Lue keskustelun säännöt.
Miten ottaa puheeksi ruokaostokset/raha uudessa suhteessa?
08.08.2017 |
Miten voisi ottaa fiksusti puheeksi uudessa n.6kk kestäneessä suhteessa rahan? Lähinnä ruokaostokset. Miesystävä ei ole maksanut ruokaostoksia kuin kahdesti pienet ostokset yhteisillä kauppareissuilla. Kassalla mies ei vaan ota lompakkoa esille vaikka myyjä jo loppusuoralla meidän ostoksia laskuttaa. Usein menee suoraan pakkaamaan. Ihmettelen todella tätä käytöstä. Molemmat ollaan työssäkäyviä ja olen ymmärtänyt, että veljen kanssa asuessaan maksavat lähestulkoon kaiken puoliksi tasan. Ravintolassa ollaan käyty kerran ja silloin mies lähti vessaan, kun pyysin laskua tarjoilijalta. Mietin , että maksanko vain oman osuuteni vai mitä mutta maksoin kuitenkin koko laskun
Tullessaan vessasta mies sanoi, että "hyvät pöperöt oli" ja otti takkinsa naulakosta. Jäi vähän outo fiilis. Ehkä hän oletti, että minä maksan kun kerta ehdotinkin ravintolailtaa. Ihan ok se mutta nyt haluaisin ottaa jotenkin puheeksi nämä ruokaostokset. Ollaan siis aina vain minun luona koska hänen kanssaan asuu veli. Mies on alusta asti käynyt jääkaapilla ja ottanut mitä huvittaa sieltä.
Kommentit (62)
Älkää käykö yhdessä kaupassa ja älä osta miehen herkkuja. Näin ainakaan ei kohtuuttomaksi mene, jos et kehtaa rahasta puhua. Jos sovitte yhdessä ruoanlaitosta niin sanot, että käydään yhdessä kaupassa ja sano, että lasku puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tossa tilanteessa mulle olisi oikeasti suurin ongelma miehen asenne - onko hän hyväksikäyttäjä tietoisesti vai onko hänen tilannetajussaan ja käytöstavoissaan jotain pahasti pielessä? Eikö hän oikeasti tule ajatelleeksi asiaa (aika epätodennäköistä) vai onko tarkoituskin elää siivellä vai onko hän vaan niin tyhmä, että ei ymmärrä asiaa. Kaikissa vaihtoehdoissa mun olisi oikeasti vaikea jatkaa suhdetta, koska käyttäytyy varmasti muissakin asioissa ja muidenkin kanssa vastaavalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu jotenkin rajulta sanoa, että nyt on sun vuoro maksaa :| Kuulostaa töykeältä. En halua antaa käsitystä, että se olisi ongelma. Tai no siis mitä mä selitän.. Onhan se ongelma! Oisko mitään hienotunteisempaa keinoa? Mietin et alan vaan karsia ostoksista osan ja sanon, et ei oo varaa??
Aloita vaikka näin: Mies tulee luoksesi ja kauppaanmeno tulee ajankohtaiseksi.
Sinä: Mä ole miettinyt näitä meidän ruokakuluja. Me tavataan vain mun luona, joten olisi reilua, jos sä maksaisit osasi kuluista. Aloitetaan jo tänään.
Sitten siitä sovitte, miten jatkossa maksut hoidetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu jotenkin rajulta sanoa, että nyt on sun vuoro maksaa :| Kuulostaa töykeältä. En halua antaa käsitystä, että se olisi ongelma. Tai no siis mitä mä selitän.. Onhan se ongelma! Oisko mitään hienotunteisempaa keinoa? Mietin et alan vaan karsia ostoksista osan ja sanon, et ei oo varaa??
Aloita vaikka näin: Mies tulee luoksesi ja kauppaanmeno tulee ajankohtaiseksi.
Sinä: Mä ole miettinyt näitä meidän ruokakuluja. Me tavataan vain mun luona, joten olisi reilua, jos sä maksaisit osasi kuluista. Aloitetaan jo tänään.
Sitten siitä sovitte, miten jatkossa maksut hoidetaan.
Todennäköisesti jatkossa ruokaostokset näyttävät jatkossa toisennäköisiltä, koska mies alkaa pihistellä ja rypäleet jäävät kauppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LOKKI!!
Kannattaa lukee tätä ketjua = jätä lokki:
http://www.vauva.fi/keskustelu/2921607/kertokaa-torkeimmista-lokkeilijo…
Joko kehtaat sanoa asiasta - tai sitten siedät tilanteen. Tiedät itsekin, että noi on sun vaihtoehtosi.
Niin kuin täällä on sanottu, mikään vihjailu ei tietenkään toimi eikä varsinkaan se, että vain ajattelet asiaa itseksesi etkä saa suutasi auki. Mies käyttää hyväksi sitä, että olet saanut hyvän kasvatuksen etkä haluaisi olla epäkohtelias.
Teidän suhde joka tapauksessa kaatuu ennemmin tai myöhemmin, koska tilanne on sinulle ongelmallinen.
Me muut ei voida ratkaista ongelmaasi. Sun on vaan pakko tehdä jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm... Olenkohan itsekin sitten lokki. Vietetään suurimmaksi osaksi aikaa miehen kotona. Ja kyllä minäkin kaapille menen, kun on nälkä. Joskus on käyty yhdessä kaupassa, kun ollut tarkoitus yhdessä kokata. Silloin maksettu noin puoliksi. Mutta toisaalta käyn minä monesti kaupan kautta hänelle menessä. Jotain pientä olen tuonut.
Mutta kannattaa ehdottomasti asiasta maininta. Eihän se muuten miksikään muutu.
Vierailija kirjoitti:
Jos sukupuoliroolit olisi toisinpäin, olisi tuo ihan normaalia.
Heh heh, kyllä monesti se on nainen, joka on kovempi kokkaamaan ja sitä myötä kulujakin tulee enemmän, jos asioista ei ole sovittu tai mies ei itse ymmärrä muuten osallistua. Minulla myös kokemusta miehestä, jonka luona osallistuin kuluihin, mutta hän narisi minun luona jos en ollut ostanut esim. hänelle mieluista limsaa ja jos toi jotain tullessaan, toi vain itselleen. Sitten toisaalta lähisuvussani on naislokki, joka siipeilee muiden luona, mutta itse ei kutsu kylään ja jos joku kylään erehtyykin, ei panosta kyllä tarjoiluihin yhtään. Selvästi myös maksattaa asioita miehellään, mutta ehkä mies sitten mieluummin maksaa kuin jättää asioita kokonaan tekemättä tai ruuat ostamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin muutaman kuukauden vastaavassa suhteessa, mies ei edes käynyt töissä. Olisikohan tasan kolme kertaa maksanut ruokaostokset ja ravintolalaskun kahdesti. Viinaan kyllä käytti rahaa joka viikko. Tyypistä oli hankala päästtä eroon, lopulta nostin tavarat pihalle.
Voi hyvää päivää mitä ritareita olettekaan löytäneet FTW
Kyllä tässä nainenkin on ääliö, sori vaan. Ei pysty ymmärtämään
Joo, ei muutu kuin sanomalla ja silloinkin tod.näk huonoon suuntaan. Itsellä vastaava kokemus, mies söi aina luonani. Kun sanoin hänelle että hänkin voisi maksaa, niin mitä hän teki. Lopetti syömisen luonani. Joi esim aamukahvin mutta ei syönyt mitään koska "ei voinut". Ja kaikki siihen astiset yhteiset kokkailut jäivät siihen. Voitte arvata miten suhteen kävi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ymmärrän sinua ap. Olet varmasti samanlainen aina muut huomioonottava ja hyväsydäminen, liiankin kiltti ihminen kuten minäkin. Minun on vaikea edes ajatella kanssakäymisissä muiden kanssa mitään niin kiusallista ja ikävää tilannetta kuin vaatia jotakuta sellaista maksamaan jotain, joka ei sitä itse tajua. En tiedä, onko syynä kasvatus vai mikä, että minusta tuo on vaan äärimmäisen kiusallista ja vastenmielistä sille vaatijalle (minulle). Näin ollen minuakin on käytetty rahallisesti hyväksi sen seitsemänsataa kertaa ja kyllä ottaa pattiin.
Lopulta olen vaan lopettanut niin ystävyys- kuin rakkaussuhteetkin tuollaisiin hyväksikäyttäviin ihmisiin. En usko heidän muuttuvan, vaikka mitä tekisi. Samaa suosittelisin sinulle. Mikäli mies olisi halukas maksamaan, hän olisi tehnyt sen jo kuten muutkin normaalit ihmiset. Hän on lokki, joka käyttää sinua hyväkseen. Sinä ansaitset parempaa. Miehen, joka on yhtä hyväsydäminen ja antelias kuin sinäkin.
No en kyllä katsoisi tuollaista todellakaan. Miksi ihmeessä häpeät pitää omia puoliasi? Pelkäätkö että sinut jätetään? Kaikkia maailman kauneimpia ja menestyneimpiäkin naisia on petetty ja huijattu, kohdeltu rumasti ja jätetty. Ei toisen huono käytös alenna sinun arvosasi mitenkään, äläkä anna yksinjäämisen pelon ohjata itseäsi huonoon suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu jotenkin rajulta sanoa, että nyt on sun vuoro maksaa :| Kuulostaa töykeältä. En halua antaa käsitystä, että se olisi ongelma. Tai no siis mitä mä selitän.. Onhan se ongelma! Oisko mitään hienotunteisempaa keinoa? Mietin et alan vaan karsia ostoksista osan ja sanon, et ei oo varaa??
Aloita vaikka näin: Mies tulee luoksesi ja kauppaanmeno tulee ajankohtaiseksi.
Sinä: Mä ole miettinyt näitä meidän ruokakuluja. Me tavataan vain mun luona, joten olisi reilua, jos sä maksaisit osasi kuluista. Aloitetaan jo tänään.
Sitten siitä sovitte, miten jatkossa maksut hoidetaan.
Todennäköisesti jatkossa ruokaostokset näyttävät jatkossa toisennäköisiltä, koska mies alkaa pihistellä ja rypäleet jäävät kauppaan.
Lisää rautalankaa: Kun tuon keskustelun jälkeen menette kauppaan, olette sopineet miten maksut hoidetaan. Se ei tarkoita muutosta ostoslistaan, vaan ainoastaan maksujärjestelyihin. Jos tämä ei ole teille selvää, käykää myös keskustelu ostoslistan sisällöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu jotenkin rajulta sanoa, että nyt on sun vuoro maksaa :| Kuulostaa töykeältä. En halua antaa käsitystä, että se olisi ongelma. Tai no siis mitä mä selitän.. Onhan se ongelma! Oisko mitään hienotunteisempaa keinoa? Mietin et alan vaan karsia ostoksista osan ja sanon, et ei oo varaa??
Aloita vaikka näin: Mies tulee luoksesi ja kauppaanmeno tulee ajankohtaiseksi.
Sinä: Mä ole miettinyt näitä meidän ruokakuluja. Me tavataan vain mun luona, joten olisi reilua, jos sä maksaisit osasi kuluista. Aloitetaan jo tänään.
Sitten siitä sovitte, miten jatkossa maksut hoidetaan.
Todennäköisesti jatkossa ruokaostokset näyttävät jatkossa toisennäköisiltä, koska mies alkaa pihistellä ja rypäleet jäävät kauppaan.
Jos mies ei maksa rypäleistä, hän ei myöskään niitä syö. Hyvin yksinkertaista. Voit vallan hyvin edelleen ostaa niitä rypäleitä itsellesi.
Ei pidä muuttaa yhteen ennen kun asumiskulut ruoka ym on sovittu.
Perusasiat ensin kuntoon. Me ei asuta yhdessä mutta ollaan välillä saman katon alla viikko tai kaksi. Ruokakulut on jakaminen on ollut itsestäänselvyys.
Meillä oli aikanaan sama tilanne ennen kuin muutettiin yhteen - mies oli käytännössä aina mun luona ja elettiin siellä kuin olisi asuttu yhdessä, vaikka miehellä oli omakin asunto. Meillä oli päivänselvää ihan keskustelemattakin, että kumpikin ostaa ruokaa. Jos mä ostin alkuviikosta kassillisen ruokaa, mies kävi tekemässä saman kokoiset ostokset loppuviikosta ja oltiin kumpikin tyytyväisiä. ei siis pennilleen jaettu joka laskua. Hyvin toimi ja on sen jälkeen toiminut avioliittokin jo 16 vuotta.
Aito lokki. Hyva periaate nain miehen vinkkina on etta jos kehtaat ottaa hanen munansa suuhusi, kehtaat myos avata keskustelun raha-asioista.
Vierailija kirjoitti:
Aito lokki. Hyva periaate nain miehen vinkkina on etta jos kehtaat ottaa hanen munansa suuhusi, kehtaat myos avata keskustelun raha-asioista.
Tässä on kyllä yksi loistavimpia periaatteita/vinkkejä joita olen kuullut. Ihan aidosti. Sen vaan täytyy mennä niin, että jos yhdessä aiotaan jakaa ilot ja surut, ei voi olla kehtaamatta käytännössä mitään keskustelua.
Miten mies huomioi sinua? Tekeekö palveluksia, siivoaa kotonasi, tankkaa autoasi? Vai annatko vain sinä ja hän saa?