Vierailija

Tunnen oloni kauheaksi. Vein itsepalvelukirpparille lastenkirjoja, joita vierailevat sukulaislapset eivät enää lue. Tulin lisäämään tavaroita, ja miten pieni lapsi luki kirjaani. Hän alkoi aivastella ja suoraan kirjalle. Sitten juoksi pois kirjan kanssa. Vanhemmat katsoivat kirjan hintaa ja panivat takaisin hyllyyn. En halunnut kierrättää aivasteltua kirjaa muille lapsille. Kysyin äidiltä ystävällisesti, että ottaisivatko kirjan, jos lasken hintaa. Äiti sanoi, että no, täytyy miettiä... Pakotin itseni sanomaan, että kun lapsi siihen aivasteli, niin olisi kiva, jos ostaisivat. Äiti katsoi vihaisena, ja sanoi että kai sitten täytyy. Laskin hinnan puoleen. Miksi on niin huono olo, vaikka enhän vie leluja asiakkaiden ajankuluksi ja pilattavaksi vaan myyntiin? Miksi asiakkaat eivät kunnioita kirppiksellä tavaroita, jotka ovat myyjän omaisuutta kunnes he ne maksavat? Miksi lapset touhuavat siellä valvomatta?

  • ylös 31
  • alas 1

Kommentit (9)

Vierailija

No tuossa ilmeisesti vanhemmat ottivat vastuun jos ostivat kirjan?
Tuota näkee harvoin. Itse näin juuri viimeksi kun lapsi rikkoi tavaran ja vanhemmat sanoivat että mennään äkkiä pois ettei kukaan näe...Ja noilla leluilla annetaan ihan surutta yleensä leikkiä. Esim. polkuautolla ajella ympäri kirppistä...

  • ylös 20
  • alas 3
Vierailija

Joskus kirppareilla on teipattu pussiin leluja, jotka sisältävät useita osia. Olen ihmetellyt, kun joidenkin vanhempien mielestä on ihan ok antaa lasten repiä niitä auki ja jopa levitellä pitkin käytäviä.

  • ylös 13
  • alas 1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Voi jeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeesus sä olet typerä lehmä...

Kierrän PALJON kirppareita. ja sinä kerrot täällä, että aivastelevat "lapsiasiakkaat" ovat ongelmasi :D :D :D :D :D Meinaat siis ihan tosissasi ettei aikuiset siellä aivastele/kuolaa/pyyhi nenästään räkää tavaroihin?

ONGELMIA KIRPPUTORILLA

1. Vaaterekkejä penkovat aikuiset eivät KOSKAAN laita tavaroita takaisin järjestykseen -> viimeistään parissa päivässä sun pöytä on yksi vaatekasa, jonka ohi kävellään ellet jatkuvasti käy siivoamassa.

2. Tavaraa katsellaan, otetaan mukaan ja jätetään eri pöytään kun löytyy jotain hauskempaa. Todella kiva etsiä sitä siinä vaiheessa kun sulkee pöydän. 

3. VARKAAT (prklstnavttu), joita on jatkuvasti enemmän. Jmlauta miten joku kehtaa/viittii pölliä 3 euron farkut...

  • ylös 4
  • alas 16
Vierailija

No tuo ei ihan ollut se asian ydin. Ihan sama kuolaako lapsi, jyrsii tai mitä tahansa. Tarkoitin, että miksi vanhemmat antavat lapsen leikkiä tavaroilla, joita ei ole maksettu.
Lisäksi toinen juttu:
Tavara palautetaan hyllyyn, ja joku olisi sen ehkä ostanut sillä välin.
Maksan kuitenkin isohkon viikkovuokran, joten toivon, että tuotteet ovat hyllyssä tarjolla eikä viihdykkeenä.

Alkukommentistasi päätellen,,, no, jääköön sanomatta.

  • ylös 16
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joskus kirppareilla on teipattu pussiin leluja, jotka sisältävät useita osia. Olen ihmetellyt, kun joidenkin vanhempien mielestä on ihan ok antaa lasten repiä niitä auki ja jopa levitellä pitkin käytäviä.

Meillä päin näkee paljon sitä, että lapset kiertelevät paljon itsekseen omaa tahtia kirpputorilla, kun äiti tekee omia löytöjä. Sitten on niitä äitejä, jotka nappaavat kärryissä istuvalla vauvalle/taaperolla ajanvietteeksi lelun, ja kierroksen päätteeksi se jätetään pahimmassa tapauksessa klähmääntyneenä lojumaan jonnekin päin kirppistä, minne se nyt sattuu kädestä putoamaan. Esimerkiksi iIlman ostoaikeita sotkettuja pehmoja olen joutunut käyttämään kotona uudelleen pesemisen vuoksi, kun niitä on myyntipöydästäni ajanvietteeksi lapsille annettu. Kukaan ei tahraista pehmoa nimittäin osta.

  • ylös 10
  • alas 0
Vierailija

Minua taas ärsyttää ihmuset jotka kyttäävät lapsiani tuimasti vaikka tiedän että lapset osaavat katsoa leluja nätisti.
Yleensä kun jotain ostetaan sitä tutkitaan ensin. Lapset saavat katsella leluja rauhassa ilman että olen olan takana koska olisi mahdotonta katsoa muuten itse mitään.

Lapset myös yleensä löytävät lelun jonka sitten ostamme. Käymme sääntöjä usein läpi;, älä leiki lelulla, laita takaisin mistä otit, älä tutki sellaista jota et aio ostaa jne.

Luotan lapsiini, osaavat olla nätisti.

Minä myös myyn kirppiksellä ja olen asettanut lelut joilla en tahdo leikittävän ennen ostopäätöstä ylähyllylle.

Kaupassa olen miljoonia kertoja muistuttanut että esim. Leipämaistiasia ottaessa kosketaan vain siihen yhteen mikä otetaan, leipiin ei aivastella eikä niitä päin edes hengitetä.
Tiedän että lapset osaavat ottaa erittäin varoen vain sen mihin koskevat silti aikuiset mulkoilevat kun lapset kipittävät onnellisesti maistiaisia ottamaaan.

Kaikki eivät tietenkään ole yhtä hyväkäytöksisiä, mutta ei lasta saa tuomita ihan vaan kun on lapsi.

Vierailija

Ei kukaan tuomitsekaan lapsia. Pienellä on harvoin käsitystä kirpparin ideasta, eikä hän tiedä onko siellä ne lelut leikkimistä varten vai miksi, varsinkin, jos vanhemmat antavat hyllystä lelun käteen ajankuluksi.

Keskustelussa on tullut koko ajan esiin vanhempien asenteet. Jos kaikki kasvattasivat lapsensa kuten sinä, niin kaikilla olisi mukavempaa. Lapset myös oppisivat sosiaaliset taidot, eivätkä joutuisi niiden puuttumisen takia silmätikuksi muuallakaan.

Eivätkö tuimat ilmeet sitten katoa, kun ihmiset huomaavat, että lapsesi vain katsovat leluja nätisti?

Itse olen ihan tyytyväinen, kun näen lapsen ihastuvan johonkin leluun,sitä tutkitaan ja se sitten ehkä valitaan mukaan.

Se on eri asia kuin jos lapset ovat ilman valvontaa, ottavat lelut hyllystä ja leikkivät leluilla yksin koko ajan aikuisten ollessa poissa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla