Lapsia inhoava exäni leikkii nykyään kotia yhden yh-äidin kanssa. Lapsiparat! Kyllä elämä osaa olla epäreilua lapsille.
Oltiin exän kanssa aikoinaan naimisissakin, mutta ero tuli, koska minä tahdoinkin lapsia. Exä on aina vihannut lapsia. Ennen minua hän painosti kihlattunsa tekemään abortinkin, eli edes omat lapset eivät lämmitä hänen sydäntään. Äsken kuulin tuolta yh-äidiltä itseltään, että hän asuu yhdessä tuon exäni kanssa ja kuulemma on lastenkin kanssa tai pakkohan se on, kun kerran asuvat yhdessä. Kyseinen nainen ei tietenkään tiedä exän lapsivihaa, ellei hän ole siitä itse kertonut. Tämä nainen on tuttuni, muttei tiedä entisestä suhteestani mitään yksityiskohtaisempaa.
En kaipaa exääni, joten siinä mielessä aivan sama, mutta sen uuden naisen lasten puolesta säälittää hirveästi. :( Vai uskotteko, että noin syvä lapsiviha voisi miehellä muuttua? Etenkin toisen miehen lapsia kohtaan?
Kommentit (37)
Se, että ei halua lapsia, ei välttämättä tarkoita, että vihaa lapsia. Voi olla myös niin, että juuri sillä hetkellä siinä elämäntilanteessa ei halua lapsia.
Tuohon vela keskusteluun sanoisin, että olen kyllä nähnyt tapauksia, joissa henkilö on luullut tehneensä pysyvän päätöksen siitä, että ei halua lapsia, mutta sitten tavattuaan "sen oikean" onkin yhtäkkiä muuttanut mieltään, vaikka todella lujasti vakuutti olevansa ikuisesti omasta tahdostaan lapseton. Eli koskaan ei voi tietää, miten maailma muuttuu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Jos on vela, niin on vela, ei lapsien inhoaminenmihinkään lopu. Ehkä se oli tekosyy päästä susta eroon.
Vapaaehtoisesti lapseton on vapaaehtoisesti lapseton. Se ei sisällä yhtään mitään muuta. Hän voi mahdollisesti haluta lapsia jossain vaiheessa, mutta tässä vaiheessa ei niitä halua ja siten ei pyri etsimään kumppania, jonka kanssa niitä hankkia tai ainakaan se ei ole hänen ensisijainen motiivinsa.
Täysin väärin. Vapaaehtoisesti lapseton on ihminen, joka on tehnyt PYSYVÄN päätöksen lapsettomaksi jäämisestä. Ihminen, joka ei halua lapsia toistaiseksi tai ainakaan vielä, ei ole vela.
Tuo on ainoastaan oma määritelmäsi.
Eikö eksäänsä saisi muka koskaan miettiä tai kummastella tämän tekemisiä nykyhetkessä, ellei ole katkera?? Täällä tulee sata kommenttia, että olet vain katkera, kun joku tekee jonkun minkä tahansa aloituksen eksästään. Kyllä minä ainakin silloin tällöin saatan hämmästellä ystävieni, sukulaisteni ja myös eksieni elämänvalintoja, jos ne on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että millaista elämää nämä ystäväni, eksäni tai sukulaiseni ovat ennen eläneet. Eikä se tee minusta katkeraa. On ihan normaalia ihmetellä elämän erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia.
Eksäsi tykkää noista lapsista.
Ei halunnut sun lapsia eikä sen edellisen, mutta nämä vei voiton.
Miltä nyt tuntuu? Mitä jos menisit elämässäsi eteenpäin?
Vierailija kirjoitti:
Eikö eksäänsä saisi muka koskaan miettiä tai kummastella tämän tekemisiä nykyhetkessä, ellei ole katkera?? Täällä tulee sata kommenttia, että olet vain katkera, kun joku tekee jonkun minkä tahansa aloituksen eksästään. Kyllä minä ainakin silloin tällöin saatan hämmästellä ystävieni, sukulaisteni ja myös eksieni elämänvalintoja, jos ne on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että millaista elämää nämä ystäväni, eksäni tai sukulaiseni ovat ennen eläneet. Eikä se tee minusta katkeraa. On ihan normaalia ihmetellä elämän erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia.
Saa toki, mutta tässäkin tapauksessa ap maalaa kuvaa,että lapsiparat kärsii nyt tästä ihan hirveästi. Tämä kuitenkaan tuskin pitää paikkaansa. Joten ainoa selitys tälle aloitukselle on katkeruus, koska ex ei halunnut ap:n kanssa lasta ja nyt haluaakin olla isäpuoli.
Mulla myös kokemusta. Oma lapseni on nyt 16v, isänsä ei ole nähnyt 13 vuoteen. Siellä se leikkii perhettä vaimonsa kanssa jolla lapsia. Omaansa ei tahdo nähdä.
En voi käsittää.
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös kokemusta. Oma lapseni on nyt 16v, isänsä ei ole nähnyt 13 vuoteen. Siellä se leikkii perhettä vaimonsa kanssa jolla lapsia. Omaansa ei tahdo nähdä.
En voi käsittää.
En minäkään, mutta tämä nyt ole yhtään sama asia. Ei ap:lla ja exällä ollut mitään yhteistä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäsi tajusi, että jää loppuelämäkseen yksin tai erilaisiin lyhyisiin hengailusuhteisiin jos ei muuta suhtautumistaan lapsiin
Miksiköhän minulle ei ole koskaan ollut vaikeaa löytää naisia, jotka eivät halua lapsia? Varmaan aika paljon kiinni siitä, missä piireissä liikkuu. Minulla on vapaaehtoisesti lapsettomia kavereitakin useita.
Suurin osa naisista kuitenkin vanhemmiten katuu lasten hankkimatta jättämistä, ainakin jollain tasolla. Varmasti korkeasti koulutettujen naisten keskuudessa on enemmän vela-henkisyyttä kun itsenäisyys, vapaus ja matkustelu ovat siellä menestyneen naisen merkkejä. Osa kuitenkin käyttää niitä savuverhona oikealle syylle eli sille ettei sopivaa puolisokandidaattia lasten hankkimiseen ole löytynyt.
Oletko sinä koskaan jälkeenpäin kysynyt syitä eroillesi? Ettei syynä vain olisi juuri se ettet halua tai sovellus lasten isäksi?
Vierailija kirjoitti:
Eikö eksäänsä saisi muka koskaan miettiä tai kummastella tämän tekemisiä nykyhetkessä, ellei ole katkera?? Täällä tulee sata kommenttia, että olet vain katkera, kun joku tekee jonkun minkä tahansa aloituksen eksästään. Kyllä minä ainakin silloin tällöin saatan hämmästellä ystävieni, sukulaisteni ja myös eksieni elämänvalintoja, jos ne on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että millaista elämää nämä ystäväni, eksäni tai sukulaiseni ovat ennen eläneet. Eikä se tee minusta katkeraa. On ihan normaalia ihmetellä elämän erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia.
On se ihan normaalia. Kunhan se ei hallitse omaa elämää.
WT-akat, jotka vaihtavat miestä kuin sukkia, yrittävät toitottaa joka paikassa ettei eksän elämä enää kuulu sinulle, koska he itse haluavat etteivät entiset puolisot puutu heidän elämäänsä tai näe miten päin puuta eron jälkeen elämä menikin.
Exäsi ei vaan kokenut sinua hyväksi äidiksi tuleville lapsilleen ja antoi sen näkyä noin.
Minä ajattelen näin: Exäsi ymmärtää, että suurin osa haluaa lapsia. Hän ei. Todennäköisyys löytää vannoutunut vela teidän ikäluokassanne (oletan että olette jotain 25-35 suunnilleen) on suhteellisen pieni. Exäsi on tavannut ihanan naisen joka ei enää halua lapsia. Sehän on jo melkein puoli voittoa. Exäsi ei ole lasten isä, joten hänellä ei ole isän velvollisuuksia.
Ihminen muuttuu rakkauden myötä. Tuttavapiirissä on jopa tapaus, jossa mies oli jotenkin nahkea YHTEISELLE lapselle. Nainen oli huolissaan, koska isää ei pieni kiinnostanut. Osittain erosivat siitä syystä, että mies oli tosiaan niin äkeä ja välinpitämätön omaa lastaan kohtaan. Pian eron jälkeen löysi uuden naisen, jolla oli valmiiksi kolme alle koluikäistä ja ne lapset olikin miehelle ihan jees. Tuntui välittävän niistä heti enemmän ja teki uuden naisen kanssa vielä toiset kolme yhteistä pienellä ikäerolla ja on niin innostunut perheenisä. Olen miettinyt, että se on se rakkaus. Se rakasti tätä uutta naista, ensimmäistä ei. Rakkauden kautta löysi kokeilemalla sen ilon perhe-elämässä.
Nooo, rakkaus muuttaa :)
Minun nykyisen eksä halusi kovasti naimisiin ja lapsia, mutta mies sanoi kokoajan "en halua lapsia, enkä naimisiin" ja he erosivat siitä syystä. Tapasimme ja minulla oli kaksi lasta. Mies on lasten kanssa hyvin läheinen ja kovasti haluaisi oman. Naimisiinkin olemme menossa... Mies sanoo, että hän haluaa näitä asioita vain _minun_ kanssani, ei ole aikaisemmin tuntenut tarvetta mennä naimisiin tai hankkia vauvoja :)
Exäsi ei halunnut lapsia sinun kanssasi.
Onpa täällä sydäntäsärkevän ilkeitä kommentteja. Kuten kerroin, exäni ei inhonnut lapsia ainoastaan minun kanssani vaan jo ennen minua. Näkyi tämä lapsiviha muutenkin kuin vain siinä, ettei tahtonut lapsia. Hän esim. ei ikinä tahtonut mihinkään ravintolaankaan tai lomalle, jossa on lapsia, koska ne olivat hänestä ärsyttäviä. Hän ei suostunut siskonsa lapsen kummiksi vaikka sisko kuinka kovasti yritti puhua häntä ympäri. Exä oli kova näiden "mikä on kuollutta vauvaa parempi? No kaksi kuollutta vauvaa!"-vitsien fani. Oli siinä kaikkea muutakin, hän todella inhosi lapsia ja oli inhonnut koko ikänsä. Exä ei ole mikään nuori poika enää vaan keski-ikäinen jo. Olisi luullut arvojen olevan jo aika pysyviä.
Eroomme ei kuulunut mitään pettämisiä tai pahoja riitoja, joten en myönnä olevani katkera. En myöskään ole juoruamassa exän nykyiselle hänen lapsivihaansa tai muita ikäviä puoliaan, vaikka nainen onkin tuttuni. Sydämestäni toivon exän yllättäen olevankin hyvä isän tekele nykyisensä taaperoikäisille lapsille. Minä en siihen vaan oikein valitettavasti usko, mutta lasten puolesta on hyvä, että te uskotte.
Pakko välittää vielä myötätuntoni kaikille teille, joiden exät eivät ole välittäneet yhteisistä lapsistanne, mutta lapsipuolistaan ehkä. Tuossa tilanteessa minäkin olisin katkera.
Ap
Jos hän nyt viljelisi tuollaisia vitsejä uudelle naiselleen, niin he eivät olisi yhdessä. Tiedät sen kyllä varsin hyvin. Jos olet todella sitä mieltä, että lapset kärsivät, niin se ei ole av-palstailun paikka vaan lasun.
Onko ne lapset vähän isompia jo sitten, vaikka kouluikäisiä? Jotkut ei tykkää vauvoista eikä pikkulapsista, mutta isommista jo omatoimisista eikä ihan niin paljoa vanhemmista riippuvaisista. Tai jos tykkääkin juuri niistä lapsista, vaikka ei muista lapsista pidäkään?
Toihan oikeastaan hyvä.. voi valita minkä ikäiset ja millaiset lapset. Omiaan ei voi vaan täytyy pitää huolta ja kasvattaa vauvasta asti ja käydä läpi koko ikäskaala ja sieltä tulee mitä tulee. :D