Naisten psykologiaa
Olen aika pettynyt suomalaiseen naisten väliseen ystävyyteen. Kun olen ollut alamaissa ja halunnut keskustella kaikesta, sanotaan nyt vaikka lyhyesti, miesasioista, on kuunneltu ja neuvottu yms. Mutta... jätetty yksin. Pyysin seurustelusuhteen päättymisen jälkeen " ystäviä" kerran ulos, jotta voisin unohtaa ja jatkaa elämää myös sosiaalisesti. Sain kaikilta ei- vastauksen. Yhtään iltaa ei vaan löydy. Loppujen lopuksi he alkoivat valittaa omaa lähes täydellistä elämäänsä, oli sairasta äitiä, huonoa isää ja vielä lapsikin. Katsiåokaa siskot, mitä Kate Middletonin ystävättäret tekivät, kun W lähti. He veivät hänet väkisin klubeihin tanssimaan. Niin... eli annetaan sitten neuvoja: kuten, käypä tuo asia läpi nyt ihan yksinäsi, mietiskellen. Tai: onpa sinulla romanttinen kuva siitä, mitä varten ystävät ovat... NIIN? Mitä siis varten. Kyse oli yhdestä illasta. Tai katso peiliin, sinua varoitettiin... jne jne. Mitä hemmettiä😿. Eli silloin on hyvä, kun en saa muuta huomiota, vai...
Toinen juttu: julkaisen jotain facessa, en edes mitenkään kehuen, vaan totean, että taas olen onnistunut aloittamaan treenaamisen. Eiköhän sieltä heti yksi " kaveri" totea, että hänpä on tehjyt jo aamukuudelta lihastreenit, että siitäs sait. Tämä aika... itsekkyys.
Olen itse aina valmis kuuntelemaan toisten murheita, ilmeiseti niistä ei haluta kertoa, tai sitten, ei ole elämänkokemusta tarpeeski, että ymmärtäisi ne eri syyt, miksi nainen on joutunut eroamaan. Nämä naiset kun eivät ole, kaksi poikaystävää, ei mitään ongelmia, ei epävarmuutta, ei tilanteita, jossa olet joutunut todella kestämään vahvana yksin sen että esim mies flirttailee toisen naisen kanssa silmiesi edessä jne. Oli syy mikä hyvänsä, niin joidenkin ihmissuhteet, siis aikuisten, saattavat olla välillä vaikeassa vaiheessa, ketään syyttämättä. Nämä tytöt, jotka kirjoittelevat kauniita blogeja kaikesta kauniista, eivät ilmeisesti vielä ymmärrä sitä, että jossain cåvaiheessa se elämä ei aina olekaan pelkkää sisutusta, vaatteita ja onnellisuusprojektia. Jopa yksi lapsi kahden vanhemman perheessä koetaan maailman raskaimpana asiana, itse olen kasvattanut kaksi lasta opiskelijoiksi, lähestulkoon yksin. Ei vanhempia, ei sisaruksia. Sitten kun jotain pyytää, kerran...niin se oma napa on vain niin löhellä. Julkaistaan kuvia omista baari- tai terassi-illoista somessa ja sitten ilmoitetaan pokkana, että miksisinin pitäisi voida tehdä samoin!? Naiset!!!