Aikuisen lapsen turvautuminen vanhempaansa, mitä mieltä olette?
Pahoittelen heti alkuun sekavaa teksitäni, mutta toivottavasti se villakoiran ydin paljastuu kuitenkin... Jos esim. 30-50-vuotias lapsi on kaatamassa puita mökillä ja soittaa 50-70-vuotiaan isänsä apuun, onko oikein? Eikä esimerkiksi jotain ikätoveriaan tai maksettua ammattilaista. Tai jos 40-60-vuotiaalla lapsella on taas rahat loppu ja pyytää lainaa (jota ei koskaan maksa takaisin)60-80-vuotiaalta vanhemmaltaan. Tällaisia esimerkkejä on lukuisia, joissa lapsi on pulassa ja aina ratkaisu on vanhemman häiritseminen. Onko tämän kaltaiset esimerkit normaaleja? Onhan se hienoa, että vanhemmilla ja lapsilla on hyvät välit, mutta itseäni ihmetyttää. Mielipiteitä?
Kommentit (38)
Rahaa ei saisi kyllä pyytää vanhemmiltaan. Eri asia, jos antavat pyytämättä. Siinäkin pitäisi olla varovainen.
Harmittaa, kun vanhempani saivat minut iäkkäinä, eivätkä siksi ole pystyneet koskaan auttamaan missään 30 vuotta täytettyäni. Aina minä olen ollut se, joka auttaa heitä.
Voi hyvänen aika. Oma isäni pyysi oman isänsä mökin hirsikehikon rakennustalkoisiin jo 80-luvulla. Isoisä oli noin 70 ja isäni 40+. Ja isoisä veti kuin aropupu työmaalla, koko ikänsä fyysistä työtä tehnyt, sitkeä vanhankansan ihminen ja kaikkeen tottunut toisin kuin pullamössöisäni, joka teki valkokaulustyötä. Isoisähän sen homman hanskasi. Paremmin tuo salaojiakin kaivoi kuin puolet nuoremmat, kun oli se työskentelytekniikka toisin kuin nuoremmilla, jotka oli ihan poikki puolen tunnin jälkeen. Samalta tontilta kaadettiin puita toisen isoisän toimesta, joka oli hänkin lähempänä 70. Koko ikänsä metsiä hoitanut, nuorena metsätöitä tehnyt tiesi, miten puut ohjataan kaatuessa. Miksei iäkkäitä vanhempia voi käyttää apuna, jos heillä on halua auttaa ja osaamista?
Jos se lapsi on työelämässä, opiskellut, hoitaa omat asiansa ja on aikuinen, on ihan ok pyytää esim talkooapua.
Jos se lapsi ei saa elämäänsä kuntoon, sotkee asiansa, roikkuu vanhemmissa eikä suostu pärjäämään yksin niin sitä pidän pahana.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Oma isäni pyysi oman isänsä mökin hirsikehikon rakennustalkoisiin jo 80-luvulla. Isoisä oli noin 70 ja isäni 40+. Ja isoisä veti kuin aropupu työmaalla, koko ikänsä fyysistä työtä tehnyt, sitkeä vanhankansan ihminen ja kaikkeen tottunut toisin kuin pullamössöisäni, joka teki valkokaulustyötä. Isoisähän sen homman hanskasi. Paremmin tuo salaojiakin kaivoi kuin puolet nuoremmat, kun oli se työskentelytekniikka toisin kuin nuoremmilla, jotka oli ihan poikki puolen tunnin jälkeen. Samalta tontilta kaadettiin puita toisen isoisän toimesta, joka oli hänkin lähempänä 70. Koko ikänsä metsiä hoitanut, nuorena metsätöitä tehnyt tiesi, miten puut ohjataan kaatuessa. Miksei iäkkäitä vanhempia voi käyttää apuna, jos heillä on halua auttaa ja osaamista?
Näin meilläkin. Olen ihan varma, että 73 v isäni kuolisi kuukaudessa tylsyyteen, jos hänellä ei olisi jotain puuhommaa tehtävänä.
Meillä on mökki, johon vanhemmillani on käyttöoikeus. Eipä tulisi mieleenkään mennä isää kieltämään puita kaatamasta ja risusavotasta. Sehän suuttuisi. Mieheni hoitaa sitten ne raskaimmat kohdat, mutta antaa isäni hoitaa ne asiantuntijatehtävät kun tekevät yhdessä.
Meillä on mieheni kanssa elossa miehen vanhemmista äiti ja mun vanhemmista isä. Soitellaan ristiin rastiin puolin ja toisin sekä pyydetään kukin vuorollamme apua toisiltamme. Pidän sitä täysin normaalina.
Tosin arvaan mitä ap tarkoittaa: sitä että aina hälytetään omat vanhemmat apuun eikä panna tikkua ristiin heitä auttaakseen tai että ollaan niin toistaitoisia että vanhemman pitää aina tulla pelastamaan lapsensa pulasta.
Pitäsikö teidän mielestä katkaista välit lapsiin,kun ne muuttanut omilleen ?
Surkuhupaisaa,että näen nälkää ja sisarukset rikkaita😂 Ja en takuulla puhu niille tai,vanhemmilleni,että tilillä 0,60€.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pidät 50-70-vuotiasta miestä jotenkin kyvyttömänä tekemään mitään?
Jos ukko on kaatanut puita 50 vuotta elämässään, luulisi osaavan neuvoa poikaansa laittamaan vinssin oikein ja lyömään kiilaa sopivana hetkenä ja auttamaan vänkärin kanssa. Eihän sitä eläkeläistä nyt kukaan ole käskemässä repimään kuusimetristä tukkia rinnettä ylös paljain käsin.
Iäkkäiden ihmisten elämänkokemusta pitäisi kunnioittaa ja pyytää useammin heiltä apua.
Miksi oletit että mies auttaa poikaansa?
Ihan normaalia jos vain ketään ei käytetä hyväksi. Moni tykkää olla hyödyksi ja eläkkeellä voi aika käydä pitkäksi. Usein lapset sitten auttavat myös vanhempiaan esimerkiksi tekniikan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Rahaa ei saisi kyllä pyytää vanhemmiltaan. Eri asia, jos antavat pyytämättä. Siinäkin pitäisi olla varovainen.
Minä en lainaa rahaa jälkikasvulle, vaan annan sitä ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Tavallaan maksan nyt sitä "velkaa", joka syntyi silloin kun meillä meni taloudellisesti huonosti. Jälkikasvu auttoi meitä taloudellisesti käymällä töissä teini-ikäisenä.
No kai sitä on kiva viettää aikaa vanhempien kanssa joten miksen kysyisi heitä jeesaamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Oma isäni pyysi oman isänsä mökin hirsikehikon rakennustalkoisiin jo 80-luvulla. Isoisä oli noin 70 ja isäni 40+. Ja isoisä veti kuin aropupu työmaalla, koko ikänsä fyysistä työtä tehnyt, sitkeä vanhankansan ihminen ja kaikkeen tottunut toisin kuin pullamössöisäni, joka teki valkokaulustyötä. Isoisähän sen homman hanskasi. Paremmin tuo salaojiakin kaivoi kuin puolet nuoremmat, kun oli se työskentelytekniikka toisin kuin nuoremmilla, jotka oli ihan poikki puolen tunnin jälkeen. Samalta tontilta kaadettiin puita toisen isoisän toimesta, joka oli hänkin lähempänä 70. Koko ikänsä metsiä hoitanut, nuorena metsätöitä tehnyt tiesi, miten puut ohjataan kaatuessa. Miksei iäkkäitä vanhempia voi käyttää apuna, jos heillä on halua auttaa ja osaamista?
Näin meilläkin. Olen ihan varma, että 73 v isäni kuolisi kuukaudessa tylsyyteen, jos hänellä ei olisi jotain puuhommaa tehtävänä.
Meillä on mökki, johon vanhemmillani on käyttöoikeus. Eipä tulisi mieleenkään mennä isää kieltämään puita kaatamasta ja risusavotasta. Sehän suuttuisi. Mieheni hoitaa sitten ne raskaimmat kohdat, mutta antaa isäni hoitaa ne asiantuntijatehtävät kun tekevät yhdessä.
Näin juuri. Mun isä on puutarhuri. Kyllä todellakin on saanut tehdä kaikki pihasuunnitelmat, auttaa oikeiden kasvien valinnassa kullekin kasvupaikalle ja nevoa pensaiden leikkaamisessa
Tiedän, että tiukan paikan tullen saisin vanhemmiltani apua. Kynnys pyytää on korkea. Vanhempani antavat useamman sadan euron lahjoja tai rahaa lahjaksi pyytämättä meidän perheelle. Vuodessa 500-1000€ arvosta, en todellakaan pyydä ekstraa. Työssä käyvänä sopeutan oman elämän kustannukset omiin tuloihin. Minusta on hyvä että he käyttävät ns ylimääräistä rahaa itseensä, koska heidän oma lapsuus on ollut köyhää ja pienillä rahoilla elettiin kun olin lapsi. Säästäväisyydellä ovat saaneet jotain sukanvarteen ja nyt on heidän vuoro nauttia, ei kustantaa lasten ja lastenlasten elämää.
Oon aina vähän kadehtinut ihmisiä, joita vanhemmat auttavat. Siis semmosta, että tyyliin autetaan muutoissa tai soitetaan isälle jos autossa/polupyörässä on vikaa. Ihan utopiaa itselle että joltain voisi pyytää apua ja sitä saisi.
Äiti kyllä SANOO, että apua voi pyytää ja hän auttaa, mutta käytännössä näin ei tapahdu. Olen pyytänyt apua muutaman kerran, esim. kerran kun olin todella sairas, että olisiko voinut käydä kaupassa (asuttiin ihan lähekkäin). Ei voinut kun ei huvittanut. Joskus saattaa oma-alotteisesti taas "tulla auttamaan", jolloin saa ylläpidettyä itsestään kuvaa avuliaana äitinä. Isä ei ole edes elämässä.
Että kyllä, itse kuulun näihin jotka ennemmin ratkaisevat asiat rahalla kuin pyytävät apua, koska sitä et kuitenkaan saa. Turha kuvitella, että tulevaisuudessa auttaisin tosin äitiänikään, sitä saa mitä tilaa.
Nykyään asia ei haittaa elämää, hoidan ja ratkaisen kaikki itse. Plus on varaa tehdä niin. Nuorena olisin kaivannut apua ja opastusta, ihan arkisiin asioihin kuten miten kilpailutetaan vakuutukset, miten maksetaan laskut, mitä pitää tehdä muuttaessa ym. Kaikki toki opin, ei siinä, mutta olisihan se siirtymäaika aikuisuuteen ollut helpompi jos joku olisi sitä matkaa tukenut.
Kolme vuotta vanha ketju, mutta kyllä mä silloinkin pyytelin vanhempiani apuu silloin tällöin. Samoin pyytää vanhempani ja appivanhemmat. Sisarukset. Ristiinrastiin kaikin puolista auttamista.
Mulla taas ei tulisi mieleenkään pyytää kavereita esim jelppimään mökin kesäkeittiön rakentamisessa, kun tietotaito lepää vanhempiemme harteilla. Mitä me it-nörtit oikeasti osataan? ;)
Rahaa ei ole väleihin sotkettu. Vaikka olen varma, että kummankin vanhemmat auttaisi taloudellisesti, jos olisi sellainen tilanne. Me ollaan äitiäni sponsoroitu muutaman kerran ja siskoa, kun opiskeli.
Kyllä voi pyytää apua. Yleensä sellaiset tekemisestä pitävät vanhemmat haluavat auttaa ja ehkä jopa loukkaantuvat, jos soittaa ulkopuolista apua.
Meillä miehen isä on aina auttamassa remppahommissa, on eläkkeellä ja leski, niin varmaan myös tylsää kotona. Käyttää myös lapsia harrastuksissa. Lapset on innoissaan, kun kerrankin joku jää katsomaan, me lähdemme treenien ajaksi yleensä kauppaan tai hakemaan muita lapsia. Jos ei hetkeen ole mitään remppoja, niin appiukko rupeaa kahvipöydässä muistelemaan, että "etkö sinä puhunut, jotta tuosta pihalta pitäisi koivu kaataa?" esittää aina kysymykset minulle ja sitten miehen kanssa rupeaa suunnittelemaan. Jos haluan jonkun homman tehdyksi, pitää siitä vaan appiukon kuullen mainita.
Toki on niitäkin ihmisiä jotka vain käyttävät sukulaisia hyväksi, mutta toivottavasti harvassa nämä.
Joskus voi olla vanhempien vika. Jotkut vanhemmat eivät päästä irti lapsestaan ja tuppautumalla aiheuttavat lapselle taidottomuutta pitkässä juoksussa. Se on erittäin surullista.