Lue keskustelun säännöt.
Miten teillä on elämä muuttunut, kun lapsi täyttää 18v? Vai onko?
14.08.2017 |
Tyttäreni täyttää tammikuussa 18v ja mietin, että miten häntä voisi alkaa opettaa ottamaan itsestään taloudellista vastuuta pikku hiljaa. Meillä on jatkuvasti ongelmana rahan pyytäminen ja osittain siihen vetoaminen, että meillä on elatusvelvollisuus. Tytär tienaa satunnaisilla lastenhoito- yms keikoilla ehkä noin 100-200€ kuukaudessa, missään oikeissa kesätöissä ei ole ollut, hakenut kyllä.
Niin, hän tosiaan edelleen ostatuttaa kaikki vaatteet jne tarpeellisen meillä, omat rahat käyttää ihan vaan huvitteluun ja meikkeihin. Haluan kuitenkin, että tuo alkaa muuttua siihen suuntaan, että täytettyään 18 saa toki edelleen asua ja syödä ilmaiseksi, maksamme kaiken lukioon liittyvän ja bussilipun, mutta ottaa omaa vastuuta hankinnoista taloudellisesti. Vaikka se tietäisi vähemmän istuskelua kahviloissa kavereiden kanssa.
Oletteko muut tehnyt vastaavaa, onko nuori suhtautunut asiaan ok jne? Vai onko 18v ikä vaikuttanut teillä mitenkään? Itsellehän tämä on erittäin hämmentävää, koska siitä asti kun mitään pieniäkään rahoja olen tienannut, olen kaikki vaatteet yms omistani maksanut mahdollisuuksien mukaan.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ap:lle voin sanoa sen verran että ei ole herkkua esim. Pojan armeija aika vanhemmille. Päiväraha on vain 35€ viikko ja se menee oikeastaan vaan lisä syömisiin ja juomisiin mitä loma-aikoina ostelee tai armeijan kaupasta. Vaatteet ja muut menot esim. Ruokkiminen viikonloppuisin vanhempien piikkiin. Ei se opiskelijan elokaan kovin ruusuista ole sillä opintorahahan voi olla esim. vain 100€ (Kotona asuvalle) käteen jos sitäkään ja muut rahat on tultava työnteosta rai opintolainasta. Kokopäiväopiskelijalle on aika raskasta käydä myös töissä.
Mielenkiintoista. Päiväraha on 35 - 77 e/vko palvelusajan mukaan ja siitä saa kyllä aika hyvin säästymään.
Päiväraha on se 35€/vko ensimmäiset 6kk ja kantsii kysyä varusmiehiltä miten riittää säästymään. Toki jos ei osta mitään ikinä eli syö vain ja ainoastaan armeijan ruokia koko viikon ja tosiaan lomilla sitten elää perheen piikkiin. Vaikka tuo 35€ ei menisi täysin armeijassa niin viimeistään viikonloppuna se hupenee pariin mäkkikäyntiin puhumattakaan jos käy vaikka leffassa kavereiden kanssa. Ja paikallisliikenteen liputkin on maksettava kotimatkalla. (Ellei bussin määränpäästä ole yli 5km kotiin)
Niin ja kännykkälaskuihin kuluista unohtui. N. 40€ kuussa. Tosi asia on että kyllä se nuori kuluttaa enemmän kun 140€ kk vaikka olisikin kotona vain viikonloppuisin. Ja armeijassa ollessaan ei voi tienata mitään lisää. Paitsi nyt varmaan joku älykääpiö "keksii" kuinka kyllähän sitä nyt reipas ja vastuuntuntoinen nuori töissä voi käydä viikonloppuisin ja sitten sunnuntaina takas armeijaan eks niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös 18-vuotias alkoi vaatimaan sitä sun tätä, verukkeena elatusvelvollisuus kaksikymppiseksi saakka. Ja onhan se, mitä sitä kiistämään. Mutta elatusvelvollisuus ei tarkoita iPhonea ja merkkivaatteita. Se ei itse asiassa tarkoita kännykkää lainkaan. Vaatteet kyllä, mutta UFF:in käytetyt rievut kattavat noin lakikirjaimen mukaisen vaatetuksen ja sohvalla nukkuminen yösijan. Ruoaksikin kelpaa lain kirjaimessa vaikkapa pirkan pinaattiohukaiset. Sen ei todellakaan tarvitse olla Burger Kingin pikaruokaa kavereiden kanssa. Ja elatusvelvollisuus ei tarkoita vastiikkeettomuutta. Eli pirkan pinaattiohukaisia vastaan voi hyvin vaatia imurointia ja tiskikoneen tyhjennystä, vaikka kuinka olisi 18v täyttänyt.
Pistähän faktat lapsellesi kuntoon! :)
Opiskeluaikana maksetaan kaikki menot. Sitten kun menee töihin alkaa maksaa itse. Näin toimittu kahden lapsen kanssa ja niin toimitaan muidenkin.
Asutaan maalla, opiskelija joutuu muuttamaan kotoa pois. Opintotuen on saanut itselleen, me maksettiin vuokra, puhelin, sähköt ja vakuutukset yms.
Olen kyllä samoilla linjoilla useimpien vastaajien kanssa. 18v kuuluu jo haluta itse ottaa vastuu.
Me olemme varakkaita ja nuoremme (20v) on varmasti monen mielestä saanut "kaiken". On ollut mopoauto, ajokortin saatuaan ostimme auton, asuu omistamassamme yksiössä jne. Silti ikinä hän ei ole ollut mitään vaatimuksia esittämässä, kaikesta on aina juteltu asiallisesti, tytär on maksanut osan kuluista, kesätöitä on tehnyt 16v saakka, nykyään käy opintojen ohella iltatöissä vaikkei tarvitsisikaan... joka kerta, kun jotain hankimme, on se kahvipaketti tai uusi kannettava, on niin vilpittömän kiitollinen ja onnellinen, että tulee hyvä mieli. Käy paljon lapsuudenkodissaan, auttaa meitä pihatöissä ja on kaikinpuolin hyvin tasapainoinen nuori aikuinen.
Hei kaikki, onpas tullut kommentteja. Kiitos niistä. Taidan nyt miehen kanssa miettiä selkeät pelisäännöt jatkoa ajatellen ja yrittää ne rauhassa nuorelle neidille kertoa. Nämä kommenttinne luettuani tajuan, ettei ole hänen käytöksensä enää kohtuullista. Vaikea ensimmäisen kohdalla tietää, missä vaiheessa se murkkukiukuttelu pitäisi helpottaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Materian janoaminen kertoo yleensä heikosta itsetunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär muutti 18 vuotiaana pois kotoa salaa! En halua vieläkään puhua tyttärelleni.
Tarkennan: halusi muuttaa pois kun on 18v isänsä sitä enemmän vastusti. Eräänä päivänä sitten oli jäänyt yksin kotiin ja oli pakannut tavaransa ja lähtenyt. :( ei voinut edes viestiä laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Materian janoaminen kertoo yleensä heikosta itsetunnosta.
Tämä on ihan totta.
Mulla olisi kyllä kylmä kyyti kaikelle vaatimiselle. Ajokortti ei esim ole mikään itsestäänselvyys, toteaisin että joka vinkunasta aloitus siirtyy puoli vuotta eteenpäin.
Ei se nuorten vika ole, että nykyään on niin vaikea saada juuri kesätöitä. Mutta ei silti saa kiittämätön olla. Sitten tyydytään vähempään, kunnes jotain löytyy. Kahviloissa juoksemiset jne eivät ole mikään ihmisoikeus, kuin myöskään kalliit vaatteet tai vanhojentanssipuku. Viisas vanhempi opettaa näissä kohtuutta.