Kerro esimerkkejä siitä, kuinka väsynyt olet joskus ollut!

Ajoin autolla kolmesti koulun ohi, josta yritin hakea lastani. Kerran söin ranskalaisia sormin lautaselta ja purasin oikeen kunnolla sormeen, ja yritin myös kerran soittaa työkaverilleni, että onko nähnyt kännykkääni töissä. Ehtisin jopa kysymään, ennen kuin tajusin puhuvani siihen😂

Luin koko rimpsun ja alkoi niin väsyttää että menenkin jo nyt nukkumaan. Hyv yöt.

Huvittavia nämä mammojen kokemukset väsymyksestä. Menkää armeijaan, niin sitten tiedätte mitä oikea väsymys on.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavia nämä mammojen kokemukset väsymyksestä. Menkää armeijaan, niin sitten tiedätte mitä oikea väsymys on.

Sairastu vakavasti, niin tiedät mitä oikea väsymys on.

En minä nyt oikeasti kenellekään sairautta toivo, mutta v-tuttaa tuollainen ylenkatse.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavia nämä mammojen kokemukset väsymyksestä. Menkää armeijaan, niin sitten tiedätte mitä oikea väsymys on.

Armeija on väliaikaista. Vuosia kestänyt väsymys ei ole.

Heitin kahvit tuttipulloon esikoisen aikaan kun olin ns perus väsynyt. Olen kyllä sen verran omissa maailmoissani usein, että väsymystäkään ei tarvita tuollaisiin sähellyksiin. :D

Sitten yhden kanssa valvottiin melkein 2v niin rankasti, että en halua edes muistella tarkemmin. Se ei ollut enää huumorilla kuitattavaa arkisymystä vaan tuskallista, surullista ja karmeaa epätoivoa täynnä. Sellaista joka käy niin pitkäkestoisena mielenterveyden kimppuun. En ole vieläkään päässyt siitä okein yli vaikka pari vuotta aikaa kulunut. Hyih! Itkettää välillä onnesta, kun me nykyään neljän lapsen kanssa nukutaan niin hyvin, vauva syö pari kertaa yössä ja siinä kaikki. Täydellistä! :)

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä. Suurin osa liittyy työasioihin, koska vapaa-ajallani järjestän itselleni riittävästi unta. 

-Olen mennyt paniikkiin hukattuani vauvani. Tämä siksi, että auton turvaistuin oli tyhjä. Kunnes tajusin, että olen tulossa töistä ja vauva on isänsä kanssa kotona. 

-Olen nukahtanut kesken sanelun yöpäivystyksessä. Sihteereillä oli hauskaa kun saneluni muuttui yhtäkkiä kuorsaukseksi. (Oikeasti ei ole yhtään hauskaa, jää vaan miettimään että mitä muita virheitä sitä on tehnyt. Luojan kiitos enää ei ole näitä 24h päivystyksiä vaan 12h kerrallaan!)

-Olen yrittänyt tankata autoa terveydenhuollon varmennekortilla. 

-Olen yrittänyt soittaa potilaalle näppäilemällä puhelimeen hänen henkilötunnuksensa. 

Vapaa-ajalta pahin taitaa olla se, kun lähdin yölennolla kotiin ulkomailta. Lento lähti aamuyöstä ja menin kentälle rankan päivän jälkeen. Nukahdin koneessa heti laitettuani turvavyön, heräsin kun lentoemäntä tuli kohdalle, pyysin ja sain pari lasia vettä. Join ne, nukahdin uudestaan ennen kuin vieruskaveri sai kahvinsa. Minä, joka yleensä kärsin nukahtamisvaikeuksista!

Vielä pari muistui mieleen. 

Olen nukahtanut seisaalleen hissiin, matkaa oli kolme kerrosta. Yleensä kävelin portaat mutta nyt väsytti enkä jaksanut. 

Tulin töistä, väsytti ihan sikana, pelkäsin nukahtavani rattiin. Laitoin suomipoppia soimaan ja lauloin, koska laulaessa ei voi nukahtaa. Helpottuneena siitä, että en nukahtanut rattiin, nukahdin sit autoon parkkipaikalla. Mies tuli ihmettelemään missä viivyn... 

Kerran olin niin väsynyt, että kun menin sängyyn ja suljin silmäni niin nukahdin samantien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No töissä olen nukahtanut monesti.

Mutta lisäksi mm. laittanut tavaroita paikkoihin jonne ne ei kuulu; puhelin jääkaapissa, vaatteet likapyykkikorin sijaan vessanpöntössä. Olen ollut menossa väärään asuntoon, kantanut roskiksen mukanani ratikkapysäkille, pyrkinyt bussilipulla töihin kulkulätkän sijaan ja samana päivänä pyrkinyt kotiovesta sisään työpaikan kulkulätkällä, ymmärtämättä missä vika kun ei ovet aukea, lähtenyt yöhousut jalassa ulos, unohtanut koiran rappukäytävään...no, näitä riittää!

Kannattaisi jo jonkinlaisten hälytyskellojen ääniä alkaa kuulla.

Ei ole enää normaalia/tervettä/hauskaa

Kohta tapahtuu jotain pahempaa ja vaarallisempaa. Joku muu kuin sinä, voi joutua pahasti kärsimään sinun väsymyksesi takia.

Et saa mitään kärsi kärsi kirkkaimman kruunun saan- palkintoa.

Ihmisen elämän ei kuulu olla tuollaista.

Mullaki ehkäyhtä pahaamuttavoin hyvin ymmärtää.

-Työpaikan kulkulätkällä autoon yrittäminen, auton avaimen näyttäminen työpaikan kortinlukijalle ym ihan tuttu juttu

-olen töissä soittanut jollekin ja unohtanut toisen vastatessa,mitä asiaa minulla oli

-henkilöautossa olen yrittänyt painaa katosta pysäytysnappia

-roskiskassi töihin eväskassiksi

-ajanut autolla ja unohtanut missä olen tai minne menossa

- ihan vain itkenyt väsymystä

Yövuorosta tullessa en osannut kotiin. Autolla siis ajoin. Ja ajanut tuota matkaa vuosia.

Olen nukahtanut Las Palmasissa lääkärin odotushuoneeseen. 

Paluumatka Australiasta vaati useamman koneenvaihdon ja keski yhteensä n. 36 tuntia. Nukkuminen oli lähinnä torkkumista pienissä pätkissä epämukavissa asennoissa. Kotiin päästyäni olin unenpuutteesta niin fyysisesti pahoinvoiva ja kivulias, että oksensin.

Soitin aamulla pomolle, että voisinko pitää vapaapäivän, kun olen niin väsynyt. Pomo vastasi, että no ei tänään tarvi mennä toimistolle kun on sunnuntai :D

Nuorena tyttönä tein tehtaalla tuplavuoroja niin, että vuoro päättyi aamulla klo 6.00. Eräänkin kerran olin niin väsynyt, että ajoin pyörälläni päin tiensuuntaisesti ollut verkkoaitaa pyörän sarven tarttuessa vauhdissa verkkoon ja kaaduin kunnolla, kasvot ruhjeilla. Onko ylipäänsä mahdollista nukahtaa pyörän selkään :D ?

En herännyt palovarottimen huutoon. Oli ilmeisesti huutanut aika pitkään, koska naapurit oli soittanu huoltomiehen sen sammuttamaan. En herännyt myöskään siihen huoltomiehen käyntiin. Varoitin oli makuuhuoneen viereisessä käytävässä ja huoneen ovi oli auki, eli ehkä noin viiden metrin päässä minusta. Olin ollut yövuorossa ja tää tapahtu aamulla aikasin.

Joku kirjoitti nukkuneensa kolmen minuutin päiväunet töissä. Itse harrastan tätä useinkin, että töissä ollessa laitan kellon soimaan 3-7 minuutin päästä ja todellakin olen sen välin täydessä unessa. Ja ennen kuin joku hermostuu siitä, että käytän palkallista työaikaa nukkumiseen niin ei, en käytä, en saa palkkaa tästä joutoajasta vaan vain ajasta jolloin oikeasti teen töitä. Suurin osa "työajasta" vaan on tätä palkatonta odottelua...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavia nämä mammojen kokemukset väsymyksestä. Menkää armeijaan, niin sitten tiedätte mitä oikea väsymys on.

Armeija on väliaikaista. Vuosia kestänyt väsymys ei ole.

Ja armeijasta pääsee lomille. Jos elää pikkulapsiperheessä tai esim. kärsii kroonisesta sairaudesta, niin niistä ei niin vain pääse lomalle ja univelkoja pois nukkumaan.

Sivumennen sanoen vähän huvittavaa, kun joku parikymppinen junnu tulee kaikenkattavalla "elämänkokemuksellaan" pätemään. 

Olen ollut joskus tosi väsynyt eri tilanteissa, silloin en jaksa puhua mitään ja menen "autopilotilla", esim käveleminen tai jonkun perusjutun tekeminen tapahtuu ilman että siinä on mitään ajatusta mukana. Mitään hassua ei mielestäni ole kuitenkaan käynyt.

Mutta pahimpia on ne kun herää päikkäreiltä ja on aivan sekaisin ajasta ja paikasta. Olen puhunut puhelimeen jotain ihan höpöjä, kun puhelimen soiminen on herättänyt minut päiväunilta. Olen luullut että on yö vaikka on päivä, ja päinvastoin, joskus en osaa puhua heti herättyäni ja jos joku on herättänyt minut kysyäkseen jotain, olen vastannut jotain siansaksaa koska suu (tai pää) ei vaan toimi :-D usein olen nukahtanut suoraan puhelinsoiton tai kysymyksen jälkeen uudelleen, joten sitten kun seuraavaksi herään, olen entistä enemmän sekaisin: soittiko minulle oikeasti joku? Vai näinkö unta? Tapahtuiko se eilen vai tänään? Oliko soittaja kaverini vai äitini? Joudun oikeasti miettimään asiaa pitkän tovin herättyäni ennen kuin saan pääni järjestykseen.

Ja nimenomaan päiväunilta herätessä! En ikinä ole aamuisin sekaisin.

Minulla on välillä öitä, kun en saa hirvittävästä väsymyksestä huolimatta nukuttua. Erään nukkumattoman yön jälkeen menin normaalisti töihin, olin kotona klo 17 jälkeen, söin, ja olisin periaatteessa voinut mennä nukkumaan milloin vain - ajattelin töissä, että menen heti kotiin päästyäni nukkumaan, kun pääsen. Olin niin väsynyt, että en jaksanut tehdä iltatoimia. Olisi pitänyt pestä hampaat ja meikit, ottaa piilolinssit pois ja vaihtaa yöpuku. Valvoin aamukolmeen asti tuijottaen zombina tv:tä, koska en jaksanut tehdä iltatoimia sitä ennen.

Erään nukkumattoman yön jälkeen pyörryin metrossa. Jalat vaan lähti alta, olin niin väsynyt. Onneksi palasin melkein heti tajuihini.

Lapsia on toistaiseksi 0. Stressaantuneena kärsin vaan unettomuudesta.

Nukahdin kesken seksin.

Nukahdin rattiin moottoritiellä 80 km/h vauhdissa.