partneri kerrallaan. Ja eihän mikään estä harrastamasta myös sitä ryhmäseksiä.

Eli tapaillessa joko on: a) kierrossa lukuisia partnereita samaan aikaan, tai b) vähintäänkin oikeus ja mahdollisuus monien kumppaneiden saman aikaiseen etsimiseen, tapailuun ja hankkimiseen.

Vähän kuin jatkuvaa vetouistelua lukuisilla vavoilla: ajetaan ympäri järveä kaikki uistimet vedessä, välillä vähän nostetaan yhtä jo koukussa olevaa kalaa ja samanaikaisesti muut uistimet edelleen jatkaa kalastamista.

Juuri näin. Ja toinen vaihtoehto on seisoa mato-ongen kanssa laiturilla ja odotella, jos Se Yksi nappaisi. Joillekin sopii paremmin vetouistelu, joillekin mato-onki. 

Ihan osuva kielikuva kieltämättä. :)

Tapailu on jatkuvaa vetouistelua kaikilla mahdollisilla vehkeillä ja se joka etsii seurustelua tapailun sijaan seisoo yksin laiturin nokassa mato-onkensa kanssa nykyä odottamassa.

Jotta tapailusta tulisi seurustelua, pitäisi nostaa vain yksi kala veneeseen ja nostaa kaikki uistimet ylös. Mutta kuka nykypäivänä haluaa tehdä niin? Eikö tule houkutusta jatkaa vetouistelua loputtomasti? Jos tulisikin se isompi ja parempi kala?

Aikaisemmin miehet ovat "sitoutuneet", koska se on ollut ainoa tapa saada naiselta seksiä. Kuitenkin tuo sitoutuminen on tarkoittanut sitä, että mies on ollut silti valmis pettämään heti tilaisuuden tullen. Minusta nykyinen systeemi on paljon reilumpi, koska nyt ei tarvitse sitoutua pelkän seksin vuoksi. Jos mies tai nainen oikeasti haluaa sitoutua, hän todennäköisesti on myös suhteen ajan uskollinen eikä ole suhteessa vain seksin vuoksi. 

Jepp. Jos keskimääräinen heppu saisi seksiä  noin joka kolmas baarikeikka, niin eipä juuri kukaan viitsisi "sitoutua" kun se ei yksinkertaisesti kannata minkään mittarin mukaan. Mutta varmistaakseen sen vakituisen saannin kieritään kuin koira maassa keksipiparin toiveessa ja aletaan "parisuhteeseen" naisen oikkujen kohteeksi.

Eli tässä on nyt ilmeisesti määritelty, että tapaileminen on synonyymi päällekkäisille fuckbuddy-suhteille ja kaikki me, joiden mielestä se on ihan vain treffailua ja tutustumista, vaiennetaan. Jännä, että ne, jotka eivät koko tapailua edes harrasta, ovat parempia määrittelemään termin, kuin ne, jotka itse sitä tapailua harrastavat. 

Me miehen kanssa tapailtiin 6kk, itse kutsuttiin sitä "hengailuksi ".

Sen jälkeen mies sanoi, että aletaan nyt oikeasti seurustelemaan. Sehän sopi mulle hyvin. Nyt 8 vuotta yhdessä.

Mä en kyllä tapaillut muita "hengailuaikoina ". En tiedä tapasiko mies. Se aika ennen seurustelua oli ihan mukavaa aikaa. No, nyt on vielä mukavampaa :).

Vierailija kirjoitti:

Eli tässä on nyt ilmeisesti määritelty, että tapaileminen on synonyymi päällekkäisille fuckbuddy-suhteille ja kaikki me, joiden mielestä se on ihan vain treffailua ja tutustumista, vaiennetaan. Jännä, että ne, jotka eivät koko tapailua edes harrasta, ovat parempia määrittelemään termin, kuin ne, jotka itse sitä tapailua harrastavat. 

Tähän vielä jatkan, että ikimaailmassa en itse käyttäisi fuckbuddy-suhteesta termiä tapailu. Käytän sitä ainoastaan sellaisien tuttavuuksien kohdalla, joista olen kiinnostunut parisuhdemielessä. 

Vierailija kirjoitti:

Se toistuvuus ja säännöllisyys erottaa tapailun yhden illan jutuista. Yhden ilman juttua voi maksimissaan kutsua tutustumiseksi, mutta jos seksi toistuu useammin kuin kerran, kyse on "tapailusta".

Toisin sanoen tapailukumppani on vakihoito.  Ja nykyisin on ihan yleisesti hyväksyttävää, että näitä vakihoitoja on jokaisella useampi rinnakkain.