Nettideiteillä on kahdenlaisia nelikymppisiä miehiä

Mun kokemuksen mukaan 22-25v naisilla on usein ensimmäinen pitkä suhde takana ja haluavat uusia seksuaalisia kokemuksia enemmän kuin suhdetta. Olen ymmärtääkseni (puheet toki aina puheita) ollut monelle ollut se eka setämies, mutta tuskin viimeinen.

Parisuhdetta itsekin silloin etsin ja semmoisessa nyt olenkin, mutta kun ei oikeaa tullut vastaan, niin en ajatellut sitä aikaa missään selibaatissa viettää. Voi olla että oli jonkun teistä tyttäriä, mutta hyvin kohtelin ja posket innosta hehkuen lähtivät! :)

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Meinasi yrjö lentää tätä lukiessa.

N29

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdenkään todellisen huippututkijan ajattelu ei ole noin pahasti kategorisoivaa kuin sinulla (= naisen ikä korreloi ryppyotsaisuuden kanssa niin hyvin, että nainen kannattaa valita ensisijaisesti iän perusteella). Olet huippu korkeintaan kotimaassa, tai sitten jollain autistialalla -> tympeää seuraa pidemmän päälle -> saat naisia vain lyhyisiin suhteisiin ja silloinkin henkisesti itseäsi huomattavasti kehittymättömämpiä.

Kategorisointi perustuu induktiivisiin empiirisiin menetelmiin. Jos havaitojoukkosi poikkeaa omastani olet toki vapaa tekemään omat johtopäätöksesi sen perusteella. Itse sovellan sellaisia menetelmiä joilla löytyy toistamiskelpoisia tuloksia. Parisuhteessa etsin onnellisuutta, eikä sen kannalta minulle ole mitään merkitystä sillä onko seura minua kehittymättömämpää vai kehittyneempää, kunhan suhde toimii.

Olisi itse asiassa aika outoa kalibroida parisuhdetavoitteitaan jonkin toisen ihmisen tekemän arvion perusteella siitä, miten kehittynyttä seura on. Jos homma toimii kehittymättömän seuran kanssa paremmin kuin kehittyneen, se on minulle täysin ok.

Eikö sinulla siis ole tarvetta pystyä kohtaamaan kumppaniasi samalla tasolla, tasa-arvoisena yksilönä kanssasi? Jos seuralainen ei ole yhtä kehittynyt kuin itse on, niin eihän sellaisen ihmisen kanssa pysty koskaan jakamaan kaikkia omia ajatuksiaan, eli joku osa omasta itsestä jää silloin parisuhteessa aina toteutumatta -  todellinen kohtaaminen jää tapahtumatta. Se olisi minun mielestäni hyvin surullinen tilanne.

T. eri kuin aiemmat

Tarkotin lähinnä psykososiaalista kehitystä, jossa vanhempi on ehkä kypsempi. En edes kuvittele törmääväni partneriin, joka jakaisi syvällisesti tieteelliset mielenkiinnon kohteeni, kun alan tutkijoita on maailmalla joitakin satoja. Alan viimeisin merkittävä suomalainen naisprofessori kuoli 10 vuotta sitten ja alalle hakutuu hyvin vähän naisia. Enkä muutenkaan hae symbioottista parisuhdetta, jossa ei partnereilla voisi olla omia mielenkiinnon alueita. Konferenssit, illanistujaiset ja asiantuntijatehtävät tyydyttävät ihan riittävästi tieteellisen mielenkiintoni.

Parisuhteissa ylipäänsä ihmisiä kiinnostaa samanlaisuus ja erilaisuus. Erilaisuus voi aivan hyvin toteutua iän kodalla. Eri sukupolvien ihmiset kokevat maailman hyvinkin eri tavalla ja perspektiivin laajentaminen on avartavaa.

Paljastaa melkoisia kulttuurillisia tabuja tämänkin keskustelun aggressiivisuus. Seurustelkaa itse ihan rauhassa +/- 1-2 vuotta ikäeroa omaavien kanssa, jos se on teidän juttunne. On todella ahdasmielistä jos suhtautuu noin vihamielisesti teistä poikkeavien ihmisten onnellisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa

Nauroin ääneen. Normot? Tutkimusalan huipulle? Taas joku ylilautateini maalailee haavekuvia MGTOW-aikuisuudesta. Sit tää olis niinku tutkimusalalla töissä, sit tää olis ihan erilainen kun mun luokan massanuoret :D

Tällaistahan tämä on. Kiusaajien kanalauma. Puhdein tasolla koulukiusaaminen tuomitaan jyrkästi - paitsi jos se johtuu siitä, että joku oppilas on liian paljon muita parempi. Silloin lähtee kanalauma mukaan yläpitämään Janen lakia. Joo, minut on yläasteella hakattu mm. siksi että kyselin liikaa kysymyksiä opettajalta oppitunnilla. Enkä minä mistään MGOTW:stä haaveile. Tiedän tarkalleen millaisista naisista pidän, ja sinä et kuulu niihin. Minua eivät teidän statuspelinne kiinnosta pätkän vertaa eikä tiedän shamingillanne ole minulle mitään merkitystä, koska teillä ei ole minulle mitään annettavaa. Olen kokenut paljon pahempaa ja oppinut sen, että minun ei tarvitse elää elämääni minkään kanalauman asettamien sääntöjen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdenkään todellisen huippututkijan ajattelu ei ole noin pahasti kategorisoivaa kuin sinulla (= naisen ikä korreloi ryppyotsaisuuden kanssa niin hyvin, että nainen kannattaa valita ensisijaisesti iän perusteella). Olet huippu korkeintaan kotimaassa, tai sitten jollain autistialalla -> tympeää seuraa pidemmän päälle -> saat naisia vain lyhyisiin suhteisiin ja silloinkin henkisesti itseäsi huomattavasti kehittymättömämpiä.

Kategorisointi perustuu induktiivisiin empiirisiin menetelmiin. Jos havaitojoukkosi poikkeaa omastani olet toki vapaa tekemään omat johtopäätöksesi sen perusteella. Itse sovellan sellaisia menetelmiä joilla löytyy toistamiskelpoisia tuloksia. Parisuhteessa etsin onnellisuutta, eikä sen kannalta minulle ole mitään merkitystä sillä onko seura minua kehittymättömämpää vai kehittyneempää, kunhan suhde toimii.

Olisi itse asiassa aika outoa kalibroida parisuhdetavoitteitaan jonkin toisen ihmisen tekemän arvion perusteella siitä, miten kehittynyttä seura on. Jos homma toimii kehittymättömän seuran kanssa paremmin kuin kehittyneen, se on minulle täysin ok.

Sä oot aika hauska😂. Huippututkija😅😎😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa

Nauroin ääneen. Normot? Tutkimusalan huipulle? Taas joku ylilautateini maalailee haavekuvia MGTOW-aikuisuudesta. Sit tää olis niinku tutkimusalalla töissä, sit tää olis ihan erilainen kun mun luokan massanuoret :D

Tällaistahan tämä on. Kiusaajien kanalauma. Puhdein tasolla koulukiusaaminen tuomitaan jyrkästi - paitsi jos se johtuu siitä, että joku oppilas on liian paljon muita parempi. Silloin lähtee kanalauma mukaan yläpitämään Janen lakia. Joo, minut on yläasteella hakattu mm. siksi että kyselin liikaa kysymyksiä opettajalta oppitunnilla. Enkä minä mistään MGOTW:stä haaveile. Tiedän tarkalleen millaisista naisista pidän, ja sinä et kuulu niihin. Minua eivät teidän statuspelinne kiinnosta pätkän vertaa eikä tiedän shamingillanne ole minulle mitään merkitystä, koska teillä ei ole minulle mitään annettavaa. Olen kokenut paljon pahempaa ja oppinut sen, että minun ei tarvitse elää elämääni minkään kanalauman asettamien sääntöjen mukaan.

Se on Janten laki. Ei Janen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa.

Yhdenkään todellisen huippututkijan ajattelu ei ole noin pahasti kategorisoivaa kuin sinulla (= naisen ikä korreloi ryppyotsaisuuden kanssa niin hyvin, että nainen kannattaa valita ensisijaisesti iän perusteella). Olet huippu korkeintaan kotimaassa, tai sitten jollain autistialalla -> tympeää seuraa pidemmän päälle -> saat naisia vain lyhyisiin suhteisiin ja silloinkin henkisesti itseäsi huomattavasti kehittymättömämpiä.

Kiinnitin huomioni täsmälleen samaan. Voisi kuvitella, että tutkijalla ei voisi olla stereotyyppeihin nojaava ja siinä mielessä epä-älylliseltä vaikuttavaa ajatusmaailmaa.

Toisaalta, tohtorintutkinto ei tee kenestäkään yli-ihmistä, vaikka tuolle tyypille se näyttääkin nousseen päähän. Olen työskennellyt itsekin pitkään tutkijana, ja olen huomannut että moni on pakertanut itselleen tohtorintutkinnon lähinnä koska ei onnistunut työllistymään valmistumisensa jälkeen tai ei muuten sovellu työelämän vaatimuksiin.

Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.[/quote]

-------

No, ensinnäkin, moni meistä "keski-ikäistyvistä naisista" tietää jo olevansa itse ihan riittävän korkealla mainitsemasi status-asian kanssa, emmekä todellakaan tarvitse miehen asemaa ollaksemme arvostettuja. Monasti vain tuntuu siltä, että te miehet niin kauheasti haluaisitte olla parisuhteesta se osapuoli, jota ihaillaan tai kadehditaan. Ja toisekseen, huumori ja hassuttelu on ihan ihmisestä eikä iästä kiinni. Kyllähän nuorissakin mimmeissä löytyy tosikkoja, joilla on olematon kyky nauraa esim. itselleen ja pinna kireällä. Älä siis viitsi yleistää, tohtoris-setänä luulisi sinun yltävän avarampaankin ajatteluun. :)