Lue keskustelun säännöt.
Mies ei suostunut ostamaan 300euron lahjaa, vaikka sanoi, että saan valita lahjan eikä antanut hintamääritystä. Meillä oli 10-vuotis hääpäivä.
06.08.2017 |
Mies sanoi, että voidaan mennä hääpäivän kunniaksi ostamaan minulle lahja. No, sain valita, mistä sen ostan ja päädyttiin kiertelemään erinnäisiä kelloliikkeitä , koska ajatuksena oli ostaa kaulaketju, kun mieleinen malli ja tyyli tulisi vastaan. Kysyin mieheltä vielä selvästi ennen kuin menimme ensimmäiseen kelloliikkeeseen, että hän voisi antaa jonkin hinta määrityksen. No, mies sanoi, että koska kyseessä on merkkipäivä, niin saisin valita lahjan eikä hänen puolestaan hinnalla sinällään ollut väliä. No, neljännestä kelloliikkeestä löysin ihanan ja mielekkään kaulakorun, joka maksoi n. 300e. Sanoin miehelleni, että haluaisin tuon. Mies meni kuitenkin hieman oudoksi ja tokaisi " eikai nyt noin kallista". Sanoin, että okei, vaikka hävetti, kun myyjä siinä vieressä seisoi. Kun lähdimme pois liikkeestä, niin mies vielä tokaisi, että " kai sä nyt ymmärrät, ettei mulla ole tuollaisia summia paasata rahaa" hämilläni olin ja sanoin hänelle, että miksei voinut määrittää sitten mitään hintaa?! Lopulta saimme kunnon riidan aiheesta.Minun olisi kuulema pitänyt ymmärtää, että hänellä on ollut paljon kuluja.
Kumpi teidän mielestänne teki väärin tai on väärässä? Miten olisitte toimineet ja hoitaneet tilanteen?
Kommentit (33)
Millainen kaulakoru on "mielekäs"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on oikeassa, lahja on liian kallis. Tietysti hänen olisi pitänyt mainita siitä, eli kumpikin on väärässä.
Ensinnäkään lahjaa ei tarvitse. Toisekseen et ottanut itse vastuuta lahjasta, et ajatellut asiaa miehesi kannalta. Miten voit pyytää noin kallista lahjaa? Kun oikeasti et tarvitsisi mitään lahjaa. Outoa mennä miehen kanssa ostoksille siten, että hän maksaa. Merkkipäivänä juuri ja juuri ymmärrettävää.
Miksi ihmeessä yhteistä merkkipäivää juhlittaisiin ostamalla vain toiselle henkilökohtainen lahja? (Mitä pahaa mies on tehnyt? Häntä ei muisteta, mutta hänen "täytyy" hyvitellä vaimoa.)
Miten ihmeessä ap ei ymmärrä 10 vuoden avioliiton jälkeen paljonko puolisonsa voi odottaa maksavan korusta?
Epäilen provoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai ajatuksia olis sinun pitänyt osata lukea, ärsyttävää :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10-vuotis hääpäivä, etkä sen vertaa tiedä mihin miehellä on varaa!
Vierailija kirjoitti:
Miksi ois pitänyt ostaa lahja? Eikö rakkaus riitä?
Miten tämä kommentti liittyy mitenkään aloitukseen? Mies on näköjään itse ehdottanut lahjan hankkimista ja antanut ymmärtää, ettei hinnalla ole väliä. Jos vieläpä kierrellään kello- ja koruliikkeitä, ei 300 euroa ainakaan minusta kovin pahalta summalta kuulosta. Kun vielä ap on halunnut varmistaa, ettei pyydä liian kallista, jotten kuvattua tilannetta syntyisi, kyllä mielestäni mies on tuossa tilanteessa mokannut.
Minusta siis mies toimi tuossa väärin ja on väärässä. Jos olisin ollut ap, olisin ihan samoin loukkaantunut. Fiilikset olisivat menneet täysin.
Ehkä olisi hyvä, jos mieheltä voisi rauhallisessa tilanteessa kysyä, mitä hän itse ajatteli sanoessaan, ettei hinnassa ole ylärajaa mutta käyttäytyessään sitten noin. Osaa tilanteessa näyttelee aivan varmasti myös se, että mies on tavallaan nolannut ap:n ulkopuolisen (myyjän) edessä tilanteessa, jonka piti olla ehkä vähän romanttinenkin (mies ostamassa 10-vuotislahjaa vaimolleen). Nyt mies toiminnallaan antoi itsestään pihin kuvan, mutta toisaalta myös sai ap:n tuntemaan, että on kehdannut pyytää liikoja. Ja kaikki tämä todistajan läsnäollessa - ei kovin kivat fiilikset jatkaa hääpäivän viettoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat olette typeriä. Jos 300 euroa on helystä omasta mielestä kohtuullinen hinta niin laita omat rahat siihen. Miehen olisi pitänyt itsekseen mennä kauppaan ja ostaa lahja itse.
Minusta hääpäivää vietetään yhdessä, eikä ostella lahjoja niin kuin vaikkapa jouluna tai syntymäpäivänä. Mies kuitenkin itse ehdotti, eikä suostunut sanomaan hintaa, joten omapahan oli vikansa. Tosin ihmettelen, eikö puolisot tuon vertaa ole perillä toistensa taloudellisesta tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis 300 euroa ei sinänsä ole paljoa ja jos mies on keskituloinen, niin aika ikävästi tehty miehesi puolelta. Jos taas kyse on siivoojasta ja kotiäidistä, niin sattuipa huono tuuri ja miehesi ei osannut ohjeistaa eikä ap ymmärrä perheen taloutta.
Ehkä miehellä oli mielessään jotain vähän pienempää ja oletti sinulla olevan jonkinlainen käsitys siitä, mihin hänellä on varaa, ilman että mitään tiettyä rajaa tarvitsee sanoa? Olisihan se vähän hassua ehkä, jos hän sanoisi jonkin rajan, koska sitten siinä voisi syntyä sellainen "etsitääs nyt mahdollisimman kallis sallittu tuote" sen sijaan, että paljon useammat vaihtoehdot olisivat avoinna.
Voi myös olla, ettei miehellä ollut käsitystä millaisia hintoja tuollaisissa liikkeissä on, ja itsekin luuli, että kaikki olisi riittävän edullista hänen kukkarolleen.
Mies saattoi myös vähän loukkaantua siitä, että kun hän ystävällisyyttään ostaisi sinulle millaisen lahjan tahansa, käytät tilaisuuden pyytäen jotain mahdollisimman kallista. :/ Ostaako mies vain sinulle lahjan hääpäivänä, vai sinä myös hänelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ois pitänyt ostaa lahja? Eikö rakkaus riitä?
Miten tämä kommentti liittyy mitenkään aloitukseen? Mies on näköjään itse ehdottanut lahjan hankkimista ja antanut ymmärtää, ettei hinnalla ole väliä. Jos vieläpä kierrellään kello- ja koruliikkeitä, ei 300 euroa ainakaan minusta kovin pahalta summalta kuulosta. Kun vielä ap on halunnut varmistaa, ettei pyydä liian kallista, jotten kuvattua tilannetta syntyisi, kyllä mielestäni mies on tuossa tilanteessa mokannut.
Minusta siis mies toimi tuossa väärin ja on väärässä. Jos olisin ollut ap, olisin ihan samoin loukkaantunut. Fiilikset olisivat menneet täysin.
Ehkä olisi hyvä, jos mieheltä voisi rauhallisessa tilanteessa kysyä, mitä hän itse ajatteli sanoessaan, ettei hinnassa ole ylärajaa mutta käyttäytyessään sitten noin. Osaa tilanteessa näyttelee aivan varmasti myös se, että mies on tavallaan nolannut ap:n ulkopuolisen (myyjän) edessä tilanteessa, jonka piti olla ehkä vähän romanttinenkin (mies ostamassa 10-vuotislahjaa vaimolleen). Nyt mies toiminnallaan antoi itsestään pihin kuvan, mutta toisaalta myös sai ap:n tuntemaan, että on kehdannut pyytää liikoja. Ja kaikki tämä todistajan läsnäollessa - ei kovin kivat fiilikset jatkaa hääpäivän viettoa.
Samaa mieltä!
Mies itse sanoi, että aito kaulakoru käy. Kyllähän korut maksavat . Eipä ne aidot mitään halpoja ole eikä mielestäni 300 e ole edes paljon!Olen ennenkin miehen aloitteesta saanut valita lahjan ja paljon kalliimpiakin on ennen ostanut.Siksi vähän ihmettelen.
Minkä arvoisen lahjan olet itse valmis ostaan mihelle?
Vierailija kirjoitti:
Minkä arvoisen lahjan olet itse valmis ostaan mihelle?
Miksi vedit minut tähän? Jos mies ei anna hintamääritystä ja menmään kelloliikkeeseen, niin ei sieltä kovin halpoja lahjoja ostella. Sitäpaitsi kelloliike on molemmille OK. Silloin pitää sanoa ei, jos ei asia käy. Olen ostellut paljonkin kaikkea hänelle. Esimerkiksi joululahjaksi monen sadan euron merkki kellon.
Miksi ois pitänyt ostaa lahja? Eikö rakkaus riitä?