Lue keskustelun säännöt.
naimisissa oleva nainen ja suhde sinkkumiehen kanssa
Joku onneton jossain
08.08.2017 |
olen ollut 10 vuotta naimisissa ja yhdessä ollaan oltu pian 20v.
Täytin juuri 35. Harrastuksen parista löysin todella komean ja mukavan miehen jolle kerran uskaltauduin
juttelemaan. Siitä se lähti viesteillä aluksi ja sanoin että minulla on ihana perhe jota en aio jättää ja hyvä mies. Mutta kun... halusin kokea jotain... en vieläkään tiedä miksi ja mitä, tuo mies vaan ensi katseesta kertoi että se haluaa mut ja mä haluun sen. Oma parisuhteeni on ollut tasaista ja tylsää, voimakkaita tunteita ei ole ollut vuosiin. Seksiä silloin kun minä ehdotan... en saa kehuja enkä arvostusta kotoa. Muualta kylläkin. Joten sitä varmaan hain ja sain. Päädyimme petiin ja voi, miten hyvää seksiä sain. En tiennyt että seksi tuntuu noin hyvältä!!
Tässä nyt kolme kuukautta ollaan tapailtu salaa hänen luonaan. kerran, pari kertaa viikossa... tunteista ollaan puhuttu ja hän sanoi että tykkää musta tosi paljon mutta ei uskalla ajatella pidemmälle koska suojelee itseään.
Kotona ollaan tultu tilanteeseen että eroakin heitetty ilmoille... en tunne miestäni kohtaan enää muutakuin sääliä koska eron joudun vielä ottamaan. En voi elää tunteettomassa suhteessa jossa en saa huomiota ja arvostusta. Näistä ollaan mieheni kanssa puhuttu jo monet vuodet mutta ei muutosta käytöksessä. Teineistä asti yhdessä ollaan oltu joten ero on molemmille kova paikka. Tiedän että mieheni rakastaa minua jollain tavoin mutta ei niinkuin aikuisessa suhteessa. Luulen että haluaa olla yhdessä lasten, talon, talouden ja tavan takia... on pitänyt minua itsestäänselvyytenä aina.
Olen miettinyt eroa paljon, jo ennen tätä salasuhdetta, mutta nyt tämä suhde vasta avasi silmäni.
Mä olen kauhea nainen, äiti ja vaimo... tiedän sen. Sitä ei tarvitse enää minulle sanoa.
En eroa miehestäni tämän toisen vuoksi, vaan itseni takia. Olen antanut 20 vuotta elämästäni miehelle jonka kanssa luulin haluavani vanheta. Paljosta luovuin, työpaikasta toisella paikkakunnalla, koska mieheni halusi pysyä täällä. Luovuin kahdesta muusta suuresta unelmastani koska mieheni ei luvannut tukea minua.
Ja jos/kun eroamme ja tämä toinen mies ei minua halua, ei se haittaisi, en ajattele että erosin turhaan, haluaisin vain olla oma itseni ja vaikka kuulostaa itserakkaalta, niin tiedän ettei minun tarvisi yksin vanheta...
Nyt en eroa voi ottaa puheeksi, en nyt kun koulut alkaa ja esikoinen aloittaa ensimmäisen luokan. Sydän särkyy lasteni vuoksi mutta onko minun pakko olla huonossa parisuhteessa lasten takia? Ja sen takia että se loukkaa kaikkai läheisiämme. Mä elän vain kerran, pitääkö mun alistua tässä ainoassa elämässä onnettomaan elämään muiden takia?
Sain purettua tänne, kiitos,
Kommentit (28)
Pettäjille käy huonosti. idiootti. Miksi hommasit siitokset, jos kuksit muiden kanssa.
t. onnellinen parisuhteessa, 35 vee, ei naimisissa eikä mennä, eikä lapsia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pettäjille käy huonosti. idiootti. Miksi hommasit siitokset, jos kuksit muiden kanssa.
t. onnellinen parisuhteessa, 35 vee, ei naimisissa eikä mennä, eikä lapsia
koska silloin kun menin naimisiin rakastin tätä miestä ja halusin lapsia, tunteet kuollut
kiitos rakentavasta kommentista :)
No ehkä ei kannata erota, kun lapset ovat pieniä. Etenkin pojille äitin lähtö uuden ukon matkaan on kova paikka, jos poika on esim. teini-iässä. Sun sijassas odottaisin, mutta itepä teet päätökset.
Aina kun saa sexiä pitää jättää lapset ja puoliso ja lähteä, niinhän ne naiset täällä opastaa miehiäkin...vai oliko se niin että miehet ei saisi tehdä noin..vain naiset saa tehdä noin, niin se taisi ollakkin.
aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjille käy huonosti. idiootti. Miksi hommasit siitokset, jos kuksit muiden kanssa.
t. onnellinen parisuhteessa, 35 vee, ei naimisissa eikä mennä, eikä lapsia
koska silloin kun menin naimisiin rakastin tätä miestä ja halusin lapsia, tunteet kuollut
kiitos rakentavasta kommentista :)
Olet täysin kyvytön rakastamaan ketään ihmistä.
Rakkaus ei ole tunne vaan päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot ihanan itsenäinen, aikuinen nainen! Ole ylpeä! Mikään ei ole niin ihanaa kuin vieraan kikkelin saaminen lihapiirakkaan sisään! Se, jos mikä on sitä arvostusta mitä jokainen itsenäinen ja aikuinen nainen itselleen haluaa saada. Arvostus = Tortun jakaminen salaa vieraille miehille. Ihanaa!
Toisaalta sinulla saattaa olla myös itsetunnon kanssa ongelmia, jonkin tasoinen persoonallisuushäiriö?
Jos tämä unelmien panomies, herra vieraskikkeli olisi kanssasi seuraavat 20 vuotta niin etsisitkö myös silloin uutta, seuraavaa ihanaa, sinua oikealla tavalla arvostavaa miestä?
Pähkinän kokoisilla aivoilla ei tietenkään tule mieleen pieneen, että lapsien saamisen jälkeen elämän prioiteetit, kun tuppaavat muuttumaan.
Minä, minä ja minun tarpeet ensin! Ihanaa!
Mikä ihme siinä on että pitää pettää? Etkö voi vaan erota ensin ja sitten kuksia?
Ero ---> kuksimaan
eikä
Kuksimaan ----> ero
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap pelkäätkö että tämä sinkkumies löytää uuden naisen? Vai luotatko että hän odottaa sinua? En tuomitse enkä kysy ilkeänä.
Mä olin vähän vastaavassa tilanteessa 5 vuotta sitten.
Nykyään olen onnellisessa parisuhteessa miesystäväni kanssa. Exäni, jonka kanssa olin teini-iästä asti yhdessä, on löytänyt myös uuden ihanan naisen. Tullaan kaikki hyvin juttuun.
Lasten kannalta on yritetty parhaamme, ettei he joudu liikaa erosta kärsimään. Ei olla riidelty tai toisiamme haukuttu. Jaetaan vanhemmuus täysin. Voidaan olla ja ollaankin usein läsnä kaikki neljä, harrastusta seuraamassa, kevätnäytöksessä, joulujuhlassa. Asutaan lähekkäin.
Minä siis erosin ja se oli ehdottomasti oikea ratkaisu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä kun tunteet ja etenkin se kiima salarakkaan kanssakin latistuu - eikä mikään välttämättä yhdistä ja toimi pidemmän päälle, sillä taatusti nämä tunteet sinua nyt vievät...
- ei se yh:na olokaan mitään herkkua ole monille...
Alfa korjasi taas kerran kentän..tätä minä nuorille miehille varoittelen juuri , näin käy aina lopulta. Naisilla on koko ajan joku äijä yrittelemässä , ja kun haluavat sitä jännitystä niin näin käy. Se fakta on vain hyväksyttävä , mutta kun sen yli pääsee voi itse hyvällä omallatunnolla pettää aina kun mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virheesi oli pysyä saman tyypin kanssa teinistä asti. Sen kun teit, ei sulla ollut enää toivoakaan etkä olisi voinut tehdä mitään korjataksesi asiaa enää, kun ei mennyt tuurilla oikein, ei mene enää millään muullakaan.
Parisuhteesi voisi olla vielä korjattavissa jos kummallakin teistä olisi sellaista kypsyyttä ja sitoutumista perheeseen, joka yleensä opitaan kokeilemalla erilaisia suhteita ja epäonnistumalla niissä.
Tee mitä sun täytyy niin että miehelle, lapsille ja itsellesi käy kaikille mahdollisimman hyvin. Siihen uuteen mieheen nyt ei kannata hirveästi heti olla panostamassa, häntä et vielä tunne eikä hän ole sulle mitään luvannut. Lähde vain jos lähtisit myös ilman häntä.
Vierailija kirjoitti:
Entä kun tunteet ja etenkin se kiima salarakkaan kanssakin latistuu - eikä mikään välttämättä yhdistä ja toimi pidemmän päälle, sillä taatusti nämä tunteet sinua nyt vievät...
- ei se yh:na olokaan mitään herkkua ole monille...
Entäpä jos yhdistää. Jospa se toinen vaan on se puolikas, jota on aina sisimmässään etsinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen eronnut pitkästä liitosta. Nyt tapailen naimisissa olevaa miestä. Tajuan ettei ole järkeä mutta meillä on uskomattoman hyvää aikaa yhdessä.
Kyllä mustavalkoinen ajattelu on lähtenyt :DD
Elämä on :)
"Olen antanut 20 vuotta elämästäni miehelle jonka kanssa luulin haluavani vanheta."
Ihan kuin sinä olisit joku uhri tässä. Miehesi ei ole antanut mitään. Vain sinä olet. Joku vois miettiä, että mies on antanut sulle 20v. elämästään ja mitä on saanut. Naisen joka ilmeisen surutta pettää kun joku miespuolinen vähän silmää vinkkaa. Siinä ei lupaukset eikä perhe tunnu missään kun pitää päästä panemaan. Miehen vikaa kaikki, sinä olet uhri jonka nyt vaan on pakko pettää kun se oma aviomies on niin hirveän kurja. Erota ei voi siitä kurjasta miehestä, pitää pettää ja etsiä uutta. Sorry että täältä ei heru sympatiaa. Olisit päättänyt sen kurja avioliittosi ja vasta sitten mennyt paneskelemaan vieraita. Oli se mies miten hirviö tahansa niin ei se ilmeisesti kuitenkaan petä sua. Se on pystynyt pitämään lupauksensa (vaikka sun mielestä onkin lapsellinen).
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme siinä on että pitää pettää? Etkö voi vaan erota ensin ja sitten kuksia?
Ero ---> kuksimaan
eikä
Kuksimaan ----> ero
Ja mikä ihme siinä on että pitää heti erota jos välillä vierasta haluaa? Se mitä ei tiedä ei satuta! Mulla on seksisuhde toiseen mieheen eikä ero ole edes käynyt mielessä.
Haluaako rakastajasi lähteä mukaan uusperheen isäpuoleksi? Onko miehellä lapsia? Haluaako hän tulevaisuudessa lapsia? Jos haluaa, niin oletko valmit tekemään niitä lisää?
Jos tosissasi harkitset eroa, niin ajattele tekeväsi se täysin ilman toista miestä eli niin, että tulen jatkamaan lastesi kanssa osa-aika-äitinä ja yksinhuoltajana. Jos se ajatus tuntuu sinusta hyvältä, niin voit jatkaa eron suunnittelua.
En tuomitse sinua, koska minullakin on rakastaja. Olen kuitenkin sen verran realisti, että tiedän uudenkin suhteen muuttuvan ajan saatossa arkipäiväiseksi. Uusperheessä tulee vielä uusia ongelmia roppakaupalla lisää. On erittäin todennäköistä, että olet taas viiden vuoden päästä uudessa suhteessakin itsestäänselvyys ja samassa tilanteessa kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme siinä on että pitää pettää? Etkö voi vaan erota ensin ja sitten kuksia?
Ero ---> kuksimaan
eikä
Kuksimaan ----> ero
Ja mikä ihme siinä on että pitää heti erota jos välillä vierasta haluaa? Se mitä ei tiedä ei satuta! Mulla on seksisuhde toiseen mieheen eikä ero ole edes käynyt mielessä.
Veit sanat suustani. Järjetöntä rikkoa perheitä sen takia, että välillä saa pientä iloa elämään muualtakin kuin kotoa.
Älä ainakaan ton sinkun päälle laske.
omasta kokemuksesta voin kertoa että pitkästä suhteesta pois pääsy on todella hankalaa, jos vielä pieniä lapsiakin niin todellakin vaikea asia.
Mutta, jos olet ollut onneton monta vuotta eikä todellakaan tunteita mieheesi, sinun tarvitsee vain tehdä päätös. Joko otat eron aviomiehestäsi ja jatkat elämääsi tai sitten eroat rakastajastasi ja yrität elää onnetonta elämää. Jossain vaiheessa tulee kyllä raja vastaan molemmissa. Päätös on kuitenkin tehtävä, et voi loputtomiin elää kaksoiselämää, ja varmasti se rakastajasikin haluaa jossain vaiheessa kunnon suhteen...
Tsemppiä päätöksen tekoon!