Nettideiteillä on kahdenlaisia nelikymppisiä miehiä

Ei parikymppinen halua isää, vaan miehen itselleen. 40+ ei kelpaa minkään oloisena. Vanhasta ei saa kaksikymppistä.

On aika paljonkin naisia, jotka haluavat nimenomaan daddyn. Säännölllisesti tulee mm. Tinderissä vastaan. Tietysti muodostavat vain pari prosenttia naisista, mutta se on ihan tarpeeksi isommassa kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei parikymppinen halua isää, vaan miehen itselleen. 40+ ei kelpaa minkään oloisena. Vanhasta ei saa kaksikymppistä.

Höpö höpö, seiska.fi kertoo jotain ihan muuta.

Eric Forresterin kaltaiset hopeaketut kaataa nuoria naisia oikein urakalla eikä vaarallisuudesta tunnu olevan mitään haittaa :)

Ja se taitaa sinua ja kaitaisiasi vähän viduddaa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap etsi reilusti vaan nuorempaa miestä. Unohda ne keski-ikää kriiseilivät setämiehet ja ota nuori ori. Mulla 10v nuorempi mies täyttä kultaa ja oikeasti arvostaa ja rakastaa minua eikä tuijota ikääni.

Niinhän tuo sanoo, mutta totuus on usein toinen... Ollessani noin 16-19 vuotias asui naapurissa pariskunta, jonka nainen oli 50 ja mies 38 vuotias. Ikäero näkyi ja mies sitä selitteli vaikka kukaan ei sitä ei hänelle ääneen ihmetellytkään. Kyllä he olivat yhdessä ihan tyytyväisen näköisiä, mutta mies yritti kaveerata kanssani ihan liikaa. Hän otti kyytiin bussipysäkille mennessäni, kyseli mahdollisista poikaystävistä, tuli aina juttelemaan kun ulkona minut näki ja oli oikeasti aika maanvaiva. Yhä vieläkin muistan hänen uteliaan ja liian tarkan katseen, sillä se ei tuntunut mukavalta. Myös vanhempani sen huomasivat.

Voit vain siis nyt luottaa siihen, että teillä menee kivasti ja yrittää pitää miestä lujasti sääriesi välissä kiinni, huomenna sinä voit olla kakkonen. Luultavasti et ole enää miehen fantasioissakaan se hänen naisensa, vaan haaveissa kaverina ovat suloiset nuoremmat tyttöset.

Ja kenenkäs parisuhteessa asiat ei ole näin? Sen 38v tohtorissedän, joka kuvitelee, että jos hänestä kiinnostuvat vain 40-v tanttarat, niin kaikki 40-v naiset on sellaisia? Tai että joku 20+ nainen jaksaisi kauan katsella jotain vitjapalli vanhaa ukkoa, vaikka kuinka tämä kuvittelisi olevansa hopeapantteri.

Näin me voidaan puhua rumasti toinen toisistamme, tai sitten vaan toivoa, että jokainen löytäisi rinnalleen aidon rakkauden, riippumatta ikäeroista, ulkoisista asioista jne. Harva vaan sellaista aidosti etsii, vaan mieluummin etsii itselleen näyttelyesinettä tai statuksenkohottajaa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa.

Ja kaikkiko ikäisesi naiset ottavat elämän liian vakavasti, ovat jähmettyneitä ja statuksen&rahan perään? Itse en ole mitään noista, mua ei kiinnosta status tai ylenmääräinen rahan haaliminen. Olen nauttinut siitä, että olen saanut tehdä erilaisia töitä elämäni aikana kuvataiteilijana, painotuotannon assistenttinä, lasten ja nuorten taideohjaajana, hoitoapulaisena. Mulla on sekä ammattikoulu- että amk-tutkinto ja ylioppilaaksikin kävin. Olen 45-vuotias nainen, mua on yritetty houkutella rahalla suhteeseen, oli tosi turn-off tuollainen. En kerää muumimukeja, en tee vapaa-ajalla mitään, mitä erityisesti pitäisi tehdä (paitsi kotityöt), lapseni ovat jo nuoria aikuisia. Uskon, että on olemassa muitakin kaltaisiani naisia. Jos mies haluaa perustaa perheen, ymmärrän kyllä, että hän siinä tapauksessa etsii nuorempaa. Harva 18-20-vuotias tyttö haluaa kuitenkaan raskautua, näin luulen. Varsinkaan, jos on järkeä päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa.

Ja kaikkiko ikäisesi naiset ottavat elämän liian vakavasti, ovat jähmettyneitä ja statuksen&rahan perään? Itse en ole mitään noista, mua ei kiinnosta status tai ylenmääräinen rahan haaliminen. Olen nauttinut siitä, että olen saanut tehdä erilaisia töitä elämäni aikana kuvataiteilijana, painotuotannon assistenttinä, lasten ja nuorten taideohjaajana, hoitoapulaisena. Mulla on sekä ammattikoulu- että amk-tutkinto ja ylioppilaaksikin kävin. Olen 45-vuotias nainen, mua on yritetty houkutella rahalla suhteeseen, oli tosi turn-off tuollainen. En kerää muumimukeja, en tee vapaa-ajalla mitään, mitä erityisesti pitäisi tehdä (paitsi kotityöt), lapseni ovat jo nuoria aikuisia. Uskon, että on olemassa muitakin kaltaisiani naisia. Jos mies haluaa perustaa perheen, ymmärrän kyllä, että hän siinä tapauksessa etsii nuorempaa. Harva 18-20-vuotias tyttö haluaa kuitenkaan raskautua, näin luulen. Varsinkaan, jos on järkeä päässä.

Eivät kaikki. Mutta niin suuri osa, että on hyvin vaikea löytää vaihtoehtoja. Kantsii huomata, että minua nimenomaan ei kiinnosta mikään sugardaddyn etsijä. Hyvin vahva kokemukseni on, että 30+ naisella on paljon enemmän elämän ulkoisia puitteita koskevia vaatimuksia, koska hän käy siskostensa kanssa elintaso- ja statuskilpailua. Tyypillisiä harrastusten kohteita pk-seudulla ovat matkustelu, sisustus, teatteri ja kalliimmat ravintolat.  Lisäksi about kaikki elämässä on jo koettu. Nuoremmissa naisissa nämä lifestyle-tyypit muodostavat pienemmän ja selvemmin erottuvan ryhmän.

Toisaalta sinä kuulostat tuon lyhyen kuvauksen kohdalta siltä, että sinulla on arvot kohdallaan, mutta olet vähän tylsä. Mitkä ovat intohimosi ja elämäntavoitteetsi seuraavan 15 vuoden aikana? Minulle on aika olennaista, että tällaisia löytyy, ne ovat jotain muuta kuin rauhallinen eläkeikä, ja niissä ollaan valmiita tukemaan toista.

Mä kyllä huolisin kiltin, köyhän, tavallisenkin miehen, jos olisi arvot kohillaan, ei liikaa alkoa, osaisi puhua ja pussata. Mistähän  löytäisin? N48

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa.

Yhdenkään todellisen huippututkijan ajattelu ei ole noin pahasti kategorisoivaa kuin sinulla (= naisen ikä korreloi ryppyotsaisuuden kanssa niin hyvin, että nainen kannattaa valita ensisijaisesti iän perusteella). Olet huippu korkeintaan kotimaassa, tai sitten jollain autistialalla -> tympeää seuraa pidemmän päälle -> saat naisia vain lyhyisiin suhteisiin ja silloinkin henkisesti itseäsi huomattavasti kehittymättömämpiä.

Yleensä nämä miehet vielä ilmoittavat haluavansa lapsia "sitten joskus". Eli kun ovat eläkkeellä?! Herätys miehet!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minua häiritse että tavoittelemani miehet kelpaisivat muillekin. Vaikka sitten niille parikymppisille. Vaan se, että nämä miehet olisivat valmiita parisuhteeseen puolet itseään nuoremman naisen kanssa. Mitä he voivat oikeasti sellaisesta suhteesta saada. Minua eu edes häiritse se, että miehet pitävät nuoria naisia viehättävinä, koska sitähän he ovat. Mutta jos parikymppisen elämänkokemus riittää miehille suhteeseen ja elämänkumppaniksi, niin silloin tiedän nostaa kädet pystyyn. Ap

"miehet olisivat valmiita parisuhteeseen puolet itseään nuoremman naisen kanssa. Mitä he voivat oikeasti sellaisesta suhteesta saada." 

LAPSIA

Suurin osa naisista haluaa lapsia kuitenkin vasta kolmenkympin kieppeillä. Haluaako nelikymppiset miehet siis vanheta vielä kymmenen vuotta lisää ennen lasten hankkimista? Siinä lisääntyy downin todennäköisyys lapsella.

Suurin osa naisista? No höpö höpö, naiset haluavat lapsia silloin kun tilanne on siihen sopiva ja oikea ihminen löytyy vierelle. Ainakin minun ystäväpiirini naiset ovat saaneet ensimmäisen lapsensa noin 24-28 vuotiaina. Itse olin 25 vuotias ja saimme kolme lastamme parin vuoden ikäeroilla. Ehkä jotkut bileprinsessat haluavat bilettää pitkään ja eivät uskalla mahdollisen raskauden tuoman rumuuden takia tehdä aikaisemmin lapsia, mutta normaalit mukavat äidilliset naiset ovat parhaimmillaan äideiksi 22-28 vuotiaina.

:D Tämä oli hauska!

Äidiksi/isäksi tuloon vaikuttaa tutkitusti naisen sosio-ekonominen tausta, koulutustaso ja maantieteellinen asuinpaikka. Tilastollisten keskiarvojen valossa siis nainen tulee sitä nuorempana äidiksi, mitä matalampi hänen ja hänen vanhempiensa koulutus on, ja mitä kauempana suurkaupungeista ja kasvukeskuksista hän asuu. 

Mutta niin kuin sanoit, niin sinä viittaat omaan empiiriseen kokemukseesi ja elinpiiriisi, eli nuo faktasi varmaan pitävät hyvin paikkansa.

Vierailija kirjoitti:

Yhdenkään todellisen huippututkijan ajattelu ei ole noin pahasti kategorisoivaa kuin sinulla (= naisen ikä korreloi ryppyotsaisuuden kanssa niin hyvin, että nainen kannattaa valita ensisijaisesti iän perusteella). Olet huippu korkeintaan kotimaassa, tai sitten jollain autistialalla -> tympeää seuraa pidemmän päälle -> saat naisia vain lyhyisiin suhteisiin ja silloinkin henkisesti itseäsi huomattavasti kehittymättömämpiä.

Kategorisointi perustuu induktiivisiin empiirisiin menetelmiin. Jos havaitojoukkosi poikkeaa omastani olet toki vapaa tekemään omat johtopäätöksesi sen perusteella. Itse sovellan sellaisia menetelmiä joilla löytyy toistamiskelpoisia tuloksia. Parisuhteessa etsin onnellisuutta, eikä sen kannalta minulle ole mitään merkitystä sillä onko seura minua kehittymättömämpää vai kehittyneempää, kunhan suhde toimii.

Olisi itse asiassa aika outoa kalibroida parisuhdetavoitteitaan jonkin toisen ihmisen tekemän arvion perusteella siitä, miten kehittynyttä seura on. Jos homma toimii kehittymättömän seuran kanssa paremmin kuin kehittyneen, se on minulle täysin ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa.

Ja kaikkiko ikäisesi naiset ottavat elämän liian vakavasti, ovat jähmettyneitä ja statuksen&rahan perään? Itse en ole mitään noista, mua ei kiinnosta status tai ylenmääräinen rahan haaliminen. Olen nauttinut siitä, että olen saanut tehdä erilaisia töitä elämäni aikana kuvataiteilijana, painotuotannon assistenttinä, lasten ja nuorten taideohjaajana, hoitoapulaisena. Mulla on sekä ammattikoulu- että amk-tutkinto ja ylioppilaaksikin kävin. Olen 45-vuotias nainen, mua on yritetty houkutella rahalla suhteeseen, oli tosi turn-off tuollainen. En kerää muumimukeja, en tee vapaa-ajalla mitään, mitä erityisesti pitäisi tehdä (paitsi kotityöt), lapseni ovat jo nuoria aikuisia. Uskon, että on olemassa muitakin kaltaisiani naisia. Jos mies haluaa perustaa perheen, ymmärrän kyllä, että hän siinä tapauksessa etsii nuorempaa. Harva 18-20-vuotias tyttö haluaa kuitenkaan raskautua, näin luulen. Varsinkaan, jos on järkeä päässä.

Eivät kaikki. Mutta niin suuri osa, että on hyvin vaikea löytää vaihtoehtoja. Kantsii huomata, että minua nimenomaan ei kiinnosta mikään sugardaddyn etsijä. Hyvin vahva kokemukseni on, että 30+ naisella on paljon enemmän elämän ulkoisia puitteita koskevia vaatimuksia, koska hän käy siskostensa kanssa elintaso- ja statuskilpailua. Tyypillisiä harrastusten kohteita pk-seudulla ovat matkustelu, sisustus, teatteri ja kalliimmat ravintolat.  Lisäksi about kaikki elämässä on jo koettu. Nuoremmissa naisissa nämä lifestyle-tyypit muodostavat pienemmän ja selvemmin erottuvan ryhmän.

Toisaalta sinä kuulostat tuon lyhyen kuvauksen kohdalta siltä, että sinulla on arvot kohdallaan, mutta olet vähän tylsä. Mitkä ovat intohimosi ja elämäntavoitteetsi seuraavan 15 vuoden aikana? Minulle on aika olennaista, että tällaisia löytyy, ne ovat jotain muuta kuin rauhallinen eläkeikä, ja niissä ollaan valmiita tukemaan toista.

Pekka Himanen, sinäkö se siellä kirjoittelet?? :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdenkään todellisen huippututkijan ajattelu ei ole noin pahasti kategorisoivaa kuin sinulla (= naisen ikä korreloi ryppyotsaisuuden kanssa niin hyvin, että nainen kannattaa valita ensisijaisesti iän perusteella). Olet huippu korkeintaan kotimaassa, tai sitten jollain autistialalla -> tympeää seuraa pidemmän päälle -> saat naisia vain lyhyisiin suhteisiin ja silloinkin henkisesti itseäsi huomattavasti kehittymättömämpiä.

Kategorisointi perustuu induktiivisiin empiirisiin menetelmiin. Jos havaitojoukkosi poikkeaa omastani olet toki vapaa tekemään omat johtopäätöksesi sen perusteella. Itse sovellan sellaisia menetelmiä joilla löytyy toistamiskelpoisia tuloksia. Parisuhteessa etsin onnellisuutta, eikä sen kannalta minulle ole mitään merkitystä sillä onko seura minua kehittymättömämpää vai kehittyneempää, kunhan suhde toimii.

Olisi itse asiassa aika outoa kalibroida parisuhdetavoitteitaan jonkin toisen ihmisen tekemän arvion perusteella siitä, miten kehittynyttä seura on. Jos homma toimii kehittymättömän seuran kanssa paremmin kuin kehittyneen, se on minulle täysin ok.

Eikö sinulla siis ole tarvetta pystyä kohtaamaan kumppaniasi samalla tasolla, tasa-arvoisena yksilönä kanssasi? Jos seuralainen ei ole yhtä kehittynyt kuin itse on, niin eihän sellaisen ihmisen kanssa pysty koskaan jakamaan kaikkia omia ajatuksiaan, eli joku osa omasta itsestä jää silloin parisuhteessa aina toteutumatta -  todellinen kohtaaminen jää tapahtumatta. Se olisi minun mielestäni hyvin surullinen tilanne.

T. eri kuin aiemmat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa.

Ja kaikkiko ikäisesi naiset ottavat elämän liian vakavasti, ovat jähmettyneitä ja statuksen&rahan perään? Itse en ole mitään noista, mua ei kiinnosta status tai ylenmääräinen rahan haaliminen. Olen nauttinut siitä, että olen saanut tehdä erilaisia töitä elämäni aikana kuvataiteilijana, painotuotannon assistenttinä, lasten ja nuorten taideohjaajana, hoitoapulaisena. Mulla on sekä ammattikoulu- että amk-tutkinto ja ylioppilaaksikin kävin. Olen 45-vuotias nainen, mua on yritetty houkutella rahalla suhteeseen, oli tosi turn-off tuollainen. En kerää muumimukeja, en tee vapaa-ajalla mitään, mitä erityisesti pitäisi tehdä (paitsi kotityöt), lapseni ovat jo nuoria aikuisia. Uskon, että on olemassa muitakin kaltaisiani naisia. Jos mies haluaa perustaa perheen, ymmärrän kyllä, että hän siinä tapauksessa etsii nuorempaa. Harva 18-20-vuotias tyttö haluaa kuitenkaan raskautua, näin luulen. Varsinkaan, jos on järkeä päässä.

Eivät kaikki. Mutta niin suuri osa, että on hyvin vaikea löytää vaihtoehtoja. Kantsii huomata, että minua nimenomaan ei kiinnosta mikään sugardaddyn etsijä. Hyvin vahva kokemukseni on, että 30+ naisella on paljon enemmän elämän ulkoisia puitteita koskevia vaatimuksia, koska hän käy siskostensa kanssa elintaso- ja statuskilpailua. Tyypillisiä harrastusten kohteita pk-seudulla ovat matkustelu, sisustus, teatteri ja kalliimmat ravintolat.  Lisäksi about kaikki elämässä on jo koettu. Nuoremmissa naisissa nämä lifestyle-tyypit muodostavat pienemmän ja selvemmin erottuvan ryhmän.

Toisaalta sinä kuulostat tuon lyhyen kuvauksen kohdalta siltä, että sinulla on arvot kohdallaan, mutta olet vähän tylsä. Mitkä ovat intohimosi ja elämäntavoitteetsi seuraavan 15 vuoden aikana? Minulle on aika olennaista, että tällaisia löytyy, ne ovat jotain muuta kuin rauhallinen eläkeikä, ja niissä ollaan valmiita tukemaan toista.

Kun (kuva)taiteen tekeminen vie mennessään, sehän on todella mahtavaa (tosin päivätyö on rahan kannalta hyvä olla). Taidetyöskentely on kausiluonteista. Sopiva elämänkumppani olisi mukava löytää, mutta jos näin ei käy, en anna sen pilata elämääni. Haen mielenruokaa, monta hyvää kirjaa on lukematta, monta hyvää elokuvaa näkemättä ja maailmassa on vielä paljon tutustumisen arvoisia ihmisiä, vaikka minulla on hyviä ystäviä. Rakastan syvällisiä keskusteluja, matkustelisin paljon, jos rahaa olisi (tässä kohtaa raha olisi jees).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdenkään todellisen huippututkijan ajattelu ei ole noin pahasti kategorisoivaa kuin sinulla (= naisen ikä korreloi ryppyotsaisuuden kanssa niin hyvin, että nainen kannattaa valita ensisijaisesti iän perusteella). Olet huippu korkeintaan kotimaassa, tai sitten jollain autistialalla -> tympeää seuraa pidemmän päälle -> saat naisia vain lyhyisiin suhteisiin ja silloinkin henkisesti itseäsi huomattavasti kehittymättömämpiä.

Kategorisointi perustuu induktiivisiin empiirisiin menetelmiin. Jos havaitojoukkosi poikkeaa omastani olet toki vapaa tekemään omat johtopäätöksesi sen perusteella. Itse sovellan sellaisia menetelmiä joilla löytyy toistamiskelpoisia tuloksia. Parisuhteessa etsin onnellisuutta, eikä sen kannalta minulle ole mitään merkitystä sillä onko seura minua kehittymättömämpää vai kehittyneempää, kunhan suhde toimii.

Olisi itse asiassa aika outoa kalibroida parisuhdetavoitteitaan jonkin toisen ihmisen tekemän arvion perusteella siitä, miten kehittynyttä seura on. Jos homma toimii kehittymättömän seuran kanssa paremmin kuin kehittyneen, se on minulle täysin ok.

Eikö sinulla siis ole tarvetta pystyä kohtaamaan kumppaniasi samalla tasolla, tasa-arvoisena yksilönä kanssasi? Jos seuralainen ei ole yhtä kehittynyt kuin itse on, niin eihän sellaisen ihmisen kanssa pysty koskaan jakamaan kaikkia omia ajatuksiaan, eli joku osa omasta itsestä jää silloin parisuhteessa aina toteutumatta -  todellinen kohtaaminen jää tapahtumatta. Se olisi minun mielestäni hyvin surullinen tilanne.

T. eri kuin aiemmat

Ei naisten kanssa pysty koskaan jakamaan kaikkia ajatuksiaan, vaikka nainen olisi kuinka "kehittynyt". 

M42

Olen kanssa ihmetellyt näitä. Saan säännöllisesti viestejä yli neli-viisikymppisiltä miehiltä, vaikka olen asettanut kumppanini yläikärajaksi 35 vuotta (olen itse 23-vuotias). Kuvittelevatko he todella, että kiinnostuisin vanhempieni (molemmat 44-vuotiaita) vanhemmasta miehestä ja jos, niin miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa

Nauroin ääneen. Normot? Tutkimusalan huipulle? Taas joku ylilautateini maalailee haavekuvia MGTOW-aikuisuudesta. Sit tää olis niinku tutkimusalalla töissä, sit tää olis ihan erilainen kun mun luokan massanuoret :D

Mistä ihmeestä sugar daddy löytää nuoria naisia jotka tulevat halvaksi? Nuorilla naisilla menee nykyisin omaisuuksia pelkästään merkkilaukkuihin, kampaamoon, muotivaatteisiin, kenkiin, kynsiin, rusketuksiin, metropoleissa matkustamiseen ym ym. Onko se sitten hampputukkainen vaihtoehtoihminen ruskeissa ryysyissään, virkattuine nyssäköineen, ei liikoja perusta matkustamisesta ja asuu kommuunissa, tekee käsitöitä ja ajaa polkupyörällä?

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan.

Todellako? Toisaalta siis haluat naisen, jolla on innostusta ja uteliaisuutta, mutta et "aikuista" naista, joka tykkää matkustella? Eikö ulkomaanmatkojen harrastaminen ilmaise uteliaisuutta, elämäniloa? Mistä päättelet, että "aikuinen" nainen käyttää matkansa designer-kaman shoppailuun? Tuolla asenteella et siis edes viitsi kokeilla. T: N46, matkustaa myös vähän väliä konferensseissa, ei koe itseään aina ihan aikuiseksim täynnä uteliaisuutta kaikkea uutta ja mielenkiintoista kohtaan, eikä todellakaan koe tarvetta esittää mitään... *eyeroll* 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa

Nauroin ääneen. Normot? Tutkimusalan huipulle? Taas joku ylilautateini maalailee haavekuvia MGTOW-aikuisuudesta. Sit tää olis niinku tutkimusalalla töissä, sit tää olis ihan erilainen kun mun luokan massanuoret :D

Joo, tää parisuhdekalibroija on hauska. XD Aijai, poskiin ja vatsaan sattuu jo.

Mutta noin vakavissaan, onhan niitä puolivallattomia systeeminpöyhijämiehiä, tosin ei ne taida mitään nelikymppisiä olla, lähempänä viittä tai kuutta. Ja herättävät myötähäpeää, ei välttämättä edes akateeminen tausta pelasta. Tuskin sellainen on kovinkaan monen kolmevitosen naisen toiveissa, joissa korostuu kohtaaminen älyllisesti ja tunnetasolla. Eipä tässä kuviossa häviäjiä taida oikeasti olla.