Kehtaatteko olla alasti puolisonne nähden?
Itse en tähän pysty ja aloin miettiä, onko se kuinka yleistä. En siis esimerkiksi kehtaisi mennä puolisoni kanssa saunaan tai vaihtaa vaatteita/pukeutua pesun jälkeen hänen läsnäollessaan tai ylipäänsä näyttäytä missään tilanteessa alasti/alusvaatteissa miehen nähden.
En tiedä, pitäisikö asialle tehdä jotain ja jos pitäisi niin mitä. Tämä vaikuttaa todella negatiivisesti itsetuntooni, joten siinä mielessä ei varmaankaan ole tervettä jatkaa tällaisessa tilanteessa.
Kommentit (250)
No ei se míeskään samalta näytä kuin parikymppisenä :D.
Yhdessä käydään saunassa ja nukutaan alasti.
Vierailija kirjoitti:
Miten osalla teistä voikin olla noin huono itsetunto? Siis ihan järkyttävää kuunneltavaa, pitäkää kropastanne huolta ja yrittäkää muokata itsenne teidän mielestä parempaan suuntaan. Tai kasvattakaa vaikka pallit.
No itselläni huono itsetunto johtuu juurikin lapsuudessa koetusta lyttäämisestä omaa kroppaa kohtaan. Olin vanhempieni mielestä liian lihava vaikka normaalipainon rajoissa olen aina ollutkin. Kontrollointia tapahtui esim syömisen kieltämisellä ja liikuntaan pakottamksilla. Tietynlainen pelko auktoriteettiä kohtaan sai kiltin tytön vetämään homman överiksi ja nyt 10 vuotta kestänyt syömishäiriö ja kehonkuvan ongelmat alkaa vihdoin laantua muutettuani asumaan omilleni pari vuotta sitten. Voin täll hetkellä paremmin kuin koskaan ennen, harrastan liikuntaa säännöllisesti ja olen normaalipainoinen, mutta välillä iskee alemmuuskompleksi tai on muuten vaan huono päivä oman kropan suhteen. Eniten tässä "prosessissa" on auttanut tajuta se, että olen sopiva juuri sellaisena kuin olen eikä minun tarvitse olla sellainen kuin vanhempani haluaisivat. Nään kuitenkin väistämättömänä vanhempien suhtautumisen vaikutuksen itsetuntoon, jos ensimmäisen kerran olen alkanut laihduttaa 11-vuotiaana, ei se ole voinut olla täysin oman tahdon alaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten osalla teistä voikin olla noin huono itsetunto? Siis ihan järkyttävää kuunneltavaa, pitäkää kropastanne huolta ja yrittäkää muokata itsenne teidän mielestä parempaan suuntaan. Tai kasvattakaa vaikka pallit.
No itselläni huono itsetunto johtuu juurikin lapsuudessa koetusta lyttäämisestä omaa kroppaa kohtaan. Olin vanhempieni mielestä liian lihava vaikka normaalipainon rajoissa olen aina ollutkin. Kontrollointia tapahtui esim syömisen kieltämisellä ja liikuntaan pakottamksilla. Tietynlainen pelko auktoriteettiä kohtaan sai kiltin tytön vetämään homman överiksi ja nyt 10 vuotta kestänyt syömishäiriö ja kehonkuvan ongelmat alkaa vihdoin laantua muutettuani asumaan omilleni pari vuotta sitten. Voin täll hetkellä paremmin kuin koskaan ennen, harrastan liikuntaa säännöllisesti ja olen normaalipainoinen, mutta välillä iskee alemmuuskompleksi tai on muuten vaan huono päivä oman kropan suhteen. Eniten tässä "prosessissa" on auttanut tajuta se, että olen sopiva juuri sellaisena kuin olen eikä minun tarvitse olla sellainen kuin vanhempani haluaisivat. Nään kuitenkin väistämättömänä vanhempien suhtautumisen vaikutuksen itsetuntoon, jos ensimmäisen kerran olen alkanut laihduttaa 11-vuotiaana, ei se ole voinut olla täysin oman tahdon alaista.
Aamen tähän. Se on niin helppo dissata muita tällaisista asiosta ymmärtämättä, mitä kaikkea siellä taustalla on, jos on itse saanut kasvaa ja elää normaalissa ja hyväksyvässä ympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko kaikki tosi nuoria ja timmejä vai kehtaako joku vähön vanhempi ja/tai tavisvartaloinen/pyöreäkin ehkä olla alasti puolison seurassa? Tämä varmaan on aika merkittävä tekijä. Ap
En ole koskaan ollutkaan mikään timmi :D ja kohta 30 vuotta olen esiintynyt alasti mieheni seurassa saunassa ja suihkunkin jälkeen pyöriskelen ilman vaatteita. Ja tietysti rakastellaankin alasti ihan päivän valossa.
Tuo nyt vähän ällöä jos tulee ruokapöytään alasti tai alusvaatteisillaan tai jopa valmistaa ruokaa.
On minulla ollut vieras eka kertaa käymässä, ei minun tuttuni, mutta tuli ystäväni seurassa syömään ja saunomaan. Saunan jälkeen istui koko illan rintaliivisillään. Kuitenkin jotain kunnioitusta isäntäväkeä kohtaan. Ei siis käytöstapoja.
Itse kuljen kotona kyllä kevyissä ja väljistä vaatteissa, hihattomissa puseroissa, mutta en koskaan alasti tai alusvatteisillani.
Saunan jälkeen yleensä puen yöpuvun päälleni . En häpeä alastomuuttani miehen kanssa, se on luonnollista minulle.
Kyllä kehtaan. Eilenkin olin koko loppuillan ja yön alasti iltapäiväsuihkun jälkeen. Kehtaan myös olla saunassa alasti tuttujen kanssa, myös miesten. En ole mikään missi tai hoikka edes :D
Miksi ei? Sehän tarkoitus että puoliso hyväksyy sinut ilman vaatteita ja vaatteet päällä, itse ainakin pystyn ja olen ihan normaalin mitoissa vaikka lapsen tehnyt. Silti mies pitää minusta vaikka en mikään missi ole, sulla on joku ongelma kun et voi alasti kulkea miehen nähden.
Mä olen jopa vääntänyt muksun ulos mieheni nenän edessä, aikaisemmissa synnytyksissä mies oli aina yläpäässä, mutta kuopus tulikin sellaisella vauhdilla, että mies oli siinä mukana auttamassa. Häntä ei kuulemma haitannut, mä myönnän että kyllä mua vähän nolotti.
Minä ilmoittaudun! Enkä edes näe siinä mitään isoa ongelmaa. Ollaan kyllä saunottu yhdessä ja seksiäkin harrastettu alasti valot päällä, mutta koen sen vain epämiellyttäväksi, vaikka mies vartaloani rakastaakin. Minä en yhtä paljoa kuitenkaan kuin hän ja koenkin oloni seksikkäämmäksi esim läpikuultavissa hepeneissä kuin kokonaan alastomana. Meillä ei ole lapsia, olen normaalivartaloinen.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko kaikki tosi nuoria ja timmejä vai kehtaako joku vähön vanhempi ja/tai tavisvartaloinen/pyöreäkin ehkä olla alasti puolison seurassa? Tämä varmaan on aika merkittävä tekijä. Ap
Mä olen 40+ ja ylipainoinen, mun mies alle kolmekymppinen ja normaalivartaloinen/sporttinen. Hyvin kehtaan, mies rakastaa mun kehoa ja kurveja ja nimenomaan arvostaa sitä, että olen niin vapautuneesti alasti hänen kanssaan. <3
Jotain rajaa kirjoitti:
Tuo nyt vähän ällöä jos tulee ruokapöytään alasti tai alusvaatteisillaan tai jopa valmistaa ruokaa.
On minulla ollut vieras eka kertaa käymässä, ei minun tuttuni, mutta tuli ystäväni seurassa syömään ja saunomaan. Saunan jälkeen istui koko illan rintaliivisillään. Kuitenkin jotain kunnioitusta isäntäväkeä kohtaan. Ei siis käytöstapoja.Itse kuljen kotona kyllä kevyissä ja väljistä vaatteissa, hihattomissa puseroissa, mutta en koskaan alasti tai alusvatteisillani.
Saunan jälkeen yleensä puen yöpuvun päälleni . En häpeä alastomuuttani miehen kanssa, se on luonnollista minulle.
Vieraat aivan eri asia, mutta en ymmärrä mikä siinä ällöttää jos syö/tekee ruokaa alusvaatteisillaan? Meillä ei olla "ulkovaatteissa" kotona eli on omat olovaatteet mutta näin kesäisin mies on monesti pelkät alushousut päällä. Itsekin hengailen usein pitkä paita vain päällä mutta ilman housuja. Minusta on ihana katsella kun mieheni paistaa aamulla kananmunia minulle pelkät alusvaatteet päällään, grau <3
Olen lihava ja vanha, mutta silti olen alasti puolisoni seurassa. Ei se kivalta tunnu, kun tiedän olevani epäviehättävä, silti olen elänyt tarpeeksi kauan tietääkseni, että häpeä on täysin turha tunne. Voi kun olisin nuorena ja nättinä ollut alasti koko ajan, mutta se tyhmä häpeäntunne esti.
Jättäkää hyvät ihmiset ne miehet! Tässä maailmassa on niin ihania ja rakastavaisia miehiä, ja sellainen osuu kyllä kohdalle kun se aika on. Elämä menee täysin hukkaan tollaisessa suhteessa, jossa täytyy peitellä itseään.
Ihmisvartalot on pääosin rumia, alastomuus saa heti mieleen kaikki mahdolliset eritteet. Kaikista rumimpia ovat ne,jotka kuvittelevat olevansa kauniita. Aktissa ihminen on kuin vastasyntynyt, ei hallitse ilmeitään, vastasyntynyt on kaunis, mutta aikuiset ihmiset rumia.
Käsittämätön ketju.
Jos ei voi näyttäytyä puolisonsa edessä alasti, jokin on pahasti vialla. Vika on joko parisuhteessa tai omassa itsessä.
Puhukaa sille miehelle asiasta hyvät naiset! Sanon naiset, sillä en usko että on miesten ongelma. Mies on teidän rakastaja ja paras ystävä, hänelle kuuluu kertoa omista huolistaan! Jos mies on juntti ja suoraan sanoo, että olet ruma en halua nähdä sinua alasti. Silloin sanot että se on joko minä alasti tai minä lähden suhteesta.
Muussa tapauksessa oma minäkuva ja itsekunnioitus kuntoon, vaikka jonkun kurssin tai terapian avulla.
Tästäkin ketjusta huomaa että aikamoinen tabu se on, että (yllättävän) monet miehet eivät hyväksy kumppaninsa kehoa tai tiettyjä sen ominaisuuksia, varsinkin jos on tapahtunut paljon muutoksia sitten suhteen alun. Jännä juttu on myös, että kun on näitä ketjuja esim. miesten haluttomuudesta niin ap niissä yleensä heti ensimmäisenä vakuuttelee että ei varmasti ole lihava tai ja ensimmäiset neuvot on yleensä että laihduta. Niin että järkyttävässä ristiriidassa niiden kanssa tämä ketju.
Olen kehdannut olla kaikkien kumppanieni, ystävieni ja tuntemattomien/tuttujen sekasaunojien edessä alasti. Kotona muutenkin olen usein alasti/vähissä vaatteissa, puolison kanssa vitsaillaankin että taasko on naked chef paikalla. Olen lievästi ylipainoinen ja persjalkainen, minulla on pieniä arpia ja palovammajälkiä siellä täällä finnejäkin naamassa kirsikkana kakun päällä. Ei se kroppa miksikään muutu taikaiskusta ja itselleen aina mukavampi hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.
Mitä tulee ap:n tilanteeseen, niin toivottavasti asiat selviävät mallilleen tai ainakin saatte keskusteluyhteyden auki. Ei ole kyllä kauhean hyvä lähtökohta parisuhteessa vältellä toisen alastomuutta. Jos mies ei sinua arvosta sellaisena kuin olet, niin ihan oikeasti parempi etsiä sellainen, heitäkin on pilvin pimein.
Toisaalta noin ehkä suhteessa pysyy jännite? ;))
En kehtaa. Hävettää iso mahani ja selluliitit,olen liki 100 kiloinen tai ehkä ylikin, 163 senttinen paksu ämmäntappi.