Onko jonkun mielestä kivaa mennä töihin?
Mä olen vihannut aamuherätyksiä, aamulähtöjä ja kaikkia töitä AINA. Onko muka olemassa työpaikkoja, joihin on kiva mennä?
Kommentit (20)
On kivaa ja palkka on hyvä.
Kannattaa käydä kouluja.
Mä "kävin kouluja", huippuarvosanoin ja menin siistiin sisätyöhön toimistoon. Vtutti joka päivä.
Sitten menin amikseen ja vaihdoin raskaan työn raatajaksi. Nyt on kiva mennä töihin.
Iltavirkkuna olen töissä, jossa saan mennä töihin iltapäivästä. Meillä on projekteja, joiden aikana oikein odottaa, että pääsee töihin. Kun projekti saadaan valmiiksi, tulee hetkeksi tyhjä olo. Onneksi alkaa pian uusi projekti ja innostus jatkuu.
Ei ole ja siksi en ole ollut päivääkään töissä.
On, silloin, kun 2 hullua eivät ole paikalla kiusaamassa. Kuten tää viikko on ollut. Yhtä juhlaa !! Toivottavasti se pysyykin niin, ettei ne 2 hullua tule enää koskaan tänne. Niitä ja monta muuta täällä EI kaivata !!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
On kivaa ja palkka on hyvä.
Kannattaa käydä kouluja.
Muistathan kuitenkin valittaa veroista?
Aamuherätykset ja aamulähdöt ovatkin ihan sieltä ja syvältä, mutta työstäni tykkään kyllä ja teen sitä mielelläni.
On silloin kun harrastuksiltani ehdin.
Terv. M53 yrittäjä.
Kun olisi se työ, johon mennä. Se olisi kivaa.
Mitä vanhemmaksi tulin, sitä enemmän tykkäsin mennä töihin ja pitkin hampain jäin eläkkeelle 68 vuotiaana. Työ oli aina vaihtelevaa, mielenkiintoista ja palkitsevaa, viihdyin koko ikäni oikein hyvin.
Miksi ihmeessä työtä ei nähdä luonnollisena osana elämää, vaan jonain rangaistuslaitoksena, mistä joskus vapaudutaan eläkkeelle?
Nyky-yhteiskunta ei nyt vain pyöri ilman työntekoa. Ymmärrän, että työelämä on muuttunut ja mullistumassa kovenevaa vauhtia, mutta miten se valtio elättää, jos kaikki ovat tukien ja eläkkeiden varassa?
Vierailija kirjoitti:
Kun olisi se työ, johon mennä. Se olisi kivaa.
Ei se ole. Ehkä jonkun pari kuukautta on kivaa, kun saa enemmän rahaa, mutta sen jälkeen alkaa ottaa todella rankasti päähän kaikki.
Ap
On, kun olisi se työ, johon mennä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vanhemmaksi tulin, sitä enemmän tykkäsin mennä töihin ja pitkin hampain jäin eläkkeelle 68 vuotiaana. Työ oli aina vaihtelevaa, mielenkiintoista ja palkitsevaa, viihdyin koko ikäni oikein hyvin.
Miksi ihmeessä työtä ei nähdä luonnollisena osana elämää, vaan jonain rangaistuslaitoksena, mistä joskus vapaudutaan eläkkeelle?
Nyky-yhteiskunta ei nyt vain pyöri ilman työntekoa. Ymmärrän, että työelämä on muuttunut ja mullistumassa kovenevaa vauhtia, mutta miten se valtio elättää, jos kaikki ovat tukien ja eläkkeiden varassa?
Hei, boomer. Suurin osa ihmisistä on niin rahanahneita, ettei koskaan tule sitä tilannetta, että kaikki eläisivät tukien varassa.
On, olen yrittäjä joka on tehnyt harrastuksestaan työn.
Vierailija kirjoitti:
On, olen yrittäjä joka on tehnyt harrastuksestaan työn.
Eikö harrastus mene pilalle, kun siitä tekee työn?
Ap
Jos työ on ihan kivaa, niin onhan se silloin kivaa sinne mennä.
Ja aamu-unisuudestakin voi opetella pois. Itse olin yökukkuja ja iltavirkku, mutta jo vuosia sitten totuttelin olemaan aamuvirkku, koska ainainen aamuväsymys ketutti. Totuttelin siihen pikkuhiljaa ensin vain vartti kerrallaan eli menin vartin aiemmin nukkumaan ja heräsin varttia aiemmin. Sitten puoli tuntia aiemmin. Sitten 45 minuuttia aiemmin. Jne. Nykyään voin ilman kelloakin herätä kuudelta tai viiden jälkeen. Vaikka olisin illalla valvonutkin. Sisäinen kello lopulta tottuu siihen, koska kuuluu herätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olisi se työ, johon mennä. Se olisi kivaa.
Ei se ole. Ehkä jonkun pari kuukautta on kivaa, kun saa enemmän rahaa, mutta sen jälkeen alkaa ottaa todella rankasti päähän kaikki.
Ap
Hae sitten pelkkiä määräaikaisuuksia.
Onko?