Liika kontrolli uuvuttaa naisen -päästä irti

Tässä muutama pätkä erittäin hyvästä tekstistä.

"Oletko aina vastuussa? Johdat perhettäsi. Korvaamaton. Annat, annat, annat. Mieskin on vain yksi lapsista. Ajatteletko, että elämä olisi helpompaa, jos asiat ympärilläsi vain muuttuisivat helpommiksi?

Mikäli koet jotain edellämainituista, epäilen, että tunnet säännöllisesti uupumusta, turhautumista ja fyysisen ja henkisen energian sekä vetovoimaisuuden ja seksuaalisuuden alentumista - kaikkea tai jotain näistä. Pidät heikkouden ja tarvitsevuuden tunteet visusti sisälläsi, koska joku kontrolli pitää elämässä olla - vai pitääkö?"

"Juuri tämä kontrolli, johon olemme oppineet pienestä asti, uuvuttaa meidät naiset ja estää nousemasta uudelle tasolle. Elämän - oli se sitten perheen, oman itsensä, toimintamallien, ajatusten tai tunteiden kontrollointi ei ole meille naisille biologisesti ja psyykkisesti luontaista. Me olemme täällä tuntemassa, nauttimassa, antautumassa ja alunperin hoivaamassa ja ruokkimassa lapsiamme miesten tehdessä raskaat työt. Sittemmin teollistumisen, ja raskaiden töiden vähentymisen myötä esiin noussut ajattelua vaativa työ on korvannut fyysisyyden. Mielessä ja päässä oleminen on miehelle luontaisempaa, silti niin monet naiset käyttävät aivojansa selvästi yli niiden luontaisen kapasiteetin - ja täten kuormittuvat, unohtavat kehonsa viestit ja tarpeet ja sydämensä toiveet. "

"Kun toimimme maskuliinisesta energiasta ja toimintamallista käsin, joka on huonolla tavalla ohjelmoitua, kuormitumme ja voimme jopa kokea, että joku riivaa meitä, piiskaa ja pakottaa puskemaan, vaikka järjellisellä tasolla tietäisimme, että se ei ole meitä itseämme. Tunnekehossamme olevat selviytymismallit ohittavat järjen ja sydämen ja ne aktivoituvat sieltä niin kauan, kuin emme niitä tiedosta ja ymmärrä."

"Mitä teen nyt toisin, kun mies tulee kotiin? Hymyilen hänelle (vaikka olisin väsynyt). Antaudun hänen halittavaksi. Kerron, että olen väsynyt ja poikki - vaikka enää en ole läheskään niin usein. Uskallan myös itkeä, jos siltä tuntuu, ja koen täten palautuvani ja saavani tukea. Pääsen sydämeeni, kotiini, ytimeni. Osaan reitin sinne ja annan toisen auttaa. Sisälläni oleva feminiinisyys, pikkutytöstä naiseen saa tarvitsevaa hoivaa ja täten voin kokea olevani kokonainen."