**EX-HAAHUT***HUHTIKUUN ENSIMMÄINEN VIIKKO**

kyllä sä tosiaan pidit meitä piinassa mutta,huh,onneksi kaikki on hyvin ja pikku poika turvallisesti sylissä :)

Olet sitten saanut kaikki ensisynnyttäjän " herkut" synnytykseesi,älä välitä niin minäkin.Ja poikakin oli hyvän kokoinen ekaksi punnerrettavaksi.

Ja mikä ihana NIMI,nam.Hänestäkö tulee ihan tosissaan Lucas?



ON: tasan 17 viikkoa ultran mukaan.niin alussa.enkä tiedä joko tää lysti on loppunutkin,on niin kummallisen hiljaista.Toivottavasti tänään pääsen nla käymään.



Aamun kiireisiin sinkoaapi femmis

Olipa ihania uutisia. Juuri tuollaisia olenkin käynyt täältä jo etsimässä monena päivänä. Paljon onnea pienen pojan syntymän johdosta ja vauvantuoksuista arkea teille!



Rakkain terveisin Nonna (yhä) haahuista

heti aamulla unihiekat silmissä kömmittävä katsomaan joko Mellu ystäväin olisi kerinnyt jo koneelle..



ja olihan hän!!!Johan piinaava jännitys helpotti <3



ONNEA KOKO PERHEELLE äijästä!!Tuohan on melkoinen poika!oliko sulla tietoa että tulee nuin iso, ultria tms...Mutta onneksi kaikki on nyt ohi ja olette turvallisesti kotona aloittelemassa vauva-arkea!



Tulehan kertoilemaan sitten miten kaikki lähtee rullaamaan, älä unohda meitä, me täällä hissun kissun sun perässä marssimme kohti h-hetkeä..



joku kyseli ultrista..Mähän kävin joka viikkoa tai parhaassa useammankin kerran ultrassa jossa seurattiin tarkkaan alkion ja sikiön kehitystä ja jos olisi mennyt kesken niin koska ja miksi.Tämä tehtiin yksityisellä klinikalla ja mullahan oli samanlainen lääkityshirvitys kuin neronjallakin eli myös senkin vuoksi.



Mutta nyt täytyy mennä keittämään aamukaffet ja syödä maittava aamiainen.



petju 34+jotain

...ja ONNEA Mellu pienestä (isosta) pojasta! Aikamoinen urakka sulla on ollut takana, toivottavasti ei jäänyt mitään " traumoja" synnytyksestä? Mä olenkin aina ollut sitä mieltä, että taisin loppujen lopuksi päästä melko helpolla ekasta synnytyksestä: kokonaiskesto 12t, joista 7t oltiin kotona. Synnärillä auki jo yli 5cm ja suoraan saliin. Yhden epiduraalin sain ja se vei kaikki kivut, tyttömme syntyi tästä n. 3 tunnin päästä (ponnistusvaihe tuntui kyllä ikuisuudelta, oli 37 min). Siinäpä se ihanuus lyhykäisyydessään.



FEMMIS: sanonpa vaan sullekin (viime viikolla Neronjalle :D), että älä suotta hermoile vielä niiden liikkeiden takia. Nuo viikkosi (17) on edelleen suht vähäiset siihen, että liikkeitä tuntisi päivittäin. Mulla alkoi tuntua juuri tuolla 18.viikolla, mutta edelleen voi mennä puoli päivää ihan täydessä hiljaisuudessa.



Muut kommentit myöhemmin, nyt töihin (tai sit aamukahville).

KK ja Onni rv20 eli TASAN PUOLIVÄLISSÄ :)

Olen käynyt täällä kurkkimassa uutisiasi, ja olihan niitä vihdoin!

Jättionnittelut teidän perheelle isosta pojasta!



Rilla ja poika 9kk

Olipas sinulla koettelemus... Sydämelliset onnittelut potrasta pojasta!!!



masunasu rv17+4

Onnea onnea onnea ;) Olen niin onnellisen helpottunut näistä uutisista! Vaikka rankalta kyllä kuulosti, huhhuh, mutta mitäs " pienistä" kun teillä on potra poika kotona! Hih, taitaa olla hormonihuuruissa yksi jos toinenkin, täällä taas itkeä tihrustan... *hali*



joanna 35+6

Kylläpä me täällä ehittiin tosiaan jo pähkäillä mitä teille kuullu :)Mutta pääasia,että kaikki on hyvin :)



Sari

Wilkuna ja Mellu



toivottaa kati ja poitsu kohta kolme viikkoa, äkkiä se aika menee

Ensinnäkin Mellulle lämpöiset onnittelut ison pikkumiehen johdosta! On siinä ollut todellakin ensikertalaisella ponnistamista. Kiitollisena ajattelen, että oma esikoiseni painoi vain 3685g ;-). Tuntui, että siinäkin ihan tarpeeksi punkemista. Itse asiassa mullakin käytettiin imukuppia (yksi vai kaksi imuako siinä tarvittiin), kun sydänäänet alkoi heiketä, vaikka ponnistusvaiheeni ei kestänytkään kuin n. 15 min. Mutta onnittelut sinulle ison urakan suorittamisesta!!! Ja oikein ihanaa vauva-arkea teille!!! Todellakin jo alkoi huolestuttaa, kun sinusta ei kuulunut mitään, mutta onneksi kaikki olikin kunnossa :-).



Täytyypäs nyt yrittää kommentoida muittenkin viesteihin.



Joanna, tuskin sinun kannattaa pelätä sitä disperiinin poisjättämistä. On kuitenkin yleinen käytäntö jättää se pois rv36. Varmasti on niin, että jos sitä jatkais vielä eteenpäin, niin siitä olis enemmän haittaa kuin hyötyä. Siis eikös pointti ollut se, että verenvuoto voi synnytyksessä olla kovempaa, jos veressä on vielä ASAa? Uskon, että on ihan turvallista jättää se disperiini pois.

Onpas sinulla vähän hassu neuvolantäti. Juttelee mieluummin säästä kuin itse asiasta... Harmi :-/.



Sartsu, toivottavasti ei ole enää tuhruillut. Selvisikö sulla mitään syytä siihen, kun silloin rv8+3 tuhruili vai tutkittiinko sitä edes sen kummemmin? Pelottavia tuollaiset tuhrut, varsinkin jos on ehtinyt jo huokaista helpotuksesta.



Mauku, tosiaan se rakenneultra lähestyy. Vielä en ole itse asiassa oikein " tajunnut" ruveta jännittämään sitä. Mulla on ollut sellainen aika huoleton kausi meneillään, mutta voi apua, kyllä mä varmasti viimeistään ensi viikolla alan jännittää sitä ultraa. Mä kun oon jo vähän niin kuin unohtanut tuon jännittämisen...

Ikävää, että miehesi unohti hääpäivänne. Ei se meilläkään mitään ihmeellistä ole, että unohtaa ;-). Onneksi pääsitte kuitenkin molemmat sinne synnytysvalmennukseen.



Kylläpäs masunasun loma kuullosti ihanalta :-). Iso on ollut kyllä sinunkin esikoisesi, huh. Mulla vasta neljäs lapsi oli lähelle tuota kokoa eli 4220g. Hienoa, että sinunkin asukkisi pitää välillä melskettä. Mullakin jonain päivänä on ollut kovempaa mylläkkää, mutta sitten saattaa olla useampi rauhallinen päivä välissä.



Kaksonen, hienosti alkaa jo sinullakin olla viikkoja ja kohta pääset jo sydänääniä kuuntelemaan :-). Kysyit ultrista. Aiemmissa onnistuneissa raskauksissa olen käynyt vain np- ja rakenneultrissa, en siis missään muissa (paitsi loppuajasta on voinut olla jotain kontrollikäyntejä). Nyt tässä raskaudessa olin ekan kerran ultrassa jo rv4+ (sattu just sillon olemaan poliaika niin ultrattiin samalla), rv6+6 ja rv8+6 ja sitten np-ultra. Ihan oman mielenrauhani takia sain tuon 8+6 ultran. Siitä huolimatta jännitti kyllä tuo np-ultra aivan mielettömästi. Ja nuo kaikki ultrat oli siis polilla, samoin kuin rakenneultrakin on.

Kyselit myös vaunuista. Minusta sillä lastentarvikeliikkeen myyjällä on tietysti suuri merkitys siihen, mitkä vaunut valitsee. Ainakin mulla on sellainen mielikuva, että tosi hyvin meitä osattiin neuvoa ja kertoa eri vaunuista. Me päädyttiin sitten Emmaljungan yhdistelmiin ja tosi tyytyväinen olen niihin aina ollut. Neljä lasta niissä ollaan jo työnnelty :-).



Femmis, toivottavasti vauvelisi alkaisi jo pian antaa ihan kunnon merkkejä, että kaikki kunnossa. Jospa pääset tänään kuuntelemaan sydänääniä! Sait minut hymyilemään kommentillasi: " eiks neronjallakaan oo mitään kivaa kerrottavaa" :-). Kai mä oon jotenkin kääntynyt nyt vähän sisäänpäin tai jotain, kun en tahdo saada itestäni hirveästi tekstiä irti, paitsi nyt tietty yritän kommentoida kaikille ;-).



Visakoivulle onnea np-ultraan!!! Tulehan sitten kertomaan kuulumiset! Minä olen edelleen yrittänyt pitää mahani piilossa, vaikka viikkoja jo 18+2. No, silloin kun haen tyttöjä kerhosta, mulla on toppatakki päällä, joten ei sitä masua pysty edes näkemään. Ja jos meillä täällä kotona tulee joku pistäytymään, niin yritän ainakin vetää mahaa sisäänpäin, jos en muuta ;-). Jokohan sitä rakenneultran jälkeen uskaltais ihan rohkeasti olla isomahainen eikä millään tavoin ainakaan häpeäis masuaan...



Nonnaa mä ihailen, kun se pystyy käymään täällä odotuspuolella. Mulla meni kylllä aina kuukausitolkulla, etten varmasti tälle puolelle kurkkinut, kun harmitti vaan itseä. Toivottavasti saadaan Nonnakin pian tänne!!!!!



Kerttukasperille onnittelut puolivälin saavuttamisesta!!! Vau!



Jokohan siinä tuli suurin piirtein kaikki. Aapelilla taitaa olla edelleen niin paljon työkiireitä, ettei ehdi kirjoittelemaan. Ja Ulriinakin aikoi ruveta useammin kirjoittelemaan, mutta eipä ole näkynyt ;-).



ON: Mitäs omassa navassa, eipä ihmeempiä. Eilen ostin stay up -tukisukkahousut ja nyt ovat kokeilussa ekaa kertaa. Kyllä nää vaikuttais olevan ihan jees. Eivät ainakaan masun kohdalta kiristä ;-).



Vauveli ei ole nyt mitään kovaa melskettä pitänyt, mutta sen verran kuitenkin joka päivä liikkuu, että tiedän elossa olevan. On se vaan ihanaa tuntea aina se pienikin liikahdus.



Olo on varsin rentoutunut. Veroilmoitus on toimitettu ajallaan ja pari muutakin rästissä ollutta virallista juttua hoidettu ja kirjeet postitettu. Heti oli paljon kevyempi olo, kun nuo asiat sai pois alta. Mulla kun on paha tapa jättää asiat monestikin viime tippaan. Kuten tuo veroilmoituskin piti panna postiin vasta eilen, viimeisenä päivänä ;-). Nyt kai mä varmaan alan kohta jännittää sitä rakenneultraa. Jotenkin olen nyt niin unohtanut sen jännittämisen ja hätäilemisen, että tuntuu, etten jaksaisi TAAS alkaa jännittää. Voisinhan minä tietysti yrittää ottaa rennostikin, koska eihän se etukäteisjännittäminen auta asioita kuitenkaan yhtään.



Jeps, mutta nyt muihin hommiin. Hauskaa päivää kaikille! Täällä sataa sakeasti lunta... Missä se kevät oikein viipyy?



neronja rv18+2

Neronja:se tuhru kuitattiin silloin menkka-aikaan ajoittuvaksi,ja siten ihan normaaliksi.Ja onhan se saattanut johtua siitä istukastakin,kun oli siinä kohdun suulla.Tällä(kin) kertaa se tuhru loppui siihen eilisaamuiseen.Mutta nyt pikkukaveri on taas päättänyt olla hipihiljaa liikkumatta :-/Mulla alkaa hermo käydä tiukalle,kun ajatus pyörii jatkuvasti samaa rataa.



Olo on nyt muutenkin mahdollisimman peestä...niska ja hartiat on tosi kipeet,ei kärsi juuri päätä liikuttaa.Keuhkoihin sattuu kun hengittää ja yskääkin selvästi kehittelee.Eli kyllä se flunssa nyt vaan mullekin iskee :' ( Iho alkaa olla siinä pisteessä,että mun on kohta pakko tilata lääkärille aika ja pyytää Atarax-resepti.Edellisessä raskaudessa söin pillereitä varmaan juuri näiltä viikoilta loppuun saakka...ilman niitä ei pystynyt nukkumaan,kun kutitti.Mulla kun iho selvästi vielä reagoi stressiin,tää vauvan liikkeiden tutkiminen saa sen vielä pahemmaksi.On tästä se raskaudesta nauttiminen taas aika kaukana!!!



Ja taas lepuuttamaan niskaa...





Sari,pikkuinen 18+5 ja muu räkäinen porukka

ONNEA HURJASTI MELLULLE POTRASTA POIKASESTA :´)

Todella kova urakka sulla, että hattua täytyy nostaa.

Perässä tullaan (hui, eihän siihen tosiaan enää hirveitä aikoja ole...)



Nyt pitää lähteä asioille kaupungille!



Mauku 32+4

Täällä vielä yhdes koos ja ihan kypsänä näihin jatkuviin kipuihin ja jomotteluihin. Pari päivää on nyt onneksi ollut helpompaa, kun Reiska laskeutui entisestään viikonloppuna. Tulisi jo...



Riax rv 37+4 ja Reiska

Aloitan omasta navasta, muuta en nyt voi. Keskenmeno tuli tasan r-viikoilla 10, sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kivut ja tuska tuolloin yöllä olivat niin kovat, että en edes itkenyt. Itku tuli vasta eilen gynepolilla, jossa kävin tarkistuttamassa tilanteen. Liki kaikki oli yöllä vuotanut, kotiin sain kuitenkin vielä cytotecit. Kivut ovat laantuneet, henkinen kipu tosin ei tunnu hellittävän. Jälkitarkastuksen sain polille kuukauden päästä. Lisäksi sekä lääkäri että hoitaja olivat sitä mieltä, että nyt täytyy pitää yrityksessä selvä tauko. Näin ollen mulle kirjoitetaan toukokuussa kolmen kuukauden e-pillerireseptin, jotta kroppa toipuisi raskaudesta. Hormonipolille pääsen ehkä elokuussa, jonot sinne ovat pitkät. Lääkäri ei osannut sanoa tilanteestani mitään. Sen kyllä ymmärrän. Siellä sitten itkeä hikkasin, enkä osannut sanoa itsekään mitään kuin nyökätä kyllä tai ei. Ilta kotona meni ookoo ja kivut olivat sidettäviä, mutta jälleen yöllä tuli itku, kun heräsin. Mies raukkakin joutui menemään aivan katki poikki töihin, kun valvoi mun kanssa.



Ette usko, kuinka harmittaa ja kuinka on epätoivoinen olo. Tai varmaan tiedättekin. Tällä hetkellä on niin toivo mennyt, että en tiedä mistä se esiin kaivan. Onneksi on tätä sairaslomaa jäljellä, jonka aion käyttää kunnolla tässä asiassa rypemiseen. Nyt pidetään sitten puolen vuoden paussi kaikesta lapsiin liittyvästä ja yritetään keskittyä egosentrisesti vain itseen. Kiitos teille kaikille myötäelämisestä, se on ollut arvokas tuki, varsinkin kun näitä ongelmia tässä pitkin raskautta oli. Kevättä ja sen odotusta kaikille!



Hende.

Olen tosi pahoillani!Muuta en osaa sanoa.Tosi epäreilua!!!Toivottavasti tauko tekee hyvää ja saisitte oman vaavin vielä!



Sari

Tosi suuret pahoittelut :´(. Miksi taas piti käydä noin!!! Jaksamista teille todella paljon ja toivotaan, että yritystauko kuluu nopeasti, tutkimuksista on apua ja pääset kokemaan kestävän raskauden!!! Lohtuhali sinulle *halaa*.



neronja

Mielettömän kurjaa että näin kävi taas! Olen ihan hirveän pahoillani sun puolesta... Sullahan oli tuota vuotoa pitkin matkaa ja silti vauveli voi ultrassa hyvin. Olis kyllä tuollaisen taistelun jälkeen suonut oikein onnellisen loppuraskauden, mutta toisin sitten kävi. Voi kun edes hiukan pystyisin sun oloasi keventämään, voin niin tuntea sen tuskan ja ahdistuksen. Ei siinä auta kuin surra paha olo pois, ja antaa itselleen aikaa. Kuulostaa nyt ainakin siltä että pääsette tutkimuksiin, toivottavasti löytyisi teillekin apu!



Iso, lämmin halaus.



joanna

mitkään sanat ei nyt auta,toivon sulle vain äärimmäisen paljon ihania ihmisiä ympärillesi jotka voivat hiljaa sua auttaa ja tukea. tauko on paikallaan niin fyysisen kuin henkisenkin toipumisen takia.Ja toivottavasti voisitte löytää jonkin syyn tapahtumille,jotta ne saisi edes jonkin " merkityksen"



Osaa ottaen,Femmis

Hendelle suuret pahoittelut keskenmenosta! :( Todella kurjaa, että taas kävi näin. Oikein kovasti jaksuja sinulle ja miehellesi! Toivottavasti yritystauko tekisi terää ja saisitte ajatukset suunnattua vähän muuallekin. Tiedän, miten tuskaiselta sinusta nyt kuitenkin tuntuu. *hali*



Mellulle onnittelut potrasta pojasta! Kylläpä pidit meitä pitkään jännityksessä. :) Aika karu synnytyskokemus sinulla, mutta onneksi lopputulos on mitä mainioin! Meidänkin tyttö kiskottiin imukupilla, kun ponnistus oli kestänyt jo yli 2h (itse asiassa ponnistusta oli vissiin kolmisen tuntia, kun jouduin ponnistamaan tyttöä ensin alaspäin synnytyskanavassa). En tiedä, miten pitkään olisi annettu ponnistaa, kun kätilö vaan yritti tsempata ponnistamaan sitkeesti. Vauvan kannalta ei ollut mitään kiirettä, itse olin sen sijaan jo ihan rättipoikki (ihme!). No, tytön pää oli ollut jotenkin hieman vinossa, joten en tiedä, olisinko saanut häntä koskaan itse ponnistettua. Tervetuloa vauvapuolelle! :)



Tsemppiä kaikille muille. Muutamilla onkin jo jännät paikat. Ainakin joannalla ja petjuskalla! Pitää käydä taas kurkkimassa siis. Voimia odotukseen!



-Pilkku & Sara-Ellen 4 kk-

hendelle pahoittelut keskenmenosta, kyllä elämä on niin epäoikeudenmukaista. Toivottavasti tuo yritystauko tuo taas uutta uskoa siihen, että sullakin se raskaus joskus kestää sen 9kk. Voimia sinulle ja miehellesi jaksaa tämän vaikean ajan yli, pitäkää toisistanne hyvää huolta. Haleja



Wilkuna; Onnittelut pikku-prinsessasta!!

mellu; sun kuulumisia olen minäkin odottanut kovasti, onneksi niitä nyt saatiin. Suuret Onnittelut!

ja tervetuloa vauvapuolelle Wilkuna ja mellu!



T:Nette ja poitsu tasan 5 viikkoa