Lue keskustelun säännöt.
MIKSI?
rikottu
08.08.2017 |
Haluan jakaa eilisen kokemukseni, jonka olisin halunnut jättää välistä. Tämä tapahtuma aiheutti varmasti traumat, ottaen huomioon, että minut on raiskattu jo kerran aiemmin 12-vuotiaana. Nyt olen jo huomattavasti vanhempi.
(Vaihdan juttuun kuuluvien henkilöiden nimet, joten henkilöiden oikeat nimet ei ole tässä käytössä)
Olin Mikon kotibileissä 7.8.2017. Olen tuntenut Mikon seitsemänneltä luokalta saakka ja olimme lähes parhaita ystäviä koko yläasteen. Mikko oli tosin aina ollut ihastunut minuun, mutta vastakaikua ei minun puolelta tullut. Kaverina olo sujui hyvin suhteessa siihen, tähän asti.
Nyt olemme tunteneet kuusi vuotta ja päätimme eilen pitkästä aikaa nähdä, kun hän kutsui minut kotibileisiinsä. Vietimme siellä Susannan, Annan ja parin muun ystävän kanssa aikaa, sekä tietenkin Mikon.
Kaikki päättivät lähteä käymään puistossa, mutta Mikko pyysi minua jäämään. Keskustelimme ennen aikaan kaikkia syvällisiä keskusteluja (pystyimme kertomaan toisillemme lähes kaiken), joten nyt Mikko pyysi että jäisin hänen kanssa puhumaan. Sanoin, että en välttämättä jaksaisi ja haluaisi, kun Mikko oli kännissä ja se jo hieman valmiiksi ahdisti minua. Suostuin kuitenkin loppujen lopuksi, kun hän vannoi, että voin sitten lähteä, kun olemme puhuneet.
Mikko oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että joutui asumaan vessassa puolitoista tuntia ja kello oli jo kaksi yöllä, joten kysyin saanko jäädä nukkumaan toiseen makkariin. Mikko sanoi, että se sopii, kun oli itse menossa omaan huoneeseen.
Juuri, kun olin nukahtamassa kuulin, kun ovi avautui.
Mikko oli siellä ja sanoi minulle “Taisin sammua hetkeksi, mut join nyt loput tost viskistä enkä saa unta. Voinks tulla sun viereen makoilemaan?” Tässä vaiheessa jo minulla iski paniikkikohtaus päälle. Sanoin, että et, mutta Mikko lukitsi oven takanaan ja laittoi avaimen omaan taskuunsa, ja tuli väkisin viereeni. Käänsin kyljen ja yritin rauhoittua.
Kommentit (3)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JATKUU
Yritin nukkua, mutta Mikko aloitti keskustelemaan mitä on tapahtunut naisten kanssa sillä välillä, kun emme ole nähneet.
Sanoin, että haluan nyt nukkua, kun on töitä seuraavana päivänä ja pyysin Mikkoa menemään alakertaan. Mikko ei suostunut. Hetki sen jälkeen, kun olin jo hieman rauhoittunut, Mikko kysyi saako tulla saman peiton alle. Sanoin, että “Ei”, mutta Mikko jankutti jankuttamistaan ja suutuin jo hänelle ja aloin olla paniikissa. Mikko otti peiton ja tuli väkisin siihen. Ahdisti todella paljon, koska minulla oli vain alusvaatteet peiton alla, enkä todellakaan muutenkaan halunnut häntä lähelle.
Yritin loikata ylös, että voisin pukea päälle, mutta Mikko tarttui minuun ja veti takaisin. Hätäännyin, kun muistin, että minulla ei ollut kännykkääkään millä soittaa apua… Jos olisin siis kännykälle asti päässyt. Purskahdin itkuun ja minua pelotti niin kamalasti. Ajattelin: “En halua!” Rukoilin päässäni ettei mitään kävisi.
Mikko haisi hirveälle; oksennukselle, alkoholille, hielle ja kaikelle mahdolliselle. Mikko piti käsistäni kiinni niin, etten päässyt sängystä ylös. Yritin sanoa Mikolle, että lopettaa heti sillä paikalla, mutta hän vain jatkoi. Yritin rimpuilla ja päästä pois Mikon otteesta, mutta joka kerta, kun tein näin hän iski minua vatsaan. Useammalla kerralla ilmat pihalle. Toisina kertoina löi päähän. Itkin niin hirveästi.
Loppujen lopuksi taisin mennä shokkiin. Silmät jäätyivät tyhjään katseeseen, silmiä kirveli… Joka paikkaan sattui. Tunsin järkyttävän pahat rytmihäiriöt rintakehässäni ja kurkussani, syke ei meinannut millään tasoittua normaaliksi.
Mikko tunki väkisin sisälleni. Ei edes kortsua, ei mitään. Silloin minulta meni taju kankaalle hetkeksi varmaan shokin suuruudesta. Juuri, kun taju palasi takaisin, näin, kun hän tuli päälleni.
Mikko jäi makoilemaan viereeni. Kysyin saanko lähteä ja hän sanoi, että jää nyt yöksi. Vastasin vain myöntävästi, jotta hän uskoisi näin.
Odotin suunnilleen varttitunnin, että Mikko nukahtaisi.
Nousin niin hiljaa ylös sängystä, kuin pystyin… Otin vaatteeni lattialta hitaasti ja huoneen avaimen Mikon housujen taskusta, jotka olivat lattialla, ja avasin oven. Mikko heräsi. Sydän hyppäsi kurkkuun. Mikko kysyi:
“Mitä sä teet?!” Sanoin, että olin menossa alakertaan vessaan ja hän antoi minun mennä. Sen jälkeen tunsin oikeasti yhtäkkiä ylilyövän huonon olon ja juoksin vessaan oksentamaan.
Suljin Mikon oven hiljaa ja kävelin alakertaan heikkona vaatteet mukana. Puin ne niin hiljaa päälle, kun pystyin. Otin laukkuni, skootterini avaimet, kengät ja takin kainaloon. Katsoin kelloa, 05:15. Olin ollut tuolla ylhäällä puolitoista tuntia ja se jo pelkästään toi palan kurkkuun uudelleen.
Etuovesta en voinut mennä, siitä olisi kuulunut liian kova ääni. Joten kävelin takaovelle ja käänsin ensin lukon ja odotin hetken. Mitään heräämisen merkkejä ei kuulunut, joten avasin oven. Hipsin päkijöillä ulos talosta ja laitoin kengät jalkaan. Sitten vasta suljin oven ja heitin takin päälle. Vältin terassia juoksemalla nurmikon kautta kävelytielle ja sen kautta etupihalle. Otin skootterini pois jalalta ja siitä kuului hirveän kova ääni. Käänsin skootterini hitaasti sorapihalla. Työnsin skootteriani melkein koko heidän tien isolle tielle saakka, jotta Mikko ei kuulisi skootterini käynnistyvän. Käynnistin skootterin ja pääsin pois, mutta vahinko oli jo tapahtunut…