Millainen on ihminen, jonka tapaamisen jälkeen olet energiaton, eikä se

Sellainen, jonka luokse mennään vain reagoimaan hänen elämäänsä ja tekemään arjesta kiinnostavampaa. Vieras seuraa kun emäntä/isäntä siivoaa/tiskaa/leikkii lasten tai eläinten kanssa/lukee mainoslehteä ja selostaa kaiken aikaa tekemäänsä, johon sitten pitää tarpeeksi innokkaasti ja mielenkiintoisesti reagoida, tai muuten "vierastaan viihdyttävä" loukkaantuu verisesti. Jos yrittää viedä keskustelua muualle, se palautetaan heti käsillä olevaan puuhaan. Pahimmillaan puhutaan pelkästään lapselle tai eläimelle. Siinä voi sitten aikansa kuluksi laskeskella, paljonko omia kotitöitä olisi ehtinyt tehdä itse samassa ajassa, jonka viettää olemalla yleisönä toisen kotitöille. Ei ole tahtonut viime aikoina löytyä aikaa tai motivaatiota tuollaisille vierailuille.

Rasittavia ovat ne, jotka puhuvat toisten ihmisten asioista kuin omistaan ja ovat muka vaatimattomia, mutta oikeasti täynnä itseään. Kun yrität päästä pois heidän luotaan esim. kappareissulla törmättäessä, on heillä aina vielä "yksi" tärkeä asia kerrottavanaan. Ja kaikki omat sairaudet ja naapurien ja kaimojen taudit täytyy kovaan ääneen repostella julkisilla paikoilla.

Onneksi yksi tällainen muuttaa pois kotipaikkakunnaltani.

Kovaääninen joka ei kuuntele muita.

Puhuu jatkuvasti vain ja ainoastaan itsestään ja omista asioistaan. Ei ole kiinnostunut mitä toiselle kuuluu. Peilaa itseään ihan joka paikassa, josta vain voi nähdä kuvansa. Haukkuu muita ihmisiä. Lähes kaikki tapaamansa ihmiset ovat narsisteja. Lisäksi valittaa joka asiasta, näkee vain huonoja puolia asioissa.

Voin sanoa että tällaisen ihmisen seura on rasittavaa ja energiaa vievää.

Valittajat. Aina on joku ylitsepääsemätön ongelma jolle ei ole mitään ratkaisua. Jos ehdottaa ratkaisua, se on ongelman vhättelyä ja muutenkin paska ehdotus. Perustelu ehdotetun ratkaisun paskuudelle on aina jotain ihan absurdia esim. ei vaan jaksa. No jaksat silti valittaa suu vaahdossa?

Sellaiset, jotka yrittävät koko ajan määrätä, pomottaa ja kontrolloida esimerkiksi kysymällä ruoka- ja juomatottumuksista. 

On todella kuluttavaa yrittää tuoda joka käänteessä esiin kohteliaasti, että "jokaisella on omat tapansa" (=tunget liian lähelle!). Taikka sitten olla koko ajan varuillaan, että taas pomotetaan tekemään jotain, mitä en halua tehdä. Tämä onkin ihan uskomatonta.

Minulla on nimittäin eräs kaveri, jonka kanssa menimme Turun linnaa yhdessä katsomaan. Koska matka taittui hänen autollaan ja hän tunsi linnan paremmin, otti hän ohjat käsiinsä kuin matkanjohtaja. Menimme jo kovaa vauhtia kohti Turun tuomiokirkkoa, kun vasta tiesin matkan seuraavasta etapista. Itseäni ei kirkot kiinnosta, ja olisi mieluumin mennyt katsomaan vanhoja puutaloja, joita näkyi matkan varrella. 

Kyllä sinnekin sitten pieneksi hetkeksi päästiin toiveestani, mutta joidenkin kanssa on mahdoton matkustaa niin, ettei hän koko ajan yritä määrätä ja määrää, ellet aktiivisesti estä tätä tauotta. Se on rasittavaa. Sama ihminen haluaisi tehdä muitakin reissuja, mutta olen sanonut että parempi tehdä oman perheen kanssa, niin näkee mikä kiinnostaa. 

Hän? Perustelee, miksi juuri meillä tulisi kuitenkin olemaan huippukivaa reissussa. 

Puhuu itsestään ja loukkaantuu, jos et ole kiinnostunut enää 2 h jälkeen tai et keksi esim. lapsuuden sisartraumaan ammattitasoista ratkaisua. 

Sellaiset, jotka ihmettelevät "hyväntahtoisesti" elämääni, ulkonäön piirteitäni tai valintojani. "Miten sulla onkin noin pitkät varpaat?" "Miten sulla on aina pitkähihainen päällä?" "Miten sä et oo vieläkään alkanut säästää?" Itseään täytyy puolustella jotenkin koko ajan, ja se on raskainta ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset, jotka ihmettelevät "hyväntahtoisesti" elämääni, ulkonäön piirteitäni tai valintojani. "Miten sulla onkin noin pitkät varpaat?" "Miten sulla on aina pitkähihainen päällä?" "Miten sä et oo vieläkään alkanut säästää?" Itseään täytyy puolustella jotenkin koko ajan, ja se on raskainta ikinä.

Joo! Mulla oli tällainen tuttava. Katsoi naamaani oikein pitkään ja sanoi, että sulla on todella syvä kuoppa huulien ja leuan välissä. Ja totta, niinpä onkin, sitä en ollut ikinä itse huomannut. 

Seuraavilla kerroilla ahdisti ihan sikana kun henkilö taas alkoi tuijottaa. Alkoi oikein pelottaa, että mikä sammakko sieltä tällä kertaa tulee. 

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset, jotka ihmettelevät "hyväntahtoisesti" elämääni, ulkonäön piirteitäni tai valintojani. "Miten sulla onkin noin pitkät varpaat?" "Miten sulla on aina pitkähihainen päällä?" "Miten sä et oo vieläkään alkanut säästää?" Itseään täytyy puolustella jotenkin koko ajan, ja se on raskainta ikinä.

Lapseni parhaan kaverin äiti on tällainen. Yritän skarpata, että ei se niin paha ole ja pitää tästä henkilöstä, mutta hän ei vain osaa olla tekemättä tuota mainitsemaasi. 

Yleisesti se, että toinen on ihan eri aaltopituudella. Muuten voisit sanoa tälle, että joku asia harmittaa tai hän jopa ymmärtäisi sen ilmeistäsi jne. 

Yksi tyyppi on ammattiloukkaantujat, jotka vetävät herneen nenään kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Toinen tyyppi on nämä kaikesta kaiken tietävät. Yleensä vielä eivät epäröi jakaa viisauttaan kuuluvaan ääneen.

Sellaiset, jotka yrittävät joka tavalla osoittaa sinulle, että pärjäät huonommin kuin heidän tuttavansa. Esimerkiksi leikkasin tukkani polkkapituiseksi ja se piristi ilmettäni todella paljon. Kaveri siihen, että "Tuija" leikkasi myös polkan, että "hänelle se sopii hyvin, koska hänellä on tasapainoiset kasvojen mittasuhteet."

Kysyin, että "ja minulla ei"? Hän oli ihan punainen..

Vierailija kirjoitti:

Yksi tyyppi on ammattiloukkaantujat, jotka vetävät herneen nenään kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Toinen tyyppi on nämä kaikesta kaiken tietävät. Yleensä vielä eivät epäröi jakaa viisauttaan kuuluvaan ääneen.

Minusta ongelmasi loukkaantumisen kanssa kertoo siitä, että sinun tulisi vähän miettiä miltä sanasi siitä toisesta ihmisestä tuntuvat. Ilmeisesti loukkaat, jos toinen loukkaantuu. Näin. 

Itse olen melkoisen hienotunteinen eikä minun puheistani ihmiset yleensä loukkaannut, ei ole yleinen ongelma. 

Joka haukkuu muita ja kaataa niskaasi kaiken negatiivisen mitä hänelle on tapahtunut viime aikoina. Panettelee sinulle läheisiä ihmisiä ja kehuu omia tekemisiään.  Yrittää manipuloida. Hyvin harvoin jaksan enää tällaisen ihmisen seuraa ja pieniä aikoja kerrallaan. Mulla voi mennä parikin päivää toipuessa tunnin tapaamisesta. Ja kyllä, ehkä ei pitäisi ottaa niin vakavasti.

Vierailija kirjoitti:

Valittajat. Aina on joku ylitsepääsemätön ongelma jolle ei ole mitään ratkaisua. Jos ehdottaa ratkaisua, se on ongelman vhättelyä ja muutenkin paska ehdotus. Perustelu ehdotetun ratkaisun paskuudelle on aina jotain ihan absurdia esim. ei vaan jaksa. No jaksat silti valittaa suu vaahdossa?

Pahinta jos tämä tapahtuu somessa ja sitten haukutaan hyväätarkoittavat neuvojat kun kehtaavat tulla kertomaan mitä voisi tehdä tilanteensa parantamiseksi. Ilmeisesti pershäiriöisiä kun suuttuvat jos joku ei vain silitä myötäkarvaan.

-Kailottava besserwisser joka puhuu päälle koko ajan

-Tyyppi jolla elämänhallinta hukassa, lapset huostaanotettu, vuokrat rästissä jne ja mikään ei ole oma vika.

Kumpikin on osa jotain porukkaa ja näin heitä näiden ryhmien tapaamisissa. Muista ryhmien jäsenistä pidän, siksi siedän näitäkin. Olen siis kohtelias jne, mutta siinä se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tyyppi on ammattiloukkaantujat, jotka vetävät herneen nenään kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Toinen tyyppi on nämä kaikesta kaiken tietävät. Yleensä vielä eivät epäröi jakaa viisauttaan kuuluvaan ääneen.

Minusta ongelmasi loukkaantumisen kanssa kertoo siitä, että sinun tulisi vähän miettiä miltä sanasi siitä toisesta ihmisestä tuntuvat. Ilmeisesti loukkaat, jos toinen loukkaantuu. Näin. 

Itse olen melkoisen hienotunteinen eikä minun puheistani ihmiset yleensä loukkaannut, ei ole yleinen ongelma. 

No ei nyt ihan noinkaan. Olen melkoisen hienotunteinen, ja käytän aika paljon energiaa siihen, ettei vaan kenellekään tulisi paha mieli. Mutta aina vaan löytyy näitä, joiden kanssa ei pysty puhumaan asioista asioina (ystävällisesti ja asiallisesti), kun pahoitetaan mieli. Ja luonnollisesti minulle tulee paha mieli siitä että toiselle tulee paha mieli -> vie minulta energiaa. Sitähän tässä kai kysyttiin.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, jonka luokse mennään vain reagoimaan hänen elämäänsä ja tekemään arjesta kiinnostavampaa. Vieras seuraa kun emäntä/isäntä siivoaa/tiskaa/leikkii lasten tai eläinten kanssa/lukee mainoslehteä ja selostaa kaiken aikaa tekemäänsä, johon sitten pitää tarpeeksi innokkaasti ja mielenkiintoisesti reagoida, tai muuten "vierastaan viihdyttävä" loukkaantuu verisesti. Jos yrittää viedä keskustelua muualle, se palautetaan heti käsillä olevaan puuhaan. Pahimmillaan puhutaan pelkästään lapselle tai eläimelle. Siinä voi sitten aikansa kuluksi laskeskella, paljonko omia kotitöitä olisi ehtinyt tehdä itse samassa ajassa, jonka viettää olemalla yleisönä toisen kotitöille. Ei ole tahtonut viime aikoina löytyä aikaa tai motivaatiota tuollaisille vierailuille.

Kuvottavaa on myös se, että joku tulee kylään, eikä ole hetkeäkään aloillaan, vaan tekee koko ajan jotakin. Kuten anoppi tms. Hirvittävää vallankäyttöä. Ei istu alas, vaikka käsketään. Toisen kotona.

Raskain kaikista on "kaveri", joka valittaa koko ajan kaikesta. Ei ole rahaa (asuu kuitenkin miljoonatalossa, todella kalliita merkkilaukkuja, kalliita vaatteita, paljon designia jne.), ei ole aikaa mihinkään, esim. treenaamiseen (käy osa-aikatöissä), lapsen harrastukset ne vasta kalliita onkin, lisäksi ne ovat tylsiä ja muutenkin hankalia. Jauhaa koko ajan vaate- ja laukkumerkeistä, jostain semijulkkiksista, muiden talojen hinnoista ja koosta. Puhuu välillä todella rasistisesti jne. Lisäksi hänen yleissivistys on aika matalaa.

Ei olla kauheasti tekemisissä.