Lukiolaisen "ongelma" liittyen aineisiin ja kursseihin joihin panostaa, kun ei..

Nostan, koska olisi kiva kuulla miten muilla on samojen asioiden kanssa painiva nuori ratkaissut aine-ja kurssivalinnat painotuksineen yms?

ap

Hiop.

Ratkaisu on helppo: pitkä matematiikka sekä fysiikasta ja kemiasta myös valinnaiset kurssit. Kaikesta muusta ehtii halutessaan lukea lukion oppimäärän muutamassa viikossa lukion jälkeenkin, mutta puutteiden paikkaaminen em. aineissa (varsinkin matematiikassa ja fysiikassa) myöhemmin on hyvin hankalaa.

Jos sitten intoa riittää, voi vielä lisäksi ottaa ylimääräisen kielen, mutta se tarkoittaa sitä, että kurssimäärä (ja sen myötä koulupäivien pituus) kasvaa selvästi minimiä korkeammaksi.

Näillä valinnoilla ei sulje lukiovaiheessa vielä mitään pois.

Kolmen ylioppilaan äiti

Kielet on aina hyvä valinta, ei tule haittaamaan missään työssä. 

Jep, pitkä matikka, fysiikka, kemia ja biologia ja englanti jos lääkis kiinnostaa tai ylipäätään joku hyvä ammatti, kaikki muut ehtii opetella myöhemmin vaikka itsekseen jos haluaakin yhtäkkiä vaikka huovuttajaksi.

Meillä vastaavanlainen tilanne, ja poika otti pitkän matikan sekä kaikki mahdolliset fysiikan ja kemian kurssit.

Meillä tytär ei myöskään osaa vielä sanoa, mikä kiinnostaisi jatkossa. Valitsi pitkän matikan, kaikki fysiikat ja kemiat. Humanistisista aineista vain pakolliset. Lisäksi kaksi a-kieltä ja yksi d-kieli. Kursseja näilläkin enemmän kuin tarvitsee.

Pitkä matikka,fysiikka ja kemia avaa monia mahdollisuuksia.Niiden pois jättäminen sulkee monia ovia.

Tarjottimella siis tällä hetkellä pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia. Lisäksi biologia ehkäpä niin että kaikki mahd kurssit siitä, äidinkieli, terveystieto ja kielistä englanti, ruotsi ja saksa. Paljonkohan noista tulisi kursseja..

Ja lisäksi psykologia joka olisi kyllä lääkistäkin ajatellen hyväksi ja toki muutenkin ja pakollisinahan on mm.uskonto, liikunta ja kuvaamataito ja mitä lie..

Mitä ammatteja teille tulee mieleen, oikis ei kuulema innosta eikä tippainssinkään koulutus/työ. Eikä minkään aineen opettaja koulussa, kun puhuttu.esim.matematiikan opettajan työstä.

Ja älköön kukaan imaisko palkokasvia sieraimeen, luonnollisesti hän itse nämä asiat miettii ja päättää, mutta luonnollisestikin äitiä kiinnostaa tällainen ja kun asia on nyt ikäänkuin pinnallakin.

Ap

Jos matematiikka ja fysiikka kiinnostaa, niin suosittelen tutustumaan tarkemmin siihen, millaisia työtehtäviä DI tekee. Yleensä tällaisilla nuorilla suurin syy siihen, että DI-koulutus ei kiinnosta, on se, että on aivan liian kapea kuva DIn työtehtävistä.

Menin lukioon siksi, etten tiennyt mitä haluan tehdä "isona". Kappas, ensimmäisellä opontunnilla opo julisti, että nyt valitaan sitten kurssit sen mukaan mitä haluatte tehdä lukion jälkeen!

Yläasteen opo markkinoi lukiota juuri kolmen vuoden sivistävänä miettimisaikana :D No onneksi pääsin suoraan ammattikorkeaan ja siitä yliopistoon. 

Meillä päinvastainen ongelma edessä. Kaksi vanhinta lasta ovat olleet matemaattisissa aineissa hyviä, kuten vanhempansa, joten heitä on ollut helppo opastaa. Kolmas sen sijaan on saanut kovalla työllä nostettua yläasteen aikana matikan kasiin. Ei ehkä ole pitkä matikka hänen juttunsa, mutta kun se eläinlääkis kiinnostaa. Vai pitäisikö vaan jättää nuoren ja opon väliseksi pähkäilyksi tämä?

Voihan se tietysti olla, että kun on tottunut tekemään töitä sen matikan eteen, pärjää siinä sitten lukiossa odotettua paremmin?

Jos kiinnostaa nämä luonnontieteelliset alat, niin suosittelen vaikka biolääketiedettä, bioteknologiaa yms. Varsinkin biolääketiede on tulevaisuuden ammatti, ja siihen tarvitsee vain biologian ja kemian mutta tietty nyt fysiikasta ja pitkästä matematiikasta on paljon hyötyä. Ja tietenkin hyvä kielitaito on tärkeä olla, koska melko ulkomaille suuntautunut ala on. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä päinvastainen ongelma edessä. Kaksi vanhinta lasta ovat olleet matemaattisissa aineissa hyviä, kuten vanhempansa, joten heitä on ollut helppo opastaa. Kolmas sen sijaan on saanut kovalla työllä nostettua yläasteen aikana matikan kasiin. Ei ehkä ole pitkä matikka hänen juttunsa, mutta kun se eläinlääkis kiinnostaa. Vai pitäisikö vaan jättää nuoren ja opon väliseksi pähkäilyksi tämä?

Voihan se tietysti olla, että kun on tottunut tekemään töitä sen matikan eteen, pärjää siinä sitten lukiossa odotettua paremmin?

Jos yläkoulun matikan taso on vaatinut kovaa työtä, niin taitaa kyllä olla aika vaikeaa aelvitä lukion pitkästä matematiikasta hyvin. Toki tilanne riippuu siitäkin, onko aikaisempi huono matematiikkamenestys johtunut vain siitä, että on aikaisemmat vuodet laiskotellut ja jättänyt kotitehtävät tekemättä. Jos kysymys on vain siitä, saattaa pitkä matematiikka onnistuakin nyt, kun on oppinut tekemään töitä. Mutta jos matematiikka ollut aina vaikeaa, niin kyllä se lukiossa vaikeutuu selvästi, jos valitsee pitkän matematiikan.

Periaatteessa eläinlääkiksen pääsykokeiden tehtävissä riittää lyhyt matematiikka. Käytännössä tehtävien ratkaiseminen tarpeeksi nopeasti vaatii niin kovaa laskurutiinia, että harvalla lyhyen matematiikan lukeneella on sitä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä vastaavanlainen tilanne, ja poika otti pitkän matikan sekä kaikki mahdolliset fysiikan ja kemian kurssit.

Tuo on ihan hyvä, mutta.... meillä ainakin poika halusi ehdottomasti myös historiaa, yhteiskuntaoppia, jatkaa myös Saksan opiskelua, ottaa kaikki mahdolliset liikunnat...

No, jos kurssit haluaa suorittaa hyvin, 6 lukuainetta on ihan maksimi ihan jo kotitehtävien takia.

Kyllä se oikeasti nyt pitäisi miettiä, minkä aineiden parissa haluaa työsarkaansa tehdä ja mitä aineita aikoo kirjoittaa ( kun oletettavissa on että niiden kirjoitusten perusteella moneen paikkaan mennään suoraan sisään).

Pojalla tuli siis viime vuonna 34 kurssia js hän oli keväällä aivan loppu - nyt jäi se Saksa ja kemia, josta hän arvioi vähiten hyötyvänsä.

Näille opiskelijoille, joita kaikki kiinnostaa on aivan idioottimaista joutua ottamaan jotain täyte musiikki/kuvis/uskonto/terveystieto diibadaabaa...

Meillä tytär ei myöskäänbtiedä mitä haluaa lukion jälkeen. On nyt aloittamassa kilmannen vuoden lukiossa. Kövi keväällä opon kanssa sopimassa, että suorittaa lukion neljässä vuodessa, koska haluaa suorittaa niin paljon kursseja kun pystyy. Tytöllä on juurikin matikka, kemia, fysiikka, biologia lähellä sydäntä. Sen lisäksi on mm. englanti, maantieto, historia, kuvataide sellaisia joista haluaa suorittaa paljon kursseja.

Mun mielestä ihan hyvä ratkaisu kun ei kerran tiedä mitä haluaa jatkossa opiskella.

Poika otti pitkän matematiikan ja kaikki kurssit fykebi. Tietenkin kaikki kurssit englannin kielestä ja pitkä ruotsinkieli. Pääsi sinne minne halusi.

Vierailija kirjoitti:

Tarjottimella siis tällä hetkellä pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia. Lisäksi biologia ehkäpä niin että kaikki mahd kurssit siitä, äidinkieli, terveystieto ja kielistä englanti, ruotsi ja saksa. Paljonkohan noista tulisi kursseja..

Ja lisäksi psykologia joka olisi kyllä lääkistäkin ajatellen hyväksi ja toki muutenkin ja pakollisinahan on mm.uskonto, liikunta ja kuvaamataito ja mitä lie..

Mitä ammatteja teille tulee mieleen, oikis ei kuulema innosta eikä tippainssinkään koulutus/työ. Eikä minkään aineen opettaja koulussa, kun puhuttu.esim.matematiikan opettajan työstä.

Ja älköön kukaan imaisko palkokasvia sieraimeen, luonnollisesti hän itse nämä asiat miettii ja päättää, mutta luonnollisestikin äitiä kiinnostaa tällainen ja kun asia on nyt ikäänkuin pinnallakin.

Ap

Meillä ainakin jäi tuon himo-opiskelijan paletista nuo hänelle höpökurssit (uskonto,filosofia,maantieto,musiikki) väkisin vielä pois - niitä olisi voinut jossain 8-palkissa suoritella mutta heidän koulussa myös läksyjen ja projektien määrä oli aika huikea, ja äidinkielessä mm luettiin joka jaksossa ainakin yksi kirja. Olen yrittänyt opettaa lapselleni armollisuutta itseään kohtaan ja että menisi noista pakkokursseista siitä mistä aita on jo osittain kaatunut, mutta perfektionisti mikä perfektionisti...

Meillä ma 7kurssia, fy3, äi4, rua3, ena3, sa2, hi3, yh1, li3, ke2, kuvis1, bi1, opo1, eka vuonna eli aika paljon jäi suoritettavaa tulevalle vuodelle...

Maailma on muuten sitten muuttunut sen verran, että kielet voi unohtaa. On vain äidinkieli ja englanti millä on merkitystä. Onhan ne ihan kivoja ja jossain hotellin aspassa voi vielä olla ihan aikuisten oikeasti hyötyä venäjästä ja Kiinasta, mutta länsimaiset kielet voi unohtaa. Kieliammattilaiset sitten ihan erikseen, mutta niillehän ei lukiotason osaaminen ole vielä yhtään mitään.

Luin pakollisten lisäksi saksaa ja ranskaa, joita jatkoin vielä kielikeskuksen kursseilla. Kaikkien kanssa puhutaan englantia, se on tasapuolisesti vieras kieli kaikille.

Nimenomaan mutta päinvastoin! Maailma on muuttunut ja juurikin niin että kielitaidosta on hyötyä! Englanti on toki laajasti käytössä oleva kieli, mutta saksa vähintään yhtä tärkeä, paikkapaikoin tärkeämpikin. Ja venäjän kielen taitoiset, edes se perusvenäjän taito, ovat kovaa valuuttaa työelämässä!