Selittäkää mulle tyydyttymättömät ja tyydyttäneet rasvat?

Itsetyydyttäneet rasvat makaavat sängyllä raukeana. Monityydyttymättömät juoksevat levottomina ympäri taloa ja hinkkaavat itseään pöydän kulmaan tai muuten vaan ovat käsi housussa,

Mieti ennemmin ravintoarvoja. Siitä pääset jo pitkälle, kun ymmärrät esim. sen, että pähkinän ja avokadon ravintoarvo on parempi kuin pitsan. Molemmissa on rasvaa, mutta myös paljon muuta.

Jauhot... täysjyväviljat eli kuidut on olennaisia rasvaineenvaihdunnalle. Kaikki liittyy kaikkeen ajattelu on hyödyllisempää, kuin jaottelu hyvään ja huonoon. Vähän kuin elämässä... mustavalkoinen ajattelu ei janba pitkälle.

Tyydyttynyt rasva: yleensä eläimistä peräisin olevaa rasvaa, kuten voi. Useimmiten jääkaappikylmänä voi on kovaa.

Tyydyttymätön rasva on yleensä kasviperäistä ns. pehmeää rasvaa, kuten esim oliiviöljy ja rypsimargariini. Jääkaappikylmänä pysyy pehmeänä.

Palmuöljy on sitten sitä transrasvaa, joka käsitellään kovetetuksi rasvaksi esim. kekseihin. En tunne miten mutta en osta kaupasta mitään, missä sitä on. Palmuöljyn takia kaadetaan sademetsiä.

Ei sun tarvitse tietää mitään muuta kuin että jos mennään nykyisten ravintosuositusten mukaan, käytä ruoanlaittoon rypsiöljyä, salaattiin kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä ja leivän päälle levitettä kuten Keiju 70%. Levitteen voi korvata myös itsetehdyllä avokadotahnalla tai rahka/margariinilveitteellä. Pähkinöitä ja siemeniä on hyvä lisäillä pieniä määriä ruokiin myös. Rasvainen kala on terveellistä.

Voita käytät sitten harvemmin eli vain silloin kun herkuttelet. Pahimmat rasvat ovat transrasvoja, ja niitä on maidossa ja  ja varisinkin valmiskakuissa, ynnä muistaa rasvaisissa valmisruoissa. Vältä siis rasvaisia maitotuotteita ja rasvaista lihaa, sekä kookos- ja palmuöljyä suuria määriä, näitä on esim. suklaissa yms.

Älä käytä kumminkaan kevyttuotteita, nekään ei ole hyväksi. Rasvassa tärkeintä ei ole määrä vaan laatu.

Muistisäöntö: Kova rasva on paikallaan "tyytyväisenä" eli mitä kovempaa rasva, sitä tyydyttyneempää. Ja kovetetut rasvat vielä pahempia. Ja tyydyttämätön rasva karkaa mielellään,,on öljyistä, ei ole tyytyväisenä paikallaan.

Jaahas keskustelun tasoa. Käy kirjastosta rasvoja käsitteleviä kirjoja (vähintään 20 eri kirjaa) ja muodosta mielipiteesi niiden pohjalta. Mielellään niin että kirjoittajat ovat esim. lääkäreitä, ravintoterapeutteja, maanviljelijöiden edustajia, itsehoitotuotteiden myyjiä jne. jotta saat monipuolisen kuvan. Lääkärit eivätkä ravintoterapeutit kaikki ymmärrä rasvoista tarpeeksi paljoa vaan pohjaavat suosituksensa virheelliseen koko kansan ravintosuositukseen.

Parhaat rasvat saat kilttimiehen esinahan alta. Suut makiaks!

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…

Vierailija kirjoitti:

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…

Ruokatieto  :D:D:D

Vierailija kirjoitti:

Olen muokannut ravintoani niin että sokeria (karkkia, keksejä jne) en syö yhtään enkä leipää, enkä perunaa. Vältän jauhoja.

Mutta sitten ne rasvat! Voi helskutti, siinä kohtaa menee sekaisin. Tiedän vain että pizzassa on transrasvaa joka on haitallista, ja että aivot tarvitsevat rasvaa, esim. luomuvoita. Mutta mitä tyydyttymättömät ja tyydyttyneet tarkoittaa?

Aivot EIVÄT tarvitse rasvaa, vaan glukoosia energianlähteeksi. Sydän taas käyttää rasvahappoja omana energialähteenään. Luonnon näppärä keino varmistaa, ettei sydän ja aivot joudu "taistelemaan" energianlähteestä, jos molemmat käyttävät samaa ja se on vähissä. Tieto saatu Meilahden kardiologilta.

Tossa sohvalla makaa yks monityydyttämätön rasvahappo.

Vierailija kirjoitti:

Aivot EIVÄT tarvitse rasvaa, vaan glukoosia energianlähteeksi.

Kirjoittaja ei puhunut energianlähteestä. Aivot todellakin tarvitsevat rasvaa, rakennusmateriaaliksi nimittäin. Henki lähtee, jos ei rasvaa syö. Sen sijaan henki EI lähde, jos glukoosia ei syö, koska elimistö osaa valmistaa aivoille glukoosia rasvasta.

Vierailija kirjoitti:

Pahimmat rasvat ovat transrasvoja, ja niitä on maidossa

Maidossa olevat transrasvat eivät ole haitallisia. Pahimmat rasvat todella ovat transrasvoja, mutta transrasvat eivät aina ole pahoja.

Vältä siis rasvaisia maitotuotteita ja rasvaista lihaa, sekä kookos- ja palmuöljyä suuria määriä, näitä on esim. suklaissa yms.

Sulta puuttuu perustelut. Missään ei ole osoitettu, että maidon rasva olisi pahasta. Tai kookosöljynkään. Palmuöljy on kyllä useissa tutkimuksissa haitalliseksi epäilty.

Vierailija kirjoitti:

Palmuöljy on sitten sitä transrasvaa, joka käsitellään kovetetuksi rasvaksi esim. kekseihin.

Palmuöljy ei ole transrasvaa. Päinvastoin, palmuöljyssä ei ole laisinkaan transrasvoja. Kovia rasvoja siinä on. Osittain transrasvapelon takia sen käyttöä on lisätty, FDA:han vaati vuonna 2015, että kolmessa vuodessa pitäisi transrasvat saada pois ruoasta, joten tämän vuoksi on palmuöljyä alkanut näkymään joka paikassa.

Itse en kuitenkaan sitä söisi. European Food Safety Authority on sitä mieltä, että syöpä tulee.

Tyydyttyneissä rasvoissa on enempi happea joukossa, monityydyttymättömissä rasvoissa puolestaan on useita sidoksia joihin happea voi vielä sitoutua. Rasvat on periaatteessa hiilivetyjä, eli siellä on hiiliketju ja siihen sitoutunutta vetyä. Sitten on hiukan jotain muutakin jossain välissä, kuten sitä happea. Tuo oli kemiallinen selitys, ei sillä mitään tee mutta kiva tietää sanojen alkuperä.

Niin kuin aikaisemminkin sanottu, tyydyttyneet rasvat on yleensä epäterveellisiä ja peräisin eläimistä.

Monityydyttämättömät rasvat on yleensä terveellisiä tai jopa välttämättömiä ja peräisin kasveista.

Omega-3 rasvahapot ovat välttämättömiä monityydyttymättömiä ja yksi erittäin merkittävä lähde niille on levät. Kalat syövät levää ja niilläkin ylimääräinen energia varastoituu rasvakudoksensa, joten rasvaisissa luonnonkaloissa on reilusti näitä hyviä rasvahappoja.

Omega-6 rasvahapoissa on hapelle vapaa paikka kuudennessa hiilessä, arvatkaas missä se on kolmosessa. Ominaisuudet kuitenkin muuttuu ja tämä on epäterveellistä. Näitä on osuus käytännössä kaikissa kaikissa kasvirasvoissa. Suhteellinen osuus on se ratkaiseva tekijä. Pellavansiemenöljy on epäterveellistä vaikka sitä omegaöljynä myydäänkin.

Kuumentaminen pilaa useimmat monityydyttymättömät rasvat, kuten pitkä säilytyskin. Silloin happi pääsee yhtymään noihin ketjuihin. Käytä siis mieluiten kylmäpuristettuja eli neitsytöljyjä.

Transrasvoja syntyy oikein korkeissa lämpötiloissa ja rikottaessa ketjuja kemikaaleilla. Käytännössä teollisissa prosesseissa. Halvoista ranskiksista voi oikein puristaa näitä käsin. Jos haluatte valmistaa näitä kotona, niin öljyä pannulle kunnes se käryää ikävästi ja pistäkää hiukan rikkihappoa sekaan. Muistakaa sitten että tuota samaa tavaraa on niissä valmiskorvapuusteissa.

Kylmäpuristettu kookosöljy on hiukan epämääräinen asia. Perinteinen kookosrasva on ehdottomasti myrkkyä, mutta tuosta kylmäpuristetusta väitellään. Kyllä se liukkariksi kelpaa jollei käytä kumia.

Lyhyesti: Käytä rasvana vain kylmäpuristettua rypsiöljyä ja oliiviöljyä, paistamiseen kelpaa tavallinen rypsiöljy sillä se kestää hyvin kuumuutta (tingi vähän yhdestä ominaisuudesta, voita paljon toisessa).

Kalarasvat hyviä, eläinrasvat pahoja.

Vierailija kirjoitti:

Tyydyttyneissä rasvoissa on enempi happea joukossa, monityydyttymättömissä rasvoissa puolestaan on useita sidoksia joihin happea voi vielä sitoutua. Rasvat on periaatteessa hiilivetyjä, eli siellä on hiiliketju ja siihen sitoutunutta vetyä. Sitten on hiukan jotain muutakin jossain välissä, kuten sitä happea. Tuo oli kemiallinen selitys, ei sillä mitään tee mutta kiva tietää sanojen alkuperä.

Niin kuin aikaisemminkin sanottu, tyydyttyneet rasvat on yleensä epäterveellisiä ja peräisin eläimistä.

Monityydyttämättömät rasvat on yleensä terveellisiä tai jopa välttämättömiä ja peräisin kasveista.

Omega-3 rasvahapot ovat välttämättömiä monityydyttymättömiä ja yksi erittäin merkittävä lähde niille on levät. Kalat syövät levää ja niilläkin ylimääräinen energia varastoituu rasvakudoksensa, joten rasvaisissa luonnonkaloissa on reilusti näitä hyviä rasvahappoja.

Omega-6 rasvahapoissa on hapelle vapaa paikka kuudennessa hiilessä, arvatkaas missä se on kolmosessa. Ominaisuudet kuitenkin muuttuu ja tämä on epäterveellistä. Näitä on osuus käytännössä kaikissa kaikissa kasvirasvoissa. Suhteellinen osuus on se ratkaiseva tekijä. Pellavansiemenöljy on epäterveellistä vaikka sitä omegaöljynä myydäänkin.

Kuumentaminen pilaa useimmat monityydyttymättömät rasvat, kuten pitkä säilytyskin. Silloin happi pääsee yhtymään noihin ketjuihin. Käytä siis mieluiten kylmäpuristettuja eli neitsytöljyjä.

Transrasvoja syntyy oikein korkeissa lämpötiloissa ja rikottaessa ketjuja kemikaaleilla. Käytännössä teollisissa prosesseissa. Halvoista ranskiksista voi oikein puristaa näitä käsin. Jos haluatte valmistaa näitä kotona, niin öljyä pannulle kunnes se käryää ikävästi ja pistäkää hiukan rikkihappoa sekaan. Muistakaa sitten että tuota samaa tavaraa on niissä valmiskorvapuusteissa.

Kylmäpuristettu kookosöljy on hiukan epämääräinen asia. Perinteinen kookosrasva on ehdottomasti myrkkyä, mutta tuosta kylmäpuristetusta väitellään. Kyllä se liukkariksi kelpaa jollei käytä kumia.

Lyhyesti: Käytä rasvana vain kylmäpuristettua rypsiöljyä ja oliiviöljyä, paistamiseen kelpaa tavallinen rypsiöljy sillä se kestää hyvin kuumuutta (tingi vähän yhdestä ominaisuudesta, voita paljon toisessa).

Kalarasvat hyviä, eläinrasvat pahoja.

Älä tällaista soopaa levitä.

Rasvoissa on rasvahappoja. Rasvahapot ovat käytännössä pitkiä hiiliketjuja (-C-C-C-C- ym), joissa on joku määrä vetyä mukana (ja reaktiivinen COOH -ryhmä, ei tässä kohti tärkeä). Joka hiili voi kiinnittyä neljällä "ottimella"  johonkin atomiin. Jos jokainen hiili on kiinnittynyt viereisiin hiiliin vain yhdellä "ottimella", niin hiiliketju on tyydyttynyt. Tällöin ketjun hiilet tarttuvat kahdella toisella "ottimella" kahteen vetyyn. Tällainen ketju on säännönmukainen, se muistuttaa siksak-kuviota.  Nämä ketjut voivat pakkautua säännönmukaisesti toisiinsa.

Jos ketjun kaksi hiiltä kiinnittyy toisiinsa kahdella "ottimella" (-C-C=C-C-C-), näihin kahteen hiileen jää vain yksi vety/hiili. Nyt siksak-kuvio ei enää onnistu, kaksoisidos estää sen kaksoissidoksen kohdalla. Tässä on kyseessä tyydyttämätön rasvahappo, ja se ei enää pakkaannukaan kauniisti muiden kanssa.

Jos ketjussa on useita hiilipareja, jotka kiinnittyvät kahdella "ottimella" (-C=C-C=C-C-), niin siksak-kuvio häviää kokonaan. Tämä on monityydyttämätön rasva, eli pehmeä/juokseva rasva.

Vierailija kirjoitti:

Tyydyttyneissä rasvoissa on enempi happea joukossa, monityydyttymättömissä rasvoissa puolestaan on useita sidoksia joihin happea voi vielä sitoutua. Rasvat on periaatteessa hiilivetyjä, eli siellä on hiiliketju ja siihen sitoutunutta vetyä. Sitten on hiukan jotain muutakin jossain välissä, kuten sitä happea. Tuo oli kemiallinen selitys, ei sillä mitään tee mutta kiva tietää sanojen alkuperä.

.

Vähän heittää. Rasvahapoissa ei ole happea muualla kuin siinä COOH-rakenteessa. Ketjun kaksoissidosten purkautuessa sinne sidotaan vetyä.

COOH!