Nettideiteillä on kahdenlaisia nelikymppisiä miehiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minua häiritse että tavoittelemani miehet kelpaisivat muillekin. Vaikka sitten niille parikymppisille. Vaan se, että nämä miehet olisivat valmiita parisuhteeseen puolet itseään nuoremman naisen kanssa. Mitä he voivat oikeasti sellaisesta suhteesta saada. Minua eu edes häiritse se, että miehet pitävät nuoria naisia viehättävinä, koska sitähän he ovat. Mutta jos parikymppisen elämänkokemus riittää miehille suhteeseen ja elämänkumppaniksi, niin silloin tiedän nostaa kädet pystyyn. Ap

Moni 4kymppinen ei oo vielä perustanut perhettä. Tämä ehkä selittää tuon ikähaarukan, koska toiveissa on lastensaanti.

Ko. miehillä on ollut jo lapsia. Katselen sellaisia miehiä, koska itsellänikin on. Ja sinkku olen, koska 15 vuoden suhde päättyi. Baarissa en tykkää käydä ja olen naisvaltaisella alalla. Siksi etsin netistä. Ap

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap etsi reilusti vaan nuorempaa miestä. Unohda ne keski-ikää kriiseilivät setämiehet ja ota nuori ori. Mulla 10v nuorempi mies täyttä kultaa ja oikeasti arvostaa ja rakastaa minua eikä tuijota ikääni.

Niinhän tuo sanoo, mutta totuus on usein toinen... Ollessani noin 16-19 vuotias asui naapurissa pariskunta, jonka nainen oli 50 ja mies 38 vuotias. Ikäero näkyi ja mies sitä selitteli vaikka kukaan ei sitä ei hänelle ääneen ihmetellytkään. Kyllä he olivat yhdessä ihan tyytyväisen näköisiä, mutta mies yritti kaveerata kanssani ihan liikaa. Hän otti kyytiin bussipysäkille mennessäni, kyseli mahdollisista poikaystävistä, tuli aina juttelemaan kun ulkona minut näki ja oli oikeasti aika maanvaiva. Yhä vieläkin muistan hänen uteliaan ja liian tarkan katseen, sillä se ei tuntunut mukavalta. Myös vanhempani sen huomasivat.

Voit vain siis nyt luottaa siihen, että teillä menee kivasti ja yrittää pitää miestä lujasti sääriesi välissä kiinni, huomenna sinä voit olla kakkonen. Luultavasti et ole enää miehen fantasioissakaan se hänen naisensa, vaan haaveissa kaverina ovat suloiset nuoremmat tyttöset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minua häiritse että tavoittelemani miehet kelpaisivat muillekin. Vaikka sitten niille parikymppisille. Vaan se, että nämä miehet olisivat valmiita parisuhteeseen puolet itseään nuoremman naisen kanssa. Mitä he voivat oikeasti sellaisesta suhteesta saada. Minua eu edes häiritse se, että miehet pitävät nuoria naisia viehättävinä, koska sitähän he ovat. Mutta jos parikymppisen elämänkokemus riittää miehille suhteeseen ja elämänkumppaniksi, niin silloin tiedän nostaa kädet pystyyn. Ap

Moni 4kymppinen ei oo vielä perustanut perhettä. Tämä ehkä selittää tuon ikähaarukan, koska toiveissa on lastensaanti.

Ko. miehillä on ollut jo lapsia. Katselen sellaisia miehiä, koska itsellänikin on. Ja sinkku olen, koska 15 vuoden suhde päättyi. Baarissa en tykkää käydä ja olen naisvaltaisella alalla. Siksi etsin netistä. Ap

Kaippa ne tyypit kuvittelee voivansa elää menetetyn nuoruuden uudelleen nuoremman kanssa.. Mä oon vaan törmännyt lapsettomiin, jotka toivoo jälkikasvua mahdollisimman pian. Itellä muksut tehty, joten juttu on lopahtanut siihen.

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Istuin eilen bussissa neljän parikymppisen naisen takana, olivat menossa Weekend-festivaalille. Juttelivat mm. siitä miten yököttävää bajamajoissa on panna, mutta minkäs teet. Ehtivät ottaa liioittelematta toistasataa mutruhuulista selfietä 10 kilsan matkalla per glitteröity nassu. Kun nousivat lähteäkseen, oli pyöreisiin persesortsien paljastamiin pakaroihin jäänyt hassut painaumat bussin penkin pinnasta. Yhdellä roikkui "lahkeesta" tamponin naru. Koen painivani hieman eri sarjassa elämänkumppanuutta ajatellen. Hehkeitä olivat kyllä, ja varmaan elämäniloa täynnä, sitä en epäile. Ap

Sama havainto täällä. Itse olen alle kolmekymppinen naine nainen ja jotenkin naiivisti luulin, että mikäli tapailen hieman vanhempaa miestä kuten viimeisintä (oli minua n. 10v vanhempi) ei hän olisi niin pinnallinen. Mutta kehtasi minulle kehaista/ valittaa, että miten ällöttävää on kun 35-40v naiset tulee iskemään. Mitä helvettiä, siis hänen oman ikäisensä naiset ällöttävät häntä. Juu ei jatkoon.

Olen innostunut taas pitkästä aikaa katselemaan jännitys-sarjoja ja miten niissä onkin todella todella usein juonena se että keski-ikäinen mies on ihastunut nuoreen typsykkään ja lopulta tappanut tämän typsykän kun sukset mennyt ristiin kun toiveet ja odotukset suhteelta on ollut ihan erilaiset. Eilenkin kahden jännityssarjan osat sisälsi juuri tällaisen juonen.

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Niin normaalit ihmiset kato voi matkustella lastensa kanssa ja iloita siitä nuoruudesta heidän kauttaan. Ei tarvi ryöstää kehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Ei minua häiritse että tavoittelemani miehet kelpaisivat muillekin. Vaikka sitten niille parikymppisille. Vaan se, että nämä miehet olisivat valmiita parisuhteeseen puolet itseään nuoremman naisen kanssa. Mitä he voivat oikeasti sellaisesta suhteesta saada. Minua eu edes häiritse se, että miehet pitävät nuoria naisia viehättävinä, koska sitähän he ovat. Mutta jos parikymppisen elämänkokemus riittää miehille suhteeseen ja elämänkumppaniksi, niin silloin tiedän nostaa kädet pystyyn. Ap

"miehet olisivat valmiita parisuhteeseen puolet itseään nuoremman naisen kanssa. Mitä he voivat oikeasti sellaisesta suhteesta saada." 

LAPSIA

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minua häiritse että tavoittelemani miehet kelpaisivat muillekin. Vaikka sitten niille parikymppisille. Vaan se, että nämä miehet olisivat valmiita parisuhteeseen puolet itseään nuoremman naisen kanssa. Mitä he voivat oikeasti sellaisesta suhteesta saada. Minua eu edes häiritse se, että miehet pitävät nuoria naisia viehättävinä, koska sitähän he ovat. Mutta jos parikymppisen elämänkokemus riittää miehille suhteeseen ja elämänkumppaniksi, niin silloin tiedän nostaa kädet pystyyn. Ap

"miehet olisivat valmiita parisuhteeseen puolet itseään nuoremman naisen kanssa. Mitä he voivat oikeasti sellaisesta suhteesta saada." 

LAPSIA

Suurin osa naisista haluaa lapsia kuitenkin vasta kolmenkympin kieppeillä. Haluaako nelikymppiset miehet siis vanheta vielä kymmenen vuotta lisää ennen lasten hankkimista? Siinä lisääntyy downin todennäköisyys lapsella.

Vierailija kirjoitti:

Ap etsi reilusti vaan nuorempaa miestä. Unohda ne keski-ikää kriiseilivät setämiehet ja ota nuori ori. Mulla 10v nuorempi mies täyttä kultaa ja oikeasti arvostaa ja rakastaa minua eikä tuijota ikääni.

Huoh... Sinä se jaksat.

Terveisiä mielikuvitusmiehellesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa.

Ehkä tähän olisi hyvä lisätä se usein miehille annettu kommentti. Kapeakatseisuus, muiden moralisointi, katkeruus ja negatiivisuus ei ole seksikästä, mutta ehkä itseänne sivistämällä ja koulimalla joskus onnistutte itsellenne miehen hankkimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minua häiritse että tavoittelemani miehet kelpaisivat muillekin. Vaikka sitten niille parikymppisille. Vaan se, että nämä miehet olisivat valmiita parisuhteeseen puolet itseään nuoremman naisen kanssa. Mitä he voivat oikeasti sellaisesta suhteesta saada. Minua eu edes häiritse se, että miehet pitävät nuoria naisia viehättävinä, koska sitähän he ovat. Mutta jos parikymppisen elämänkokemus riittää miehille suhteeseen ja elämänkumppaniksi, niin silloin tiedän nostaa kädet pystyyn. Ap

"miehet olisivat valmiita parisuhteeseen puolet itseään nuoremman naisen kanssa. Mitä he voivat oikeasti sellaisesta suhteesta saada." 

LAPSIA

Suurin osa naisista haluaa lapsia kuitenkin vasta kolmenkympin kieppeillä. Haluaako nelikymppiset miehet siis vanheta vielä kymmenen vuotta lisää ennen lasten hankkimista? Siinä lisääntyy downin todennäköisyys lapsella.

Suurin osa naisista? No höpö höpö, naiset haluavat lapsia silloin kun tilanne on siihen sopiva ja oikea ihminen löytyy vierelle. Ainakin minun ystäväpiirini naiset ovat saaneet ensimmäisen lapsensa noin 24-28 vuotiaina. Itse olin 25 vuotias ja saimme kolme lastamme parin vuoden ikäeroilla. Ehkä jotkut bileprinsessat haluavat bilettää pitkään ja eivät uskalla mahdollisen raskauden tuoman rumuuden takia tehdä aikaisemmin lapsia, mutta normaalit mukavat äidilliset naiset ovat parhaimmillaan äideiksi 22-28 vuotiaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa.

Kyllä ne nuoret naiset kuules tohtorimies hyötyajattelullakin sun seurassa on.Nainen on vaan perusrakennetta niin,nuoresta pitäen.Ja buustaahan ne sun egoa,vai mitä.Sehän on kahden kauppa.Onneksi ei kovin moni mies maailmassa ole samanlainen torvi.Jos sitten sellaisen otat niin kyllä se kalliiksi tulee ja jopa kalliimmaksi sulle kun se designjuttuja ostava ikäisesi nainen:)Ja et sinä karvoistasi mihinkään pääse...tulee vaan onneton avioliitto,kun jatkat kuitenkin samaa rataa tän nuorikkosi kanssa ja varsinkin kun lapset syntyvät.Elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa.

Normo? Minkälainen äitisuhteesi muuten oli ja on? :)

Uskaltaisin kyllä väittää että niitä on vähintään seitsemää erityyppisiä nelikymppisiä.

1. Vanhapoikia

2. (Ehkä yleisin) eronneita 1-3 lasta joista elatusmaksuja vielä kauan

3. Korkeasti koulutettuja uraohjuksia

4. Alkoholisoituneita elämäntapa työttömiä

5. Urheilullisia komeita pelimiehiä (monet vielä parisuhteessa) vaikka muuta väittäisivät

6. Rumia, matalia, lihavia, kaljuja, köyhiä kilttimiehiä

7. Hajuttomia, mauttomia, lähes näkymättömiä joita ei melkein edes huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean vielä, mikä niissä kaksikymppisissä kiinnostaa: Elämänilo. Uteliaisuus. Kyky oppia uusia asoita ja innostua. Itse haluan pitää mieleni virkeänä enkä voi kuvitellakaan parisuhdemielessä "aikuista" naista joka ryhtyy sisustamaan kotia ja harrastelee ulkomaanmatkoja. Itse tosin reissaan 5-10 kertaa vuodessa konferensseissa, ja nuoremman naisen kanssa on hausta matkustaa, koska niin moni asia on heille uutta, ja keksivät muutakin tekemistä kuin juosta kaupoissa keräämässä kallista designer -kamaan. Kaksikymppisen kanssa on hauskempaa ja jopa säästää paljon rahaa, koska sen ikäisillä ei ole vielä tarvetta esittää jotain tiettyä elintasoa. Tämä toki päätee vain fiksuihin naisiin, ei niihin rahan ja statuksen perässä juokseviin. Jälkimmäisetkin toki kiinnostuisivat tohtorismiehestä, mutta eivät ajatusten vaan statuksen vuoksi. Arvostan kuitenkin itseäni niin paljon, että en lähde yhteenkään sellaiseen suhteeseen, jossa tehtäväni olisi toimia keski-ikäistyvän naisen statusesineenä. Lisäksi on hauska ärsyttää elämän liian vakavasti ottavia naisihmisiä, jotka paheksuvat 10 vuotta vanhempaa miestä naisen kanssa ja erityisesti nuoremman naisen kanssa spontaanisti syntyvää huumoria ja hassuttelua.

Toki nuorissa naisissa on ikäviäkin puolia, kuten juuri elämänkokemuksen rajoittuneisuus ja taipumus draamaan. Mutta vähän vanhempi järkevä mies tasapainottaa näitä puolia, siten että molemmilla on suhteessa jotain opittavaa.

Luuletkohan itsestäsi hieman liikaa? Ja tuollaisille sedille on kyllä ihan oma nimensäkin, samoin seurassasi viihtyville typyköille.

Nii-in. Katsos kun seurassani viihtyville typyköille ja itselleni se sosiaalisten normien rikkominen ja tekopyhien ihmisten ärsyttäminen on suuri osa iloa. Mua ei normot kiinnosta, eikä heitäkään. Luuletko sä että tutkimusalan huipulle noustaan olemalla normoja? Vuosikausien akateeminen tutkimus kyllä erottaa oikein tehokkaasti massaihmisistä ja weekend-gimmoista. Ne on niin nähty ja perheleikkejäkin kokeiltu. Minulla on myös kaksi lasta, joita otan mukaani reissuilleni ja joiden lähihuoltajuus on myönnetty minulle. Mutta nykyään voin vapaasti valikoida seurani sillä perusteella, mikä kiinnostaa, eikä minun tarvitse ottaa 35 v naista, jos hän ei kiinnosta. Jos löytyy ei-umpimielisiä kolmikymppisiä, niin kyllä hekin ovat optio. Mutta esittämällä aloittelijan kaltaisia mielipiteitä pääsee saman tien ei-listalleni, koska haluaa hallita toisia ihmisiä sosiaalisella paineella ja osoittaa oman kapeakatseisuutensa ja suvaitsemattomuutensa.

Herttinen, joku käy täällä kuumana! Ehkä ap ei etsi ihan sinun kaltaista miestä, joten elä huippusetämies juuri niin kuin haluat.

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisin kyllä väittää että niitä on vähintään seitsemää erityyppisiä nelikymppisiä.

1. Vanhapoikia

2. (Ehkä yleisin) eronneita 1-3 lasta joista elatusmaksuja vielä kauan

3. Korkeasti koulutettuja uraohjuksia

4. Alkoholisoituneita elämäntapa työttömiä

5. Urheilullisia komeita pelimiehiä (monet vielä parisuhteessa) vaikka muuta väittäisivät

6. Rumia, matalia, lihavia, kaljuja, köyhiä kilttimiehiä

7. Hajuttomia, mauttomia, lähes näkymättömiä joita ei melkein edes huomaa.

Uskallan olla kanssasi samaa mieltä. Luokituksia saattaa olla useampiakin, mutta tässä hyvä otos joka tapauksessa.