Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko empatiakyky ominaista vain naisille?

Vierailija
25.07.2017 |

Joskus tuntuu että miesten on vaikeaa, tai joidenkin jopa mahdotonta aidosti eläytyä toisen tilanteeseen ja tunteisiin.
Naisilla tuo kyky tuntuu olevan luonnostaan tai viimeistään lastenlasten myötä koleampikin emäntä pehmenee.

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehiä ei ole tehty sellaiseen vaan muihin juttuihin.

Vierailija
2/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei miesten empatiakyky sen huonompi ole. Heillä on vaan erilainen tapa toimia tilanteissa. Siinä missä nainen kuuntelee ja lohduttaa, mies tarjoaa ratkaisuja tilanteeseen, mikä sitten naisen mielestä voi tuntua kylmältä, kun hän ei halunnut ohjeita vaan lohdutusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei miesten empatiakyky sen huonompi ole. Heillä on vaan erilainen tapa toimia tilanteissa. Siinä missä nainen kuuntelee ja lohduttaa, mies tarjoaa ratkaisuja tilanteeseen, mikä sitten naisen mielestä voi tuntua kylmältä, kun hän ei halunnut ohjeita vaan lohdutusta.

Ja tämäkään ei ole sukupuoliriippuvainen vaan näitä molempia löytyy ihan molemmista sukupuolista.

Vierailija
4/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä kallistuuko kokonaisuus lopultakaan plussan puolelle jos/kun tunne ohittaa järjen. Kaiken lisäksi tämä tunne on valikoivaa."Empatian" kohteet valikoidaan ja muista ei niin väliä. Kun päätetään tehdä jollekkin hyvää niin ei välitetä että tämä tehdään jonkun toisen kustannuksella. Aidosti empaaattinen ihminen ei näin tee.

Vierailija
5/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielenkiintoinen kysymys. Onko kukaan kohdannut empatiakykyistä miestä ja miten empaattisuus hänen kohdallaan on näkynyt?

En tarkoita sankaritarinoita, joissa joku autettu tai neuvottu pois hädästä, niissä enemmänkin kyse oman egon pönkityksestä ja tarpeesta tulla ihailluksi vaan onko jollain miehellä kyky asettua toisen (esim. vaikka inhoamansa) ihmisen asemaan ja täysin ymmärtää miltä hänestä voi tuntua ja sitä miksi tämä käyttäytyy niin kuin käyttäytyy?

Vierailija
6/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naisille se nyt ei ole todellakaan ominaista. Suurin osa naisista on pikemminkin sen vastakohtia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joskus tuntuu että miesten on vaikeaa, tai joidenkin jopa mahdotonta aidosti eläytyä toisen tilanteeseen ja tunteisiin.

Naisilla tuo kyky tuntuu olevan luonnostaan tai viimeistään lastenlasten myötä koleampikin emäntä pehmenee.

Ymmärräthän että tuo kommentti nimenomaan kertoo empatian puutteesta?

Ja kyllä miehetkin pystyvät tähän... Esimerkkinä että minun ei ole vaikea nähdä että sinulla on erittäin negatiivinen näkemys miehistä.

Vierailija
8/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen kysymys. Onko kukaan kohdannut empatiakykyistä miestä ja miten empaattisuus hänen kohdallaan on näkynyt?

En tarkoita sankaritarinoita, joissa joku autettu tai neuvottu pois hädästä, niissä enemmänkin kyse oman egon pönkityksestä ja tarpeesta tulla ihailluksi vaan onko jollain miehellä kyky asettua toisen (esim. vaikka inhoamansa) ihmisen asemaan ja täysin ymmärtää miltä hänestä voi tuntua ja sitä miksi tämä käyttäytyy niin kuin käyttäytyy?

Alko taas miesviha kukkimaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sekä miehet että naiset ovat empaattisia, mutta sukupuoliroolit ohjaavat sitä miten asia ilmenee yleisellä tasolla. Naisilla on enemmän sosiaalista painetta osoittaa empatiaa lohduttamalla, kun taas miesten rooli on olla tyyni ja ratkaisukeskeinen. 

Vierailija
10/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No voin ainakin miehenä sanoa että nuorempana (siinä 20-25v) en kokenut empatiaa sillä tavalla kuin nykyään, olin sanalla sanottuna kusipää ja keskityin vain omiin mitättömiin ongelmiini. Ongelmana on että tuo on varsinkin miehelle täysin hyväksyttävä rooli tässä yhteiskunnassa edelleen. Ei miehen tarvitse olla empaattinen eikä kenestäkään myöskään tule yhtäkkiä itsestään empaattista tässä patologisessa nykymaailmassa. Minunkin maailmankuvani muuttui todenteolla vasta tiettyjen päihteiden kokeilemisen ja jopa jonkinlaisen uskonnollisen kokemuksen kautta (yhdistettynä uudenlaiseen kiinnostukseen filosofiaa ja varsinkin yhteiskuntafilosofiaa kohtaan). Toki täytyy sanoa että olen ehkä kuitenkin ollut jollain tavalla taipuvainen nykyisenkaltaiseen näkemykseen aina (tai sitten vain luonnostani analyyttinen ja "fiksu"), mutta se todellinen yhteys syntyi vasta pitkällisen "egokuoleman" jälkeen.

Loppujen lopuksi kaikki riippuu siitä miten hyvin kykenet samastumaan muihin ihmisiin ja ympäröivään luontoon ja tähän hetkeen. Jos näet jokaisen vastaantulijan katseessa palasen itseäsi, olet oikealla polulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen kysymys. Onko kukaan kohdannut empatiakykyistä miestä ja miten empaattisuus hänen kohdallaan on näkynyt?

En tarkoita sankaritarinoita, joissa joku autettu tai neuvottu pois hädästä, niissä enemmänkin kyse oman egon pönkityksestä ja tarpeesta tulla ihailluksi vaan onko jollain miehellä kyky asettua toisen (esim. vaikka inhoamansa) ihmisen asemaan ja täysin ymmärtää miltä hänestä voi tuntua ja sitä miksi tämä käyttäytyy niin kuin käyttäytyy?

Miesten empaattisuus on reilua kohtelua kaikille. Mies ei valikoi kohteita vaan ojentaa auttavan käden kaikkille kuitenkaan järjenkäyttöä ja yksilön omaa vastuuta unohtamatta. 

Mies laittaa empaattisuuttaan soppatykin tulille. Ei syydä taskuja täyteen lähimmäisiltä pöllittyjä rahoja.

Vierailija
12/12 |
25.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen kysymys. Onko kukaan kohdannut empatiakykyistä miestä ja miten empaattisuus hänen kohdallaan on näkynyt?

En tarkoita sankaritarinoita, joissa joku autettu tai neuvottu pois hädästä, niissä enemmänkin kyse oman egon pönkityksestä ja tarpeesta tulla ihailluksi vaan onko jollain miehellä kyky asettua toisen (esim. vaikka inhoamansa) ihmisen asemaan ja täysin ymmärtää miltä hänestä voi tuntua ja sitä miksi tämä käyttäytyy niin kuin käyttäytyy?

Alko taas miesviha kukkimaan.

Eiku täällä naiset kertovat vain omista kokemuksistaan vertaistuen toivossa eivätkä suinkaan koskaan hauku tai vähättele miehiä. Etkö tätä tiennyt?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kolme kahdeksan