Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lukiolaisen "ongelma" liittyen aineisiin ja kursseihin joihin panostaa, kun ei..
03.08.2017 |
..kun ei tiedä lainkaan varmaksi miksikä haluaa aikuisena, mitä opiskella lukion jälkeen.
Ja nythän niitä asioita tulisi pikkuhiljaa jo tietää, ilm jo nyt 1-luokalla lukiossa, viimeistään kun valitsee kursseja toiselle vuodelle ensikeväänä.
Lääketieteellinen on ainoa mikä kuulema kiinnostaa jossakin määrin, mitään muita ideoita ei pojalla ole.
Valitsi pitkän matematiikan ja fysiikan, kaikki ns lukuaineet oli nyt 9lk päättyessä 10 eli mikään ei siinäkään mielessä rajaudu pois vaihtoehdoista että pitääkö tai oliko kys aineeseen lukupäätä.
Opohan siellä lukiossa asiassa auttaa ja ohjaa, mutta pitäähän hänelläkin olla pohjaa minkä perusteella mitäkin "suositella".
Kommentit (25)
Tyttö menee nyt ysille ja on ainoa tyttö luokaltaan joka tajuaa matikkaa. Matikka oli 9 ja kokeet menivät 9-10 arvoisesti, vaikka joutui sairauden takia olemaan jonkin verran pois opetuksesta.
Kemia ja fysiikka myös 9.
Nyt sukulaiset painostavat valitsemaan jonkun käsillätekijän alan, kun piirtääkin hyvin. Miksei kunaan rohkaise häntä matemaattisille aloille? Hoitoalaa ja käsityöläisalaa kuulee hänelle sopivan. Olen äimän käkenä! Ilman muuta tyttö menee lukioon ja valitsee pitkän matikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyttö menee nyt ysille ja on ainoa tyttö luokaltaan joka tajuaa matikkaa. Matikka oli 9 ja kokeet menivät 9-10 arvoisesti, vaikka joutui sairauden takia olemaan jonkin verran pois opetuksesta.
Kemia ja fysiikka myös 9.
Nyt sukulaiset painostavat valitsemaan jonkun käsillätekijän alan, kun piirtääkin hyvin. Miksei kunaan rohkaise häntä matemaattisille aloille? Hoitoalaa ja käsityöläisalaa kuulee hänelle sopivan. Olen äimän käkenä! Ilman muuta tyttö menee lukioon ja valitsee pitkän matikan.
Hyvä, ala anna periksi noille ihme sukulaisille! Naisia on koettu tuoda STEM-aloille jo vaikka kuinka kauan, annetaan sen nyt viimeinkin tapahtua.
Hyvää menestystä tytöllesi matemaattisten aineiden parissa!
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on helppo: pitkä matematiikka sekä fysiikasta ja kemiasta myös valinnaiset kurssit. Kaikesta muusta ehtii halutessaan lukea lukion oppimäärän muutamassa viikossa lukion jälkeenkin, mutta puutteiden paikkaaminen em. aineissa (varsinkin matematiikassa ja fysiikassa) myöhemmin on hyvin hankalaa.
Jos sitten intoa riittää, voi vielä lisäksi ottaa ylimääräisen kielen, mutta se tarkoittaa sitä, että kurssimäärä (ja sen myötä koulupäivien pituus) kasvaa selvästi minimiä korkeammaksi.
Näillä valinnoilla ei sulje lukiovaiheessa vielä mitään pois.
Kolmen ylioppilaan äiti
Komppaan tätä kirjoitusta. Pitkä matikka sekä fysiikasta ja kemiasta kaikki syventävät (ja pari soveltavaa, jos mahtuu) lukujärjestykseen. Lisäksi, jos kiinnostaa niin psykologia/filosofia voi tuoda kivaa vastapainoa. Biologiaa kannattaa toki myös lukea koko paketti, jos lääkikseen suuntautuu. Tuolla kokonaisuudella ovia on auki niin luonnontieteisiin, lääkikseen, oikikseen, kauppikseen kuin insinööri-tieteisiinkin. Kyseessä on kuitenkin vain n. 2,5 vuotta nuoren elämästä aikana, jolloin se hujahtaa muutenkin ihan hetkessä ohi. Itse paiskin 110 kurssia normaalin kolmen vuoden aikana, eli aika paljon suositeltua enemmän. Ei tullut hyppytunteja kertaakaan lukkariin, päivät 8-16 tai 17. Ylppäreistä ei ole pakko haalia kaikkia L:ksi, mutta laaja osaaminen helpottaa kaikissa muissakin aineissa. Pääsykokeet ratkaisee viime kädessä (ainakin vielä).
Pääsykokeisiin sitten hyvissä ajoin valmennuskurssille, jos on ambitiot johonkin vaikeampaan aineeseen yliopistossa. Lisäksi kannattaa henkisesti varautua ja tehdä Plan B, jos ei ovet aukenekaan yliopistoon eli töihin ym. ja syksystä taas valmennuskurssille.
T. Medisiinari Helsingistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä päinvastainen ongelma edessä. Kaksi vanhinta lasta ovat olleet matemaattisissa aineissa hyviä, kuten vanhempansa, joten heitä on ollut helppo opastaa. Kolmas sen sijaan on saanut kovalla työllä nostettua yläasteen aikana matikan kasiin. Ei ehkä ole pitkä matikka hänen juttunsa, mutta kun se eläinlääkis kiinnostaa. Vai pitäisikö vaan jättää nuoren ja opon väliseksi pähkäilyksi tämä?
Voihan se tietysti olla, että kun on tottunut tekemään töitä sen matikan eteen, pärjää siinä sitten lukiossa odotettua paremmin?
Jos yläkoulun matikan taso on vaatinut kovaa työtä, niin taitaa kyllä olla aika vaikeaa aelvitä lukion pitkästä matematiikasta hyvin. Toki tilanne riippuu siitäkin, onko aikaisempi huono matematiikkamenestys johtunut vain siitä, että on aikaisemmat vuodet laiskotellut ja jättänyt kotitehtävät tekemättä. Jos kysymys on vain siitä, saattaa pitkä matematiikka onnistuakin nyt, kun on oppinut tekemään töitä. Mutta jos matematiikka ollut aina vaikeaa, niin kyllä se lukiossa vaikeutuu selvästi, jos valitsee pitkän matematiikan.
Periaatteessa eläinlääkiksen pääsykokeiden tehtävissä riittää lyhyt matematiikka. Käytännössä tehtävien ratkaiseminen tarpeeksi nopeasti vaatii niin kovaa laskurutiinia, että harvalla lyhyen matematiikan lukeneella on sitä.
Eläinlääkikseen on sama pääsykoe kuin normipuolelle :) eli hyvä hallinta tarvitaan fysiikassa, kemiassa ja biologiassa. Plussaa on jos pitkää matikkaa lukee, mutta lyhyelläkin pärjää.
Alue: Aihe vapaa
Lukion kirjoitukset, ja mitä siihen on valinnut, ei onneksi ratkaise sitä, mihin kouluun on hakemassa.
Kerron nyt kuitenkin oman kokemuksen:
Itse en osannut yhtään päättää, mihin aion mennä jatko-opintoihin, joten valitsin aineita, jotka kiinnostaa, ja joista voisi olla mahdollisesti hyötyä.
Kävin siis pitkänä (ja kirjoitin): Matematiikka, kemia, biologia, historia (, englanti).
Lisäksi otin ylimääräisiä kursseja: liikuntaa, kuvaamataitoa, musikaali, lyhyt saksa.
Lopulta päädyin tekniselle alalle, ja hyötyä oli ainoastaan matematiikasta ja kemiasta. Harkitsin kyllä yliopistossa biologian ja arkeologian opiskelua, mutta jätin välistä huonon työllisyyden vuoksi.