Anoppi aloitti lapseni sokeririippuvuuden.
Anoppi meni antamaan 5-vuotiaalleni karkkia ja nyt hän mankuu sitä päivittäin. Mitä tolle lapsen mankumiselle voi tehdä?
Kommentit (34)
No kiellot kehiin,jos vasta alkanut niin ei vielä paha.Ja anoppi kuriin.
Olen sitä mieltä, että lapset on hyvä opettaa syömään kaikkea kohtuudella. Lapsi saa varmasti sokeria jatkossakin kavereiden synttäreillä yms joten olisko parempi ettei kotona demonisoida herkkuja? Meillä täällä pienellä paikkakunnalla on juurikin tällainen perhe etteivät lapset saa koskaan mitään herkkuja kotona. Ovat tunnettuja siitä, että kaverisynttäreillä vetävät kaikki herkut kaksinkäsin eikä tahdo muille riittää kun kotona ei ole koskaan opetettu kohtuutta. Mitenköhän käy kun heidän teini lähtee ensi vuonna opiskelemaan ja muuttaa asuntolaan? Taitaa aika herkkupitoista olla teinin ruokavalio kun pääsee pois vanhempien liia tiukan säännön alta. Toiset lapset eivät sitten puolestaan tykkää heidän perheen synttäreistä kun tarjolla on vaan kasviksia ja dippiä. Toki syövät kyllä niitäkin mutta ihmettelevät miksei heillä sitten vastavuoroisesti saa edes jotain pientä herkkua synttäreiden kunniaksi. Meidän lapset eivät ole koskaan ahmineet herkkuja vaan karkkipussistakin jää aina osa syömättä. Osaavat syödä kohtuudella myös makeaa.
Ei aloittanut. Sinä aloitit, kun annoit hänelle ensimmäisen tipan rintamaitoa.
Vierailija kirjoitti:
No kiellot kehiin,jos vasta alkanut niin ei vielä paha.Ja anoppi kuriin.
Joo näin tehdään.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että lapset on hyvä opettaa syömään kaikkea kohtuudella. Lapsi saa varmasti sokeria jatkossakin kavereiden synttäreillä yms joten olisko parempi ettei kotona demonisoida herkkuja? Meillä täällä pienellä paikkakunnalla on juurikin tällainen perhe etteivät lapset saa koskaan mitään herkkuja kotona. Ovat tunnettuja siitä, että kaverisynttäreillä vetävät kaikki herkut kaksinkäsin eikä tahdo muille riittää kun kotona ei ole koskaan opetettu kohtuutta. Mitenköhän käy kun heidän teini lähtee ensi vuonna opiskelemaan ja muuttaa asuntolaan? Taitaa aika herkkupitoista olla teinin ruokavalio kun pääsee pois vanhempien liia tiukan säännön alta. Toiset lapset eivät sitten puolestaan tykkää heidän perheen synttäreistä kun tarjolla on vaan kasviksia ja dippiä. Toki syövät kyllä niitäkin mutta ihmettelevät miksei heillä sitten vastavuoroisesti saa edes jotain pientä herkkua synttäreiden kunniaksi. Meidän lapset eivät ole koskaan ahmineet herkkuja vaan karkkipussistakin jää aina osa syömättä. Osaavat syödä kohtuudella myös makeaa.
Ei ne lapset luonnostaan vaan aloita hirveetä keinotekoisen moskan mättämistä vaan se on ihan opetettu asia.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ei aloittanut. Sinä aloitit, kun annoit hänelle ensimmäisen tipan rintamaitoa.
Ei se lapsi ole kinunut ennen karkkia.
-ap
Jätän vastaamatta täyteen törkyyn.
-ap
tee selväksi että on olemassa karkkipäivä niin on mitä odottaa
Oletpas kumma tiukkapipo. Luuletko ettei muksusi muualta saa makeita?
Kyllä herkut kuuluvat jokaisen muksun lapsuuteen. Voin vaan kuvitella, ettå millainen hitleri olet sitten poika-/tyttöystävien, pornon jne. suhteen. Hellitäppä, ettei mies karkaa!
Vierailija kirjoitti:
tee selväksi että on olemassa karkkipäivä niin on mitä odottaa
Elämässä on paljon enemmän, kuin jonkun sokrun odottelua.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tee selväksi että on olemassa karkkipäivä niin on mitä odottaa
Elämässä on paljon enemmän, kuin jonkun sokrun odottelua.
-ap
Juuri näin!
Onkos ap:llä diagnosoitu syömishäiriö? Onko perheenjäsenille paljon rajoituksia ja sääntöjä ruuan ja syömisen suhteen? Tuntuvatko "kielletyt" ruuat vaarallisilta? Rankaisetko myös puolisoa jos hän haluaa hampurilaisen salaatin sijaan?
Miltä ap:sta tuntuisi, jos lapsi olisi aikuisena ylipainoinen, eikä suostuisi laihduttamaan?
Meillä oli herkkujen syönti erittäin säänneltyä. Opin kyllä nopeasti ostamaan salaa herkkuja omalla rahallani ja syömään salaa. Nykyään täällä kirjoittelee erittäin lihava ihminen, jonka on vaikea kontrolloida makeansyöntiään ja päivittäin tekee mieli makeaa (nytkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tee selväksi että on olemassa karkkipäivä niin on mitä odottaa
Elämässä on paljon enemmän, kuin jonkun sokrun odottelua.
-ap
et ole lastasi tainnut muistaa kasvattaa ja viljellä ideologiaasi eteenpäin kun täällä avuttomana uliset sen sijaan että nostaisit kissan pöydälle ja hoitaisit ongelmasi itse.
Vierailija kirjoitti:
Oletpas kumma tiukkapipo. Luuletko ettei muksusi muualta saa makeita?
Kyllä herkut kuuluvat jokaisen muksun lapsuuteen. Voin vaan kuvitella, ettå millainen hitleri olet sitten poika-/tyttöystävien, pornon jne. suhteen. Hellitäppä, ettei mies karkaa!
Pyrin pitämään huolta lapseni hyvinvoinnista ja en pidä sitä tiukkapipoisena. Ei meidä 5-vuotias missään kylillä rällää. Mistä lapsi karkkia saisi?
Herkullista ruokaa saa toki syödä, mutta kemikaalihuttua ei meillä syödä. Miksi piti mennä aiheesta ohi?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että lapset on hyvä opettaa syömään kaikkea kohtuudella. Lapsi saa varmasti sokeria jatkossakin kavereiden synttäreillä yms joten olisko parempi ettei kotona demonisoida herkkuja? Meillä täällä pienellä paikkakunnalla on juurikin tällainen perhe etteivät lapset saa koskaan mitään herkkuja kotona. Ovat tunnettuja siitä, että kaverisynttäreillä vetävät kaikki herkut kaksinkäsin eikä tahdo muille riittää kun kotona ei ole koskaan opetettu kohtuutta. Mitenköhän käy kun heidän teini lähtee ensi vuonna opiskelemaan ja muuttaa asuntolaan? Taitaa aika herkkupitoista olla teinin ruokavalio kun pääsee pois vanhempien liia tiukan säännön alta. Toiset lapset eivät sitten puolestaan tykkää heidän perheen synttäreistä kun tarjolla on vaan kasviksia ja dippiä. Toki syövät kyllä niitäkin mutta ihmettelevät miksei heillä sitten vastavuoroisesti saa edes jotain pientä herkkua synttäreiden kunniaksi. Meidän lapset eivät ole koskaan ahmineet herkkuja vaan karkkipussistakin jää aina osa syömättä. Osaavat syödä kohtuudella myös makeaa.
Ei ne lapset luonnostaan vaan aloita hirveetä keinotekoisen moskan mättämistä vaan se on ihan opetettu asia.
-ap
Etkö ihan oikeasti ymmärrä, että lapsesi tulee elämänsä aikana syömään myös herkkuja vaikka sitten sinulta salassa? Eikö olisi parempi saada pikkuherkku kerran viikossa ja näin lapsi oppisi syömään sokeria kohtuudella, kuin että vetää sitä silmät kiiluen äidiltä salaa kavereiden kanssa? Ethän sinä voi koskaan antaa lapselle esim. teininä omaa käyttörahaa kun luultavasti ostaa sillä karkkia. Sanoisin että tuollaisilla lapsilla on aikuisina iso ylipainoriski kun pääsevät äidin tyrannian alta eivätkä osaa sitten säädellä makean syömistä.
Jotkut lapset ovat makealle persoja. Lapseni kaverin perheessä lapset ahmivat herkkuja kaksin käsin, meidän lapselle riittää vähempi. Sinulle, AP, sattui se tosi perso. Kannattaa tosiaan opettaa kohtuullisuutta, ei täyskieltoa, muuten lapsestasi tulee se kaverisynttäreiden herkkupöydän putsaava lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli herkkujen syönti erittäin säänneltyä. Opin kyllä nopeasti ostamaan salaa herkkuja omalla rahallani ja syömään salaa. Nykyään täällä kirjoittelee erittäin lihava ihminen, jonka on vaikea kontrolloida makeansyöntiään ja päivittäin tekee mieli makeaa (nytkin).
Ja mielestäsi silloinko olisit laiha jos olisit luvan kanssa saanut mättää sitä moskaa naamaan kaikkien edessä koko lapsuuden? Salli minun nauraa.
Ei voi mitään. Täytyy tehdä toinen lapsi ja toivoa ettei Anoppi pilaa sitä...