Kuka saa kerätä mustikat - ongelma
Me asutaan maalla ja meillä on muutama hehtaari maata (metsää ja vanhaa rytöpeltoa) talomme ympärillä.
Ostimme tilamme mieheni vanhemmilta pari vuotta sitten, tämä on siis mieheni kotipaikka.
Naapurissa taas asuu keski-ikäinen pariskunta, joiden talo on aikoinaan (monta kymmentä vuotta sitten) tilastamme lohkastulla tontilla, ja raja kulkee aika lähellä heidän taloaan, ovat asuneet tuossa pari kymmentä vuotta.
Metsässämme aika lähellä heidän taloaan (ei kuitenkaan mitenkään heidän pihallaan tai edes ihan vieressä) on hyvä mustikkapaikka, ainoa tässä meidän lähistöllä, muuta ei olla ainakaan löydetty, vaikka koirienkin kanssa aika paljon ollaan näitä metsiä koluttu.
Appivanhemmat marjastivat tässä asuessaan paljon, mutta kävivät aina kauempana marjassa, ja keräsivät aina sankokaupalla esim. mustikoita, ja nämä lähellä olevat apajat (joista saa ehkä pari sankoa) olivat naapurin apajia. Nyt sitten kuitenkin ajateltiin yksi päivä mennä lasten kanssa siihen metsään keräämään niitä
mustikoita piirakkaa varten, mukana meillä oli YHDEN LITRAN pieni sanko ja eiköhän tuo naapurin rouva tullut sanomaan, että hän on ajatellut poimia ne mustikat siitä heidän pihan läheltä niin kuin yleensäkin. Menin hämilleni siinä tilanteessa enkä osannut muuta kuin lähteä lasten kanssa pois, mutta vasta kotona aloin ärtymään. Kyseessä on kuitenkin meidän maat ja tämä mustikka-alue on siis ihan metsässä eikä noiden naapureiden pihalla eikä edes näköpiirissä.
Miten olisitte tehneet, olisitteko lähteneet vai älynneet tehdä jotain fiksumpaa, jälkikäteen mietin, että olisin hyvin voinut sanoa, että me kerätään tämä sanko ja lähdetään sitten. Jos olisi naapuri siitä suuttunut niin sitten olisi, tällä hetkellä meillä on ihan asiallisen neutraalit välit, mitään isompaa kanssakäymistä heihin ei ole.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jokamiehen oikeus, joten olisin minäkin voinut käydä keräämässä ne mustikat. Joten totta kai sinä nyt olisit täydellä oikeudella kerätä ne mustikat siitä, kun vielä omalla maallasikin olit.
Tuossahan on nyt se ongelma, että sun appivanhemmat ovat sopineet keskenään jaon noiden naapurien kanssa. Naapurit pitävät nyt niitä mustikoita "ominaan" vaikka mitään juridista oikeutta siihen ei ole.
Mutta ehkäpä oli hyvä että lähdit pois, miksi turhaan suututtaa naapureita, jos ovat iäkäs pariskunta. Heidän on ehkä vaikea lähteä kauemmas keräämään mustikoita. Pian ovat siinä iässä etteivät pysty kykkimään mustikassa enää.
Etköhän sinä voi vähän taipua tässä asiassa ja kerätä mustikat muualta.
No ei anoppi ja appi mitään sopimuksia ole tehneet, lähinnä he vain eivät viitsineet vaivautua noin "vähäisen" marjamäärän takia ja sitä myötä naapuri tottui ne keräämään siitä. Eivätkä nuo naapurit mitään iäkkäitä vielä ole, 50-vuotiaita työssä käyviä ihmisiä. Helpompi heidän olisi lähteä kauemmas marjaan kuin minun lasten kanssa, varsinkin kun oltiin vain pientä määrää keräämässä ja se varmaan näkyi astiamme koosta.
t. ap
Niinpä eräänlainen sanaton sopimus naapurien ja appilasi välillä on ollut. Ehkä miehesi vanhemmat tiesivät naapurit vähän hankaliksi, joten joustivat asiassa.
Sinulla - ja kenellä vaan metsään poikkeavalla - on täysi oikeus poimia ne mustikat, mutta sinä joudut asumaan siinä naapurissa, joten ehkei kannata yhden mustikkalitran takia pilata välejä naapureihin, joiden käsitys asioista on noin virheellinen.
Jos taas aiot riitautta asian, niin käy ihmeessä keräämässä ne marjat äläkä ihmettele asiaa täällä netissä. Ei kukaan poliisia sun kimppuun hae.
Anna heille mustikka piirakkaa maksuna
Vanhemmilleni lohkaistiin aikanaan tontti eräästä maatilasta. Tontilla kasvoi paljon puolukkaa, ja maatilan emännällä oli tapana poimia puolukat niistä lähimetsistään. Ensimmäisenä syksynä, kun siinä asuimme emäntä kävi tapansa mukaan poimimassa ne puolukat, vaikka ne olivat meidän pihassa. Äiti kävi sanomassa hänelle siitä. Emäntä ymmärsi tilanteen, eikä enää käynyt meidän tontilla marjassa ja naapurisopu säilyi.
Eli asiasta kannattaa käydä keskustelemassa ihan ilman sarvia ja hampaita.
Olisin kertonut yhden faktan; jätin keräämättä kasikki naapurin rouvan mustikat. Ihan omani vain keräsin.
Toiseksi olisin kertonut jokamiehenoikeudesta ja kolmanneksi vielä huomauttanut, että omalla maallaan saa itse kukin tehdä mitä tahtoo.
Toisalata, litra piirakkamustikoita ei ole häneltäkään paljon pois, joten oikeassa elämässä olisin varmaan kertonut olevani vain lasten kanssa niitä poimimassa ja hänelle jää kyllä tarpeeksi, ensinmainitulla faktalla täydennettynä.
Turha tuota on miettiä, marjat kuuluu kaikille, kunhan ei pihasta poimita. Ei kukaan voi omia marjoja.
Nämä vanhat tavat on aika tiukassa ja se pihapiirikin on aika liukuva käsite. Meillä on tontilla kaksi taloa ja tontin läpi menee rasitetie. Toinen talo on aikaa ollut autiona, viimeksi siinä asui isotätini joskus suunnilleen 2005 ja sen jälkeen se on ollut lähinnä varamajoituksena, jos meille tulee paljon vieraita. Pihaa ei ole aidattu, koska sitä ympäröi pellot. Nurmea ei ole niitetty, talo näyttää juuri siltä mikä se on eli asumaton. Pihassa on 4 punaherukkapensasta ja sen aikaa, jonka olen tässä asunut (kohta 8 vuotta), on joka vuosi joku käynyt ne marjat sieltä salaa poimimassa (pihasta toiseen ei näe, meidän puolella on pensasaita).
Tänä vuonna kävin virittämässä rastasverkot ja päätin, että nämä marjat poimin minä. Eilen ennen ukkosia olin siellä pensaassa, kun pihatielle pysähtyi auto ja sieltä tuli hyvin vihainen noin 30v nainen kysymään, mitä luulen tekeväni. Vastasin, että poimin marjoja. Sain kuulla saarnan jokamiehenoikeudesta ja siitä, että olen varkaissa, koska Irja (se isotäti) oli vuonna 2002 terveyskeskuksen vuodeosastolla käydessään antanut ko. henkilön äidille luvan marjat poimia. Ja se lupaus on yhä voimassa!
Siinä käytiin aika pitkä keskustelu aiheesta mikä on pihapiiri, pitääkö talon olla asuttu, jos haluaa marjat poimia ja tuleeko punaherukasta luonnonvarainen kasvi, jos se on samassa paikassa yli 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Nämä vanhat tavat on aika tiukassa ja se pihapiirikin on aika liukuva käsite. Meillä on tontilla kaksi taloa ja tontin läpi menee rasitetie. Toinen talo on aikaa ollut autiona, viimeksi siinä asui isotätini joskus suunnilleen 2005 ja sen jälkeen se on ollut lähinnä varamajoituksena, jos meille tulee paljon vieraita. Pihaa ei ole aidattu, koska sitä ympäröi pellot. Nurmea ei ole niitetty, talo näyttää juuri siltä mikä se on eli asumaton. Pihassa on 4 punaherukkapensasta ja sen aikaa, jonka olen tässä asunut (kohta 8 vuotta), on joka vuosi joku käynyt ne marjat sieltä salaa poimimassa (pihasta toiseen ei näe, meidän puolella on pensasaita).
Tänä vuonna kävin virittämässä rastasverkot ja päätin, että nämä marjat poimin minä. Eilen ennen ukkosia olin siellä pensaassa, kun pihatielle pysähtyi auto ja sieltä tuli hyvin vihainen noin 30v nainen kysymään, mitä luulen tekeväni. Vastasin, että poimin marjoja. Sain kuulla saarnan jokamiehenoikeudesta ja siitä, että olen varkaissa, koska Irja (se isotäti) oli vuonna 2002 terveyskeskuksen vuodeosastolla käydessään antanut ko. henkilön äidille luvan marjat poimia. Ja se lupaus on yhä voimassa!
Siinä käytiin aika pitkä keskustelu aiheesta mikä on pihapiiri, pitääkö talon olla asuttu, jos haluaa marjat poimia ja tuleeko punaherukasta luonnonvarainen kasvi, jos se on samassa paikassa yli 30 vuotta.
Apua :D
Hmm... tämän palstan mukaanhan metsä pursuilee sieniä ja marjoja, että ei luulisi tällaistä ongelmaa tulevan.
Vierailija kirjoitti:
Hmm... tämän palstan mukaanhan metsä pursuilee sieniä ja marjoja, että ei luulisi tällaistä ongelmaa tulevan.
Luitko aloituksen? Ap halusi käydä piirakkamarjat läheltä kotia...
Omalta tontilta poimii se joka haluaa ja ehtii. Muut luvan kanssa.
Meillä on ongelmana naapurit jotka ovat vuosia sitten jo käyneet tässä tyhjällä tontilla poimimassa mustikoita ja sieniä - nyt he tulevat meidän pihaan joka vuosi! 11 vuotta on tässä asuttu ja joka vuosi saan opastaa porukkaa tontilta pois. Olen ilmoittanut että poimin itse syyskuun 10 pvään saakka, sen jälkeen saa tulla hakemaan mustikoita jos jotain jää. Puolukat pitää jättää poimimatta.
Kysehän on varmaan siitä, että aikanaan naapuri on sopinut miehesi vanhempien kanssa asiasta aikanaan ja siten tuo mustikkapaikka on "heidän". Eihän se juridisesti sitä ole, mutta ymmärrän kyllä reaktion. Asia hoituu puhumalla. Käykää siellä naapurissa kahvilla ja keskustelkaa miten asian kanssa toimitaan nyt kun te asutte talossa. On ihan teidän oma asia, haluatteko noudattaa tuota vanhaa sopimusta vai alatteko kerätä marjoja sieltä. Asia kannattaa kuitenkin puhua ääneen, sillä naapurisopua ei kannata vaarantaa tuollaisen asian takia.
Vierailija kirjoitti:
Kumman pihapiirissä se on?
Vaikka naapurin maat ulottuu 5 metrin päähän meidän keittiön ikkunasta, ajan sen aina pois kun tulee notkumaan meidän ikkunan alle " omille mailleen" ja " katselemaan sieniä"- se kun on kotirauhan häirintää.Toisten pihapiiristä pysytään poissa ja piste.
Paitsi että kotirauhaansa ja pihapiiriään ei voi laajentaa toisten maille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman pihapiirissä se on?
Vaikka naapurin maat ulottuu 5 metrin päähän meidän keittiön ikkunasta, ajan sen aina pois kun tulee notkumaan meidän ikkunan alle " omille mailleen" ja " katselemaan sieniä"- se kun on kotirauhan häirintää.Toisten pihapiiristä pysytään poissa ja piste.
Paitsi että kotirauhaansa ja pihapiiriään ei voi laajentaa toisten maille.
Näin!
Voiko kotirauhaa laajentaa toisten maille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä eräänlainen sanaton sopimus naapurien ja appilasi välillä on ollut. Ehkä miehesi vanhemmat tiesivät naapurit vähän hankaliksi, joten joustivat asiassa.
Sinulla - ja kenellä vaan metsään poikkeavalla - on täysi oikeus poimia ne mustikat, mutta sinä joudut asumaan siinä naapurissa, joten ehkei kannata yhden mustikkalitran takia pilata välejä naapureihin, joiden käsitys asioista on noin virheellinen.
Jos taas aiot riitautta asian, niin käy ihmeessä keräämässä ne marjat äläkä ihmettele asiaa täällä netissä. Ei kukaan poliisia sun kimppuun hae.
Omalta maalta mustikoiden poimiminen ei kyllä ole "asian riitauttamista". Kyllä se joka yrittää tätä estää, on se riitauttaja. Vailla minkäänlaisia onnistumismahdollisuuksia, voisi lisätä.
No siinä tilanteessa en osannut nauraa edes tekonaurua, mutta jälkikäteen kyllä harmitti, kun en pitänyt puoliani yhtään. :(