3-5-vuotiaiden lasten vanhemmat! Miten rankaisette lasta tuhmuudesta?

Onko tämä ketju vuodelta 2017??

Oletteko te ihan HULLUJA??

Näinko teidän työpaikallakin pomo laittaa teidät istumaan, lusikkaa perään....

Tulee ihan keskiaika mieleen.

Meollä isä antaa piskaa kun tulee kotiin.

Tuon ikäisten lasten rangaistukset eivät saa venyä seuraavaan päivään! Lapsen ajantaju on erilainen kuin aikuisella. Ja jotenkin järjetöntä rangaista kirjoilla/ musiikilla/ iltasaduilla. Kuulostaa siltä, että lapsesi tarvitsevat enemmän ulkoilua ja liikuntaa, sekä kehuja oikeasta teosta. Ja läsnäoloasi. Käännä ongelma tavoitteeksi, ja yksi asia kerrallaan. Siis tietty asia tavoitteeksi, ja sitten kerätään tarroja tai merkkejä, ja tietyn merkkimäärän jälkeen saa yllätyksen. Älä koskaan sano lapselle, että hän on tuhma, vaan että hän teki väärin. Kasvattaminen ei ole rankaisujen jakamista vaan sitä sitä, että ohjataan tekemään oikein. Ja minulla on ollut myös kaksi rasavilliä lasta, joilla on myös dysfasia diagnoosi, joten ymmärrän, että kestämistä näissä asioissa joskus todellakin on.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole rangaistuksia. Eivät ne ole kasvatusta, ne ovat enemmänkin kyvyttömän aikuisen tapa päästä hankalasta tilanteesta. En keksi, mitä on venkoilu aamu- ja iltatoimissa eli mistä ihmeestä ne rangaistukset teillä tulevat. Kyllä tunteita saa näyttää, kunhan ei satuta muita.

Meillä mennään samoilla linjoilla.

Aamu- ja iltatoimien venkoilusta selvittiin sillä että aikuinen auttoi. Olihan se työlästä ja rasittavaakin mutta lasten kannalta inhimillistä.

Pojat ovat nyt 13 ja 15 eikä ole vielä ongelmia ilmaantunut. Päiväkodista, koulusta ja harrastuksista on tullut vain positiivista palautetta. Lapsia on kehuttu empaattisiksi ja ystävällisiksi.

Meidän 5v kuopus on kyllä aika rauhassa saanut elää ilman rangaistuksia. Tietysti väärät teot lopetetaan, ei saa kiusata, lyödä, piirtää seiniin jne normaalit säännöt, mutta ei mulla mitään sääntökirjaa ole, josta rangaistuksen katsoisin.

Iltasadutta jääminen olisi mun mielestä jotenkin ihan kamalaa (oikeesti jos jotain kamalaa sattuis, niin en haluaisi ajatella, että pieni on viimeiseksi illalla miettinyt, että äiti ei tykkää, jätti iltasadun lukematta). Meillä iltasatu luetaan aina.

Mukava poika on kasvanut, jos tekee väärin, lopettaa kyllä kiellettäessä ja pyytää anteeksi, välillä ihan oma-aloitteisestikin tajuaa mokanneensa. Silloin tulee itku ja juoksee halaamaan.

Tunnustan, isompien kanssa (kolme lasta yhteensä) olin enemmän kaiken maailman jäähypenkkien suosija, mutta en mä tiedä, aika pöllöltä tuntuisi nyt istuttaa tuota viisveetä jossain jäähyllä. Ja olevinaan osaa paremmin käyttäytyä, kuin isommat aikanaan. Että ei se jäähy mitään ihmeitä ainakaan meillä tehnyt tai opettanut yhtään mitään.

Olethan ap puhunut neuvolassa kasvatuspulmistanne.

Sieltä voisi löytyä apua.

Ainakin naapuri pääsi johonkin perheryhmään jossa opetettiin miten ne rasavillit ja ilkeät lapset saa ruotuun.

Tässä viestiketjussa niitä vihjeitä on jo tullut. Mutta sellaisessa kerhossa niitä opetetaan ihan kädestä pitäen ja kerrotaan miten eri tilanteissa kannattaa toimia.

Naapuri ainakin kehui että lapsi muuttui helpommaksi sen kerhon opeilla.

Kiusaamiseen puututaan kieltämällä lasta ja sitten ikätason mukaan kerrotaan, että kiusaamisesta tulee paha mieli ja ettei lapsi haluaisi itseään kiusattavan. Tarpeen vaatiessa pyydetään anteeksi.

Sen sijaan lusikalla lyöminen ei opeta lapselle empatiaa vaan opettaa ainoastaan pelkäämään ja vihaamaan. Lapsi ei opi, miksi kiusaaminen on väärin. Sen sijaan aikuisen toimet opettavat, että isompi saa kiusata ja pelotella pienempää.

Ei meillä oikeastaan rangaista.

Monesti riittää tiukka ilmoitus, että jos ei epätoivottu käytös lopu, joku kiva juttu lähtee pois/ei tapahdukaan. Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kerrat kun lapsi on ollut niin täynnä kolmevuotiaan raivoaan, että on menty rauhoittumaan toiseen huoneeseen kun puhe ei yksinkertaisesti tehonnut.

Joskus mullakin on hermot menneet ja oon vähän turhan kovasti korottanut ääntäni, mutta nekin kerran on halailulla ja anteeksipyynnöllä sovittu.

Esikoinen siis kohta 4-vuotias, ja varsin helppo lapsi. Kuopus 1v 8kk on hiukan kovapäisempi, mutta kun olen tiukasti kieltänyt läpsimisen ja puremisen, ei ole juurikaan muutaman kerran jälkeen enää yrittänyt.

Meillä saa kiljua ja riehuakin (hyppiä sängyssä, tehdä sohvatyynyistä majan tai muuten pönttöillä), mutta kyllä nuo aika hyvin uskovat kun jotain sanotaan.

Onnellisita vaikuttavat ja uskaltavat näyttää tunteensa :)

Luunappi tai useita.

Uskomatonta kukkahattutätien lässytystä, ei ihme että Suomella menee huonosti. Parempi ei lapsia ollenkaan kuin teidän "kasvattamianne" kakaroita!

Jännä sisälukutaito joillakin on :D Eihän ap sanonut LYÖVÄNSÄ saati HAKKAAVANSA lapsia lusikalla, vaan lusikalla kopsaistaan kerran kevyesti. Jos isku vastaa kananmunan kuoren rikkomiseen vaadittavaa iskua, on kyseessä lähinnä hipaisu, joka ei ainakaan minun mielestäni ole väkivaltaa tai satuttamista. Kokeilkaapa itse tuolla tavalla hivauttaa lusikalla rystysille - veikkaan ettei tunnu missään. Ideana tuossa taitaa olla kolauttaa lapsen ylpeyttä.

Olinkin unohtanut lusikan. Lapsenahan niillä leikittiin kun oli monta pikkusisarusta. Hyviksi kasvettiin.

Lusikalla kopauttelu on pelotteluaika. Se ei lasta auta eikä opeta mitään empatiaa.

Lapsen nöyryytysyntymän myös huono keino opettaa mitään.

Ap - toimiiko sun rangaistukset? Onko teidän tuhmat leikki-ikäiset nyt kilttejä? Tarpeeksi kilttejä?

Jos lapset eivät sun rangaistustenkaan jälkeen ole kilttejä, niin lyötkö kovempaa? Lyötkö kaksi päivää peräkkäin? Mitäs jos lasta pahoinpideltäisiin SAMAAN AIKAAN kun se istuu jäähyllä? Auttaisko se, oletko kokeillut?

Ennustan, että mikään noista sun keinoista ei oikeasti auta (miten ne voisikaan, kun lapsi ei opi niistä mitään), vaan joudut koventamaan rangaistusasteikkoa, kun lapset kasvavat. Suosittelen lämpimästi yhteydenottoa neuvolaan, jossa saat puhua asiantuntijoiden kanssa siitä, miten lapsia kasvatetaan. Tarvitset apua. Noi ei ole normaaleja äidin juttuja. Ota se isäkin mukaan sinne neuvolaan.

Ja ne aikuiset, jotka käyttävät pienistä lapsista sellaisia termejä kuin "perseilijä", te ette ole ihan terveitä. Yritän ymmärtää, että teidän omassa kasvatuksessa on mennyt jotain pieleen.

Suukko.

Tämä oli mukava ketju. Suurimmalla osalla asiat kunnossa. :) ja ap:kin toivon mukaan vain provo

Vierailija kirjoitti:

Älä koskaan sano lapselle, että hän on tuhma, vaan että hän teki väärin. Kasvattaminen ei ole rankaisujen jakamista vaan sitä sitä, että ohjataan tekemään oikein. Ja minulla on ollut myös kaksi rasavilliä lasta, joilla on myös dysfasia diagnoosi, joten ymmärrän, että kestämistä näissä asioissa joskus todellakin on.

Jos tekee ihan tahallaan väärin ja satuttaa tahallisesti toista, kyllä lapsi silloin on tuhma. Jos erehdyksessä tekee jotain väärin, se on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Jännä sisälukutaito joillakin on :D Eihän ap sanonut LYÖVÄNSÄ saati HAKKAAVANSA lapsia lusikalla, vaan lusikalla kopsaistaan kerran kevyesti. Jos isku vastaa kananmunan kuoren rikkomiseen vaadittavaa iskua, on kyseessä lähinnä hipaisu, joka ei ainakaan minun mielestäni ole väkivaltaa tai satuttamista. Kokeilkaapa itse tuolla tavalla hivauttaa lusikalla rystysille - veikkaan ettei tunnu missään. Ideana tuossa taitaa olla kolauttaa lapsen ylpeyttä.

Miksi pidät nöyryyttämistä hyvänä kasvatuskeinona? Siitähän tuossa on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä sisälukutaito joillakin on :D Eihän ap sanonut LYÖVÄNSÄ saati HAKKAAVANSA lapsia lusikalla, vaan lusikalla kopsaistaan kerran kevyesti. Jos isku vastaa kananmunan kuoren rikkomiseen vaadittavaa iskua, on kyseessä lähinnä hipaisu, joka ei ainakaan minun mielestäni ole väkivaltaa tai satuttamista. Kokeilkaapa itse tuolla tavalla hivauttaa lusikalla rystysille - veikkaan ettei tunnu missään. Ideana tuossa taitaa olla kolauttaa lapsen ylpeyttä.

Miksi pidät nöyryyttämistä hyvänä kasvatuskeinona? Siitähän tuossa on kyse.

Siis mikä siinä lusikalla kopsaisemisessa NÖYRYYTTÄÄ?? Eikö nöyryyttäminen ole sitä, että vedetään toiselta housut nilkkoihin muiden ihmisten edessä tai kuulutetaan keskusradiossa että "Pertti on alkoholisti"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä sisälukutaito joillakin on :D Eihän ap sanonut LYÖVÄNSÄ saati HAKKAAVANSA lapsia lusikalla, vaan lusikalla kopsaistaan kerran kevyesti. Jos isku vastaa kananmunan kuoren rikkomiseen vaadittavaa iskua, on kyseessä lähinnä hipaisu, joka ei ainakaan minun mielestäni ole väkivaltaa tai satuttamista. Kokeilkaapa itse tuolla tavalla hivauttaa lusikalla rystysille - veikkaan ettei tunnu missään. Ideana tuossa taitaa olla kolauttaa lapsen ylpeyttä.

Miksi pidät nöyryyttämistä hyvänä kasvatuskeinona? Siitähän tuossa on kyse.

Siis mikä siinä lusikalla kopsaisemisessa NÖYRYYTTÄÄ?? Eikö nöyryyttäminen ole sitä, että vedetään toiselta housut nilkkoihin muiden ihmisten edessä tai kuulutetaan keskusradiossa että "Pertti on alkoholisti"?

Jos kyse ei ole nöyryyttämisestä, kivusta tai pelosta niin mikä tuossa on se kurittava tekijä? Lusikan maaginen kosketus? Nuo kaikki ovat joka tapauksessa vain haitaksi lapselle, oli miten oli.